Arvostelu: Transformers: Kaatuneiden kosto (Transformers: Revenge of the Fallen - 2009)

TRANSFORMERS: KAATUNEIDEN KOSTO

TRANSFORMERS: REVENGE OF THE FALLEN

Ohjaus: Michael Bay
Pääosissa: Shia LaBeouf, Megan Fox, Josh Duhamel, Ramon Rodriguez, John Turturro, Kevin Dunn, Julie White, Peter Cullen, Hugo Weaving, Tyrese Gibson, Isabel Lucas, John Benjamin Hickey, Tony Todd, Jess Harnell, Robert Foxworth, Charlie Adler, Mark Ryan ja Tom Kenny
Genre: toiminta, scifi
Kesto: 2 tuntia 30 minuuttia
Ikäraja: 12

Hasbron lelusarjaan perustuva Transformers-elokuva (2007) oli suuri hitti, vaikka jakoikin kriitikkojen ja fanien mielipiteet. Rahaa tuli nopeasti niin paljon, että jatko-osahan oli tietty luvassa. Ongelmia tuotti käsikirjoittajien lakko loppuvuodesta 2007 alkuvuoteen 2008, mutta lopulta työstäminen lähti liikkeelle ja leffan kuvaukset alkoivat kesällä 2008. Transformers: Revenge of the Fallen - tai kuten se on suomennettu täysin oikein mutta jokseenkin väärin Transformers: Kaatuneiden kostoksi - sai ensi-iltansa kesällä 2009 ja oli vuoden neljänneksi menestynyt elokuva, vaikka kriitikot lähestulkoon vihasivatkin elokuvaa. Monet fanit olivat myös pettyneitä, mutta monien mielestä kyseessä oli erinomainen kesähömpötys. Itse kävin katsomassa elokuvan heti ensi-iltaviikonloppuna ja olin erittäin innoissani, etenkin kun en ollut käynyt katsomassa edellistä osaa. Pidin elokuvasta, vaikka se olikin mielestäni heikompi kuin Transformers. Vuosien varrella olen nähnyt leffan muutaman kerran uudestaan. Nyt kun sarja on saamassa lisäystä elokuvalla Transformers: Viimeinen ritari (Transformers: The Last Knight - 2017), oli aika katsoa elokuva uudestaan ja arvostella se.

Sam Witwicky yrittää päästä pois transformerien maailmasta ja aloittaa collegen tavallisten nuorien tapaan. Kuitenkin kun muinainen Fallen on hyökkäämässä Maahan, Sam vedetään takaisin Autobotien ja Decepticonien väliseen sotaan.

Shia LaBeouf näyttelee tietty Sam Witwickyä, josta löytyy jälleen tuttuja "noloja" teinihetkiä, mutta lähtökohtaisesti hahmo on hieman aikuistunut edellisen osan tapahtumien jälkeen. Sam haluaisi olla tavallinen nuori ja aloittaa collegen, mutta vääjäämättä hän joutuu palaamaan takaisin taisteluihin. Tällä kertaa hänen täytyy todella muokata itsestään sankari ja LaBeouf tuo tämän hyvin esille.
     Megan Foxin esittämä Mikaela päätyy jälleen Samin kautta toimintaan mukaan. Nuorella parilla on hieman rakkaushuolia, joita he yrittävät taistelujen välissä selvittää. Mikaelaa ei erityisemmin syvennetä leffan aikana, vaan hän lähinnä vain roikkuu Samin mukana. Fox ei ole kovin kummoinen näyttelijä, mutta on tarpeeksi toimiva rooliinsa.
     Sotilaspuolelta paluun tekevät majuri Lennox (Josh Duhamel) ja kersantti Epps (Tyrese Gibson), mutta valitettavasti Epps jää todella taka-alalle. Hahmo näkyy toimintakohtauksissa, mutta hän ei oikeastaan tee tai sano mitään ennen loppuhuipennusta. Majuri Lennox on sen sijaan yhä isossa roolissa, mutta hänen taustojaan ei erityisemmin avata lisää. Hahmo johtaa ihmisten ja Autobotien iskuryhmä NESTiä, joka jahtaa Decepticoneja ympäri maapalloa. Duhamel on edelleen uskottava sotilaana.

Uutena hahmona esitellään nuori Leo Spitz, jota esittää Ramon Rodriguez ja jonka Sam tapaa collegessa. Leo vaikuttaa ylivilkkaalta nörtiltä, joka yrittää löytää todisteita transformerien olemassaolosta ja laittaa ne internetiin. Hahmo on innoissaan roboteista siihen asti, kun hän joutuu tekemisiin sellaisten kanssa, liikkuessaan Samin mukana. Rodriguez on hyvä hauskuuttajaroolissa, vaikka hahmo välillä ärsyttääkin.
     Samin vanhemmat tekevät tietty paluun ja heidän koomisuuttaan on lisätty. Tällä kertaa äiti Judy (Julie White) on rennompi ja hauskempi, kun taas isä Ron (Kevin Dunn) on tiukempi. Kaksikon kemia toimii mahtavasti ja heitä on hauska nähdä enemmänkin. Ihmishahmoista myös agentti Simmons (John Turturro) tekee paluun, muttei ole enää agentti ensimmäisen osan tapahtumien takia. Uusina hahmoina esitellään collegetyttö Alice (Isabel Lucas), joka käy kuumana Samia kohtaan ja ärsyttävä johtaja Galloway (John Benjamin Hickey), joka haluaa kaikki transformerit pois Maasta.
     Edellisestä osasta tutut Autobotit, eli johtaja Optimus Prime (Peter Cullen), radion kautta puhuva Bumblebee, asemies Ironhide (Jess Harnell) ja lääkäri Ratchet (Robert Foxworth) nähdään jälleen ja Bumblebee pysyy edelleen suosikkina, vaikka onkin hienoa, että Optimus saa enemmän ruutuaikaa ja tekemistä. Uusina Autoboteina nähdään moottoripyöriksi muuttuva kolmikko Arcee (Grey DeLisle), ärsyttävät kaksoset Skids (Tom Kenny) ja Mudflap (Reno Wilson), renkaillaan rullaluisteleva Sideswipe (André Sogliuzzo), sekä siniseksi autoksi muuttuva Jolt, joka nähdään vain muutamassa kuvassa, eikä hän tee leffassa yhtään mitään. Kaksosten rooli on erittäin iso elokuvassa ja heistä on selvästi aiottu tehdä leffan koomisia hahmoja, mutta lähinnä he vain ärsyttävät. Katsojana katsoisi mieluummin Tähtien sota: Episodi I - Pimeän uhkan (Star Wars: Episode I - The Phantom Menace - 1999) Jar Jar Binksiä. Kyllä, kyseessä ovat niin ärsyttävät hahmot.

Decepticoneista hävittäjä Starscream (Charlie Adler) tekee paluun, mutta koska lähes kaikki muut pahisrobot kuolivat edellisessä osassa, on mukana pakko olla paljon uusia pahiksia. Suurin paha elokuvassa on Fallen (Tony Todd), joka leffan nimen mukaan haluaa kostaa. Suomennos on tosiaan hölmö, sillä siinä tarkoitetaan hahmoa nimeltä Fallen, eikä yleisesti aiemmin kaatuneita Decepticoneja, vaikka niinkin sen voisi ymmärtää. Fallen on yksi vanhimmista transformereista ja ihka ensimmäinen Decepticon. Hahmo osaa erilaisia yliluonnollisia voimia, jotka tekevät hänestä vaarallisen vastuksen. Silti hahmo tuntuu välillä hieman tylsältä suuruudenhullun suunnitelmansa kanssa. Muita uusia Decepticoneja ovat mm. vanha Jetfire (Mark Ryan), leluautoksi muuttuva Wheelie (Tom Kenny), avaruudessa leijuva Soundwave (Frank Welker), robojaguaariksi muuttuva Ravage ja monesta transformerista muodostuva Devastator (myös Frank Welker).

Transformers: Kaatuneiden kosto on monin tavoin samanlainen elokuva kuin edeltäjänsä. Ensimmäisen tunnin aikana näytetään välillä toimintakohtauksia ja välillä taas keskitytään Samin elämään. Normaali elämä kuitenkin katoaa ja alkaa kilpajuoksu, kumpi osapuoli pääsee ensin myyttiselle objektille, jolla on mahtavia voimia. Lopuksi käydään tietenkin suuri taistelu, jossa nähdään paljon isoja transformereja mätkimässä toisiaan turpaan, samalla kun sotilaat ammuskelevat heidän jaloissaan. Monet paikat tuhoutuvat megalomaanisten räjäytysten kautta ja jutun pitää tuntua yhä vain eeppisemmältä, mitä pidemmälle taistelu kulkee. Elokuvaa on tietenkin tehty ajatuksella "isompi parempi", jolloin kaikki tuntuu suuremmalta kuin edellisessä osassa ja kaikkea tuntuu olevan enemmän. On enemmän robotteja, on enemmän toimintaa, on enemmän räjähdyksiä ja on muutamia minuutteja pituudessakin lisää. Se on sitten katsojasta kiinni, millaista taidetta luulee alkavansa katsomaan, kun pistää Kaatuneiden koston pyörimään. Jos etsii suuria syvällisyyksiä tai luovaa juonta, niin tulee luultavasti pettymään. Jos taas toivoo näkevänsä viihdyttävää hömppää, jossa on paljon näyttäviä kohtia ja hienoa tunnelmaa, tämä voi olla parasta ikinä. Itse pidän elokuvaa ihan menevänä viihteenä, vaikkakin elokuva on liian pitkä.

Valitettavasti elokuva ei ole yhtä hyvä kuin Transformers. Paikoitellen koko homman massiivisuus tuntuu hukkuvan omaan suuruudenhulluuteensa. Lopputaistelusta saisi joitain kohtia pois, jolloin todella suuriksi tarkoitetut kohdat herättäisivät kunnon "vau!"-tunteen katsojissa. Lyhyemmät toimintakohdat toimivat hieman paremmin, sillä ne eivät ole vielä kovin suuria ja ne keskittyvät selkeämmin yhteen kamppailuun kerrallaan, kun taas lopputaistelussa seurataan tapahtumia monessa eri paikassa. Lopputaistelun aikana tuleekin jossain kohtaa tunne, että milloin tämä loppuu ja haluaisi pitää tauon, sillä ruudulla on niin paljon kaikkea, että aivot eivät kykene oikein sisäistämään koko juttua. Onneksi lopputaisteluun tuodaan kuitenkin kaiken aikaa uusia asioita, jolloin ei täysin tunnu siltä, että osio junnaisi paikoillaan. Elokuva tarjoaa muutenkin paljon uusia asioita. Transformereiden maailmaa laajennetaan hienosti tuomalla mukaan erikokoisia robotteja aina kärpäsen kokoisista kerrostalon kokoisiin. Leffassa nähdään tosiaan eläimeksi muuttuva transformer, sekä useasta robotista muodostuva jättirobo, joiden lisäksi mukana on myös transformer, joka kykenee muuttumaan ihmiseksi, joka ei oikein tunnu istuvan ympärillä olevaan elokuvaan.

Hienointa koko elokuvassa on se, että tarina seuraa edellisen tapaan pääasiassa ihmishahmoja, etenkin Samia, jolloin katsojan on paljon helpompi päästä mukaan elokuvaan, kun päähenkilö on lähestyttävämpi kuin suuri robotti. Jälleen kaikkein mielenkiintoisimmat osuudet sisältävät Samin ja etenkin collegemaailmaa olisi kiehtovaa nähdä hänen kautta lisää. Transformerit ovat tietenkin tärkeitä, mutta tarina keskittyy lähinnä Samin kehittymiseen ja henkiseen kasvamiseen. Näin yliampuvat toimintakohtauksetkaan eivät erityisemmin haittaa ja leffaa seuraa mielellään loppuun asti. Valitettavasti tunnelmaa vie pois elokuvan huumori. Vaikka mukana onkin hauskoja juttuja, joista löytyy edellisen osan tunnelmaa, Kaatuneiden kosto on lähinnä täynnä seksiviittauksia, jotka on ajateltu hauskoiksi. Tämä viedään niinkin pitkälle, että leffassa nähdään pari kertaa koira nylkyttämässä toista koiraa ja transformer nylkyttämässä Mikaelan jalkaa. Vaikka Samin äidistä on tehty hauska hahmo, käy hänen sekoilunsa yhdessä kohtaa hieman hermoille. Ja sitten ovat tietty ne kaksoset... Muitakin hölmöyksiä on mukana, mutta ne pystyy halutessaan katsoa sormien läpi. Jos huumoritasoa olisi muutettu selkeästi, kaksoset ja ihmisformer olisivat poissa, toimintakohtaukset hieman pienempiä ja leffa vartin lyhyempi, voisi Transformers: Kaatuneiden kosto olla todella mainio viihdeteos, jota katsoo erittäin mieluusti.

Ohjauksesta vastaa toistamiseen Michael Bay, joka tuntuu välillä vajoavan leffan tavoin suuruudenhulluuteen, mutta useassa kohtaa tuntuu yllättävän paljon siltä, että Bay todella tietää, mitä tekee. "Isompi parempi" -idea tuntuu olevan lähellä Bayn sydäntä ja hän on halunnut tarjota mahdollisimman tyylikkään teoksen. Visuaalisesti Kaatuneiden kosto on edeltäjänsä tapaan erittäin tyylikäs ja äärimmäisen näyttävä elokuva. Transformerit ovat upeasti toteutettuja, vaikka välillä ihmetteleekin, miten taisteluissa likaantuvat robotit muuttuvat täysin puhtaiksi ja kiiltäviksi muuttuessaan autoiksi. Toimintakohtaukset ovat upeaa silmäkarkkia, minkä lisäksi ääniefektit ovat hienosti toteutettuja. Ainoa miinus visuaalisesta puolesta on, että leffassa nähdään avaruudessa leijuvasta Soundwavesta kaksi kertaa täsmälleen sama kuva. Toisella kerralla repliikit ovat vain erilaiset, mutta kuva itsessään on identtinen! Ajattelivatkohan tekijät, ettei kukaan huomaisi tätä? Kaatuneiden kosto on hyvin kuvattu, mutta leikkauspöydällä olisi voinut ainakin vartin katkoa pois. Lavasteet, puvustukset ja maskeeraukset ovat onnistuneita, minkä lisäksi pyrotekniikasta vastaavilla on ollut paljon hommaa yhä vain massiivisempien räjähdysten toteutuksessa. Musiikista vastaa edellisen osan tapaan Steve Jablonsky, jonka sävellykset ovat jälleen mainiot. Elokuvassa kuullaan myös muun muassa Linkin Parkin leffaa varten tehty erinomainen New Divide, joka soi sekä lopputeksteissä, että muutamassa kohtaa leffan aikana instrumentaaliversiona.

Elokuva sisältää "easter eggejä", eli viittauksia muihin elokuviin, hahmoihin, sarjoihin jne. Leffassa nähdään esimerkiksi Bad Boys II:n (2003) juliste, joka on myös Michael Bayn elokuva, minkä lisäksi elokuvassa sanotaan "Robots in disguise", joka on otettu alkuperäisen televisiosarjan tunnuskappaleesta, jossa lauletaan "Transformers, robots in disguise".

Blu-rayn kuvanlaatu on todella upea. Lisämateriaalina kaksilevyisellä Blu-ray -julkaisulla on elokuvan teon eri työvaiheista kertova seitsemänosainen The Human Factor: Exacting Revenge of the Fallen, leffan ensi-iltapäivästä kertova A Day with Bay: Tokyo, pätkä juhlistamaan Transformersin 25. ikävuotta, tehosteista kertova Deconstructing Visual Bayhem, leffan kuvauksista koottuja hassutteluhetkiä, poistettuja kohtauksia, trailereita ja musiikkivideo Linkin Parkin New Divide -kappaleelle. Lisäksi mukana on The AllSpark Experiment, jolla voi muokata oman transformerin ja NEST: Transformers Data-Hub, jossa voi tutustua tarkemmin eri robotteihin. Katsottavaa on yhteensä lähes neljäksi tunniksi.

Yhteenveto: Transformers: Kaatuneiden kosto on keskinkertainen, mutta silti ajoittain erittäin viihdyttävä scifitoimintaleffa. Elokuva on noin vartin liian pitkä ja siitä saisi helposti leikattua pois hölmöyksiä ja joitain toimintapätkiä. Leffa kyllä naurattaa välillä, mutta seksivitsit ja ärsyttävät kaksoset eivät tunnu kuuluvan mukaan. Lopputaistelu on liian massiivinen ja siitä voisi poistaa tai edes pienentää joitain kohtia, jotta oikeasti eeppiset jutut tuntuisivat isoilta. Onneksi elokuva tarjoaa kaiken aikaa jotain uutta ja transformereja esitellään todella monia erilaisia, jolloin ei voi muuta kuin hämmästellä tekijöiden luovuutta. Ihmishahmot ovat kuitenkin yhä keskiössä ja elokuva jatkaa Sam Witwickyn tarinaa, jonka esittämisen Shia LaBeouf hoitaa toimivasti. Visuaalisesti leffa on todella upea, vaikka hieman häiritseekin, että pitkä kuva Soundwavesta on käytetty kaksi kertaa leffan aikana. Jos pidit edellisestä osasta, katso myös Transformers: Kaatuneiden kosto. Se ei ole läheskään yhtä hyvä, mutta menee viihdyttävänä hömppänä. Syvällisyyksiä on turha odottaa, joten kovin suuria odotuksia ei elokuvalle kannata asettaa. Lopputekstien alussa nähdään vielä pari pätkää, joten ei kannata pistää leffaa pois vielä, kun Bayn nimi ilmestyy ruutuun.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.5.2017
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Transformers: Revenge of the Fallen, 2009, DreamWorks, Paramount Pictures, Hasbro, Di Bonaventura Pictures, Amblin Entertainment, Platinum Dunes