maanantai 1. elokuuta 2016

Arvostelu: The Man Who Knew Infinity (2015)

THE MAN WHO KNEW INFINITY (2015)



Ohjaus: Matthew Brown
Pääosissa: Dev Patel, Jeremy Irons, Devika Bhise, Kevin McNally, Toby Jones ja Stephen Fry
Genre: draama
Kesto: 1 tunti 48 minuuttia
Ikäraja: 7

Minun on pakko tunnustaa, että olen huono matematiikassa. Yksinkertaiset jutut osaan tietty, mutta yläasteen alussa putosin kärryiltä kertaheitolla, enkä ole oikeastaan koskaan edes yrittänyt juosta kärryjä takaisin kiinni. Olin jo aikeissa, etten menisi katsomaan The Man Who Knew Infinitya, sillä perusteella että jos en ymmärräkään sitä, jos siinä olisi paljon matemaattisia asioita tai jos se olisikin vain todella tylsä. Sitten muistin, että vaikken ymmärrä kaiken maailman tiedehöpinöistä mitään, Stephen Hawking -elokuva The Theory of Everything (2014) oli mielestäni erinomainen, joten päätin antaa The Man Who Knew Infinitylle mahdollisuuden.

Intialainen matematiikkanero Srinivasa Ramanujan yrittää saada julkaistua tietämystään ja hänen työstään kiinnostuu englantilainen matemaatikko Hardy, jolloin Ramanujan matkaa Englantiin todistamaan tietämystään.

Dev Patel tuli minulle tutuksi Chappiesta (2015), jossa hän samantien todisti kykynsä ja tässä hän näyttää jälleen kerran, että on todella mainio näyttelijä. Patel esittää elokuvan päähenkilöä, Ramanujania ja suoriutuu osastaan loistavasti. Hänestä huokuu energia ja intohimo näyttelemiseen, mitä kaipaisi näkevän myös monilla muilla. Ramanujanin vaimoa, Janakia näyttelee Devika Bhise ja hänen äitinään nähdään Arundhati Nag.
     Erittäin useasti taitonsa näyttänyt Jeremy Irons näyttelee G.H. Hardya, josta tulee Ramanujanin mentori Englannissa. Myös Ironsin suorituksessa näkee voimakkaan intohimon työtään kohtaan, mikä joiltakin konkarinäyttelijöiltä alkaa puuttua, jotka ovat tehnyt tarpeeksi ja pitävät asioita itsestäänselvinä. Ironsin ääni on todella mieleenpainuva ja tässä kuullaankin hänet kertojaäänenä.
     Ramanujanin mentoria Intiassa, eli Narayanaa näyttelee Dhritiman Chatterjee. Elokuvan alkupuolella nähdään myös Stephen Fry esittämässä sir Francis Springia, joka auttoi Ramanujania pääsemään Englantiin. Englannin Trinity Collegessa nähdään myös MacMahon (Kevin McNully), joka ei usko Ramanujanin kykyihin, sekä parhaiten Dobbyn äänenä Harry Potter and the Chamber of Secretsista (2002) ja Harry Potter and the Deathly Hallows - Part 1:stä (2010) tunnettu Toby Jones matemaatikko John Littlewoodina, joka uskoi Ramanujaniin, pienistä epäilyksistään huolimatta.

Tositapahtumista kun kertoo, niin elokuva myös alkaa tekstillä "Perustuu tositapahtumiin", jota vierastin aiemmin, mutta nykyään vierastus kohdistuu vain kauhuelokuviin, jotka alkavat tällä tavalla. The Man Who Knew Infinity tapahtuu 1900-luvun alussa, mikä tulee hyvin esille elokuvasta. Ei vain puvustuksesta ja monista tavaroista, joita elokuvassa nähdään, vaan englantilaisten rasismista intialaisia kohtaan ja ensimmäisen maailmansodan uhasta, joka tuodaan esille useasti elokuvan aikana. Kohtauksessa, jossa nuoret brittisotilaat kaatavat Ramanujanin ja potkivat tätä, haukkuen samalla, alkaa miettiä, että jotkut asiat eivät valitettavasti edes sadassa vuodessa paljoa muutu. Brittiläiset eivät myöskään erityisemmin usko Ramanujanin kykyihin, hänen ollessa intialainen.

Vaikka pelkäsin, etten ymmärtäisi elokuvasta paljoa matikkahöpinöiden takia, niin olin huojentunut, että elokuvassa oli otettu hyvin huomioon katsojat, jotka eivät tienneet yhtään niistä asioista, mitä Ramanujan ja Hardy tutkivat. Vaikka tämäkin on keskiössä elokuvassa, niin silti tarina kertoo Ramanujanin elämästä ja hänen päätöksistään. Englannissa, jossa hänellä ei ole mitään, Ramanujan tajuaa, että ehkä Intia olisikin ollut parempi paikka hänelle. Patel osoittaa hyvin tunteita näytellessään, jolloin hahmon tunteet välittyvät hyvin katsojalle. Harmi, etteivät muiden tunteet tee samaa yhtä hyvin. Lopussa käydään tunteellisiksi ja ottaen huomioon, että elokuva perustuu tositapahtumiin, elokuvan lopetus on saatu tehtyä onnistuneesti. Esimerkiksi viime vuoden elokuvissa Black Mass (2015) ja Everest (2015), jotka perustuivat tositapahtumiin, loput tuntuivat erittäin latteilta, mikä vei makua elokuvista. The Man Who Knew Infinity ei onneksi kärsi samasta asiasta ja toimii loppuun asti, vaikka paikoitellen hidastempoinen pätkä onkin. Elokuvaa on verrattu Good Will Huntingiin (1997) ja kun miettii tarkkaan, niin onhan elokuvissa samanlaisuuksia, etenkin neron ja tämän mentorin ihmissuhde. En silti ole sitä mieltä, että tämä voittaisi Good Will Huntingin. The Man Who Knew Infinity ei nimittäin tuntunut sellaiselta, että minun tarvitsisi nähdä sitä uudelleen.

Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Matthew Brown, joka on tehnyt hyvää työtä elokuvan parissa. Kokonaisuus toimii ja dialogi on hyvää. Tätä ennen hän on ohjannut ja käsikirjoittanut vain Ropewalkin (2000), joten edellisestä työtä on kulunut kauan aikaa. Elokuva on leikattu ja kuvattu hyvin, vaikka kamera välillä heiluukin hieman turhaan. Tässä kuullaan myös hyvää musiikkia.

Yhteenveto: The Man Who Knew Infinity on oikein mainio elämäkertaelokuva, jonka katsoo ainakin kerran mielellään. Ihan kaikille se ei ole kuitenkaan tarkoitettu ja uskoisin, että henkilöt jotka pitävät lähinnä vain mäiske-elokuvista, eivät kovin paljoa innostu tästä. Dev Patel ja Jeremy Irons ovat todella hyviä ja heidän yhteiset kohtauksensa ovat kaikin puolin onnistuneita. Ajankuva toimii ja vaikka ensimmäisen maailmansodan uhka on läsnä, niin se tulee välillä mukaan tarinaan hieman yllättäen ja tungettelevasti, mutta se on voinut myös olla tarkoituksena. Jos samana päivänä ilmestyvä superpahisten elokuva Suicide Squad (2016) ei innosta tai lemmikkien animaatioseikkailu The Secret Life of Pets (2016) ei nappaa, niin tässä on hyvä vaihtoehto niiden tilalle. Vaikka en usko, että kokisin ainakaan pitkään aikaan tarvetta nähdä tätä uudestaan, oli The Man Who Knew Infinity silti kiva käydä tämä katsomassa.




Kirjoittanut: Joonatan, 28.7.2016
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.filmandtvnow.com
The Man Who Knew Infinity, 2015, Edward R. Pressman Film, Xeitgeist Entertainment Group, Animus Films, American Entertainment Investors, Kreo Films FZ

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti