THE FLORIDA PROJECT
Ohjaus: Sean Baker
Pääosissa: Brooklynn Prince, Bria Vinaite, Willem Dafoe, Valeria Cotto, Mela Murder, Christopher Rivera, Aiden Malik, Josie Olivo, Sandy Kane ja Caleb Landry Jones
Genre: draama
Kesto: 1 tunti 51 minuuttia
Ikäraja: 12
Ensimmäinen kohtaamiseni The Florida Projectin kanssa tapahtui, kun näin yllä olevan julisteen. Kuva näytti mielestäni kaikin puolin liian taiteelliselta, joten ajattelin, etten varmaan pitäisi itse elokuvastakaan. Silti minua kiinnosti, mistä ihmeen "projektista" olisi kyse ja leffa jäi mieleeni. Elokuvalle järjestettiin lehdistönäytös jo ennen joulua 2017, mutta koska samana päivänä olivat myös Pitch Perfect 3:n (2017) ja Wonderin (2017) pressinäytökset, päätin jättää tämän väliin. Ehdin jo unohtaa filmin, kunnes erilaisia palkintoehdokkuuksia alettiin jakamaan ja The Florida Project oli tietty ehdolla. Ajattelin, että kyseessä on varmasti myös Oscar-ehdokaselokuva, joten kai sen voisi mennä katsomaan. Olinkin oikeassa ja päivä sen jälkeen, kun leffa oli saanut Oscar-ehdokkuuden parhaasta miessivuosasta, menin katsomaan The Florida Projectin sen toiseen lehdistönäytökseen.
Pieni Moonee-tyttö ja hänen äitinsä Halley asuvat Magic Castle -motellissa, jossa he aiheuttavat ongelmia kapinallisten luonteidensa takia.
Brooklynn Prince on aivan mahtava valinta Moonee-tytön rooliin! Prince on täynnä energiaa läpi elokuvan, mutta hän ei ole kertaakaan ärsyttävä, kuten lapsinäyttelijöiden kohdalla usein käy. Hän pääsee kunnolla vauhtiin kapinahenkensä kanssa, syljeskellessään muiden autojen päälle, leikkiessään missä ikinä huvittaa, huudellessaan ihmisille kaikenlaista ja keksiessään erilaisia kepposia motellin johtajien päänmenoksi. Harvoin näkee noin kuusivuotiaan lapsen näyttävän keskisormea taivaalla pörräävälle helikopterille, mutta Prince pystyy tekemään kaiken yllättävän uskottavasti. Koskaan ei tunnu siltä, että hän näyttelisi, vaan tuntuu siltä kuin Prince oikeasti eläisi tällaista huoletonta elämää karussa ympäristössä. Toivottavasti näin ei kuitenkaan ole, vaan hänellä on asiat paremmin kuin hahmollaan.
Halley-äitiä näyttelevä Bria Vinaite on myös todella hyvä. Aluksi Halley vaikuttaa vain väliinpitämättömältä (mitä hän tavallaan onkin), jolloin jotkut lapsikatsojat saattavat toivoa, että heidänkin vanhempansa antaisivat heidän tehdä mitä ikinä huvittaa, ilman seurauksia. Kuitenkin mitä pidemmälle tarina etenee, sitä enemmän alkaa ymmärtämään, miksi Halley on sellainen kuin on, mikä tietenkin johtaa ymmärrykseen siitä, miksi Moonee on sellainen kuin hän on. Vinaite onnistuu tekemään töykeästä ämmähahmosta yllättävän pidettävän henkilön.
Willem Dafoe esittää motellinjohtaja Bobbyä, joka joutuu jatkuvasti miettimään, mitä tekisi hankalan äidin ja tämän lapsen kanssa. Dafoe on tosiaan Oscar-ehdokkaana roolistaan ja vaikka hän onkin hyvä, en usko, että hän voisi mitenkään voittaa, sillä hänen esiintymisensä ei ole mitenkään erityistä. Ensimmäisen tunnin ajan Bobby vain tuntuu sivuhahmolta, jota ärsyttää riehuva pikkutyttö ja tämän pilveä poltteleva äiti. Vasta toisen tunnin aikana Bobby alkaa muuttua oikeasti kiinnostavaksi tapaukseksi. Parhaan suorituksen Dafoe tekee kohtauksessaan limua etsivän miehen kanssa, sillä sen aikana Dafoe onnistuu luomaan huikean jännitteen.
Elokuvassa nähdään myös Christopher Rivera Mooneen Scooty-kaverina, Mela Murder Scootyn äitinä, Valeria Cotto Mooneen Jancey-kaverina ja Caleb Landry Jones Bobbyä auttavana nuorukaisena.
Okei, olin hieman pettynyt, ettei The Florida Projectissa olekaan mitään "projektia", mutta olin kuitenkin pääasiassa yllättynyt siitä, kuinka paljon pidin tällaisesta taideleffasta. Elokuva nappaa samantien mukaansa loistavien lapsien ansiosta, joita on ilo seurata läpi leffan. Useaan otteeseen pääsee naureskelemaan Mooneen ja kumppaneiden tekemille jäynille, sillä lapsuuden riemu ja vapaus on äärimmäisen hyvin kuvattu. Itse olin paljon kiltimpi tapaus, mutta uskon, että kaikki voivat tunnistaa itsestään tiettyä Mooneen kapinahenkeä. On myös mielenkiintoista katsoa, kuinka lapsilta ei kielletä mitään, jolloin heidän täytyy itse oppia rajansa. Välillä joutuu jopa kauhistelemaan, miten pitkälle kaverukset ovat valmiita menemään, sillä heiltä ei ole kielletty mitään. Monen kohtauksen ajan pidin The Florida Projectia lähinnä oikein mainiona hyvän mielen elokuvana, kunnes totuus alkoi vihdoin paljastua.
Kyseessä on nimittäin erittäin traaginen tarina rikkinäisestä äidistä ja sen vaikutuksesta hänen tyttäreensä. Mooneen äidin ongelmia paljastetaan vähitellen ja pienistä vihjeistä voi päätellä, mitä hän tekee päivisin. Mukava tunnelma katkeaa useasti, kun joutuu katsomaan, miten Halley ottaa Mooneen mukaansa kauppaamaan varastettuja tavaroita turisteille, jotta Halley voisi maksaa motellihuoneensa vuokran. Surullisemman asiasta tekee se, että pienelle Mooneelle sellainen on täysin normaalia. On kauheaa katsoa, kuinka lasten näkemä seikkailukenttä onkin karu ja ankea, vaikka talot ovatkin kirkkaasti maalattu sinisiksi, oranssiksi, vihreäksi, keltaiseksi ja lilaksi, aivan kuin kyseessä olisi jonkinlainen satumaa. Varsinkin loppupäässä tarinan traagisuus alkaa tuntua selkeästi ja viimeisiä kohtauksia voi olla raskasta katsoa. Pidin leffan lopetusta todella koskettavana ja toimivana, jolloin olin täysin jännittyneenä paikoillani ja mietin mitä tässä voi käydä... mutta valitettavasti tunnelma pilataan ihan viime minuutilla, muuttamalla sitä salamannopeasti täysin erilaiseksi. Tavallaan pidän siitä, mitä lopetuksesta seuraa, mutta samalla pidin sitä harmillisen latteana päätöksenä muuten erittäin hyvälle filmille.
Elokuvan on ohjannut Sean Baker, joka on myös toiminut toisena käsikirjoittajana ja leikkaajana. Näin hän on pystynyt vastaamaan tarinan kerronnasta täysillä ja onkin onnistunut saamaan rauhallisesta kertomistavasta mielenkiintoisen. Pitkäveteiseksi leffa käy vain muutaman kerran. Baker on luonut useita erinomaisia kohtauksia, jotka pitävät katsojan vangittuna tapahtumiin. The Florida Project on hyvin kuvattu, vaikkakin paikoitellen kuvat ovat hieman sumeita ja loppukohtauksesta voi huomata selvästi, että Baker kuvasi sen puhelimellaan. Lavasteet ovat hienot ja valaisu on oivallista. Äänimaailma ei muuten korostu, jos jatkuvasti lentäviä helikoptereita ei laske mukaan. Lorne Balfen säveltämät musiikit toimivat elokuvan aikana, mutteivät jää mieleen.
Yhteenveto: The Florida Project on erittäin hyvä teos rikkinäisestä perheestä. Se saa liikuttumaan ja kauhistelemaan, mutta myös iloitsemaan riehakkaiden lasten ansiosta. Elokuva sisältää usein mainion mukavan tunteen, jolloin tapahtumia on ilo seurata, mutta niiden hyvänä vastapainona on traagisuutta, jolloin katsojasta voi tuntua epämukavalta. Suurimmaksi osaksi tunnelma on hienosti luotu, mutta valitettavasti ihan lopussa mahtava fiilis katkaistaan kuin seinään, aivan kuin lumoutunut katsoja ravisteltaisiin hereille unesta. Elokuva voisi olla myös hieman lyhyempi, sillä se muuttuu parissa kohtaa pitkäveteiseksi. Näyttelijät ovat kuitenkin todella oivallisia, etenkin Bria Vinaite rikkinäisenä äitinä ja Brooklynn Prince tämän kapinahenkisenä tyttärenä. Willem Dafoe on kyllä mainio, mutten usko, että hän voittaisi Oscaria roolistaan. Sean Baker on tehnyt hyvää työtä leffan parissa ja saanut tällaisen taidepläjäyksen kiehtomaan myös minua. Suosittelenkin The Florida Projectia ihmisille, jotka pitävät enemmän taiteellisista filmeistä, sekä koskettavista perhetarinoista. Moniin tämä ei luultavasti iske, mutta toivon elokuvan löytävän yleisönsä Suomessakin.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 30.1.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
The Florida Project, 2017, Cre Film, Freestyle Picture Company, June Pictures, Sweet Tomato Films
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti