Arvostelu: Parasite (기생충 - 2019)

PARASITE

기생충

Ohjaus: Bong Joon-ho
Pääosissa: Song Kang-ho, Choi Woo-shik, Park So-dam, Jang Hye-jin, Cho Yeo-jeong, Lee Sun-kyun, Jung Ji-so, Junh Hyun-joon, Lee Jung-eun ja Park Myung-hoon
Genre: trilleri, draama, komedia
Kesto: 2 tuntia 12 minuuttia
Ikäraja: 16

Parasite on Bong Joon-ho'n uusi mustan huumorin jännäri. Bong Joon-ho itse keksi elokuvan tarinan ja alkoi työstämään käsikirjoitusta yhdessä Han Jin-wonin kanssa. Leffalle saatiin rahoitus ja sen kuvaukset lähtivät käyntiin toukokuussa 2018. Parasite sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa 2019, missä se voitti pääpalkinnon, Kultaisen palmun. Sen jälkeen leffaa on näytetty eri festivaaleilla ja se on pikkuhiljaa alkanut saamaan myös teatterilevitystä ympäri maailman. Nyt Parasite saapuu myös Suomen teattereihin. Itse kiinnostuin elokuvasta viime syksynä, kun yhtäkkiä aloin kuulla kaikkialta, että kyseessä olisi huima mestariteos. Aloin odottamaan sen näkemistä ja ilahduinkin, kun pääsin näkemään sen ennakkoon Night Visions -leffafestivaaleilla marraskuussa, missä Parasite oli tapahtuman avauselokuva.

Vähävarainen Kimin perhe keksii keinon rikastua. He hankkivat töitä rikkaalta ja hyväuskoiselta Parkin perheeltä, tehden perheelle erilaisia hommia, vaikkei heillä olisi edes osaamista siihen ja paljastamatta kuuluvansa kaikki samaan perheeseen.

Kimin perheeseen kuuluvat isä Ki-taek (Bong Joon-ho'n luottonäyttelijä Song Kang-ho), äiti Chung-sook (Jang Hye-jin), sekä heidän poikansa Ki-woo (Choi Woo-shik) ja tyttärensä Ki-jeong (Park So-dam). Perheenjäsenet ovat kaikki eri tavoin kiinnostavat persoonat ja he toimivat hienosti niin erikseen kuin yhdessä. Etenkin yhdessä näyttelijät onnistuvat luomaan tunteen todellisesta perheestä, joka tukee täysillä toisiaan ja tekee kaikkensa, jotta perhe pärjää ja selviää. Jokaisella on selvä roolinsa Parkin perheen huijausoperaatiossa ja katsojana jännittää heidän onnistumisensa puolesta - vaikka tietääkin, että hehän toimivat väärin. Näyttelijät ovat kaikki mainioita, mutta parhaan roolisuorituksen tarjoaa kuitenkin mahtava Song Kang-ho, joka luo monia sävyjä isähahmolle.

Rikkaaseen Parkin perheeseen taas kuuluvat isä Dong-ik (Lee Sun-kyun), äiti Yeon-gyo (Cho Yeo-jeong), sekä heidän teinityttärensä Da-hye (Jung Ji-so) ja leikkisä poikansa Da-song (Jung Hyun-joon). Nämäkin hahmot ovat mielenkiintoisia ja Kimin perheenjäsenten tavoin myös katsojalle syntyy hieman ristiriitainen suhde Parkin perheeseen. Tavallaan heitä ihailee ja heidän vaurautensa lumoaa, mutta samalla heitä jotenkin jopa halveksuu rikkauksien vuoksi. Lee Sun-kyun ja Cho Yeo-jeong tekevät erittäin hyvää työtä rikkaina ja hienosti käyttäytyvinä vanhempina. Kimin ja Parkin perheiden kautta elokuva näyttää köyhien ja rikkaiden valtavan eron monin tavoin ja muistuttaa, kuinka järkyttävää elämä voi olla.

Kun kuulee jostain elokuvasta suuria kehuja ja vieläpä pitkään, voi helposti käydä niin, että kun elokuvan vihdoin näkee, ei se yllä näiden kuultujen kehujen tasolle ja leffan jälkeen saattaa jäädä ajatus, että mikä tässä nyt muka oli niin ihmeellistä? Alkaessani katsomaan Parasitea, jännitin hieman, kävisikö näin itselleni tämän elokuvan kohdalla. Ei todellakaan. Huhhuh, kuinka upea elokuva tämä onkaan! Leffa nappaa heti mukaansa veikeän tunnelmansa avulla, vaikka samalla jotkut ruudulla nähtävät asiat ovatkin pahimmillaan jopa todella ikäviä. Alku esittelee niin hyvin, kuinka kurjissa olosuhteissa Kimin perhe asuu, että kun he keksivät tavan huijata Parkeja, on katsoja täysillä mukana heidän suunnitelmassaan. Ja ai että Kimin perheen soluttautumisoperaatio onkaan viihdyttävää katseltavaa. Osio tarjoaa useat naurut ja siitä löytyy paljon pilkettä silmäkulmasta.

Puolessa välissä elokuvan tunnelma kuitenkin kokee valtavan muutoksen ja komediallinen huijausoperaatio muuttuu yllättäen piinaavaksi trilleriksi. Ja tämän muutoksen hetkellä ymmärsin, miksi elokuvaa on niin kehuttu. Muutos on äkillinen, shokeeraava ja pahimmassa tapauksessa koko leffan rikkova, mutta ohjaaja Bong Joon-ho hoitaa hommansa niin kunniakkaasti, että salamannopea muutos tuntuu täysin luontevalta. Ensimmäisen puoliskon pitäessä erittäin hyvin mukanaan viihdyttävän kertomuksensa ja tunnelmansa avulla, toinen puolisko tiukentaa katsojastaan otetta hullun lailla ja pistää sydämen hakkaamaan. Jännitys on täydellisesti rakennettu ja itse tuijotin tapahtumia hievahtumatta ja päästämättä pienintäkään pihahdusta. Tätä jatketaan todella pitkään, kunnes pääsee hetkeksi hengähtämään. Toisen puoliskon aikana mukaan tuodaan myös liikuttavuutta, mikä saattaa oikeasti riipaista sydämestä. Kohtausta katsoessa hoksaa, kuinka paljon näistä hahmoista on alkanut välittämään.

Itse en kuitenkaan näe Parasitea aivan täydellisenä elokuvana, vaan mielestäni sen ihan loppu vaatisi hieman viilausta. Loppuun lisätty kertojaääni on myös äkillinen muutos, muttei läheskään yhtä luonteva kuin tunnelman muutos puolessa välissä elokuvaa. Kertojaääni on hieman töksähtävä ja itse jäin hieman harmittelemaan, että elokuvan viimeisten muutamien minuuttien aikana oli päätetty tehdä näin. Monia muita tämä ei välttämättä häiritse, mutta itse pidin tätä valitettavana tason pudotuksena kahden tunnin mestarillisuuden jälkeen. Nämä kaksi tuntia ovat kuitenkin niin mielettömän vaikuttavaa elokuvantekoa monella eri tapaa, etteivät viimeiset minuutit tiputa pisteitä kuin puolen tähden verran. Kyseessä on siis aivan törkeän hyvä leffa.

Bong Joon-ho'n ohjaus on taiturimaista läpi leffan. Hän rakentaa kohtaukset tyylikkäästi ja luo tunnelmaa fantastisin tavoin. Kun hän päättää tarttua johonkin tunteeseen, hän todella pistää kaikkensa peliin. Harmi, etteivät hän ja Han Jin-won saaneet käsikirjoituksen parista viimeisestä sivusta yhtä iskeviä kuin aiemmasta tekstistä. Suurimmaksi osaksi kaksikon kirjoitus on erinomaista. Myös visuaalisesti Parasite on upea teos. Kuvat ovat usein ällistyttävän vaikuttavia. Niihin saadaan kauneutta, rumuutta ja niiden sekoitusta. Köyhien asuinalueestakin on saatu erikoisen lumoava oikeilla kuvakulmilla ja etenkin esimerkillisellä valaisulla. Lavasteet ovat näyttävät ja puvustustiimikin on tehnyt oivaa työtä. Äänisuunnittelu on tehokasta etenkin, kun trilleriosuus lyödään pöytään ja Jeong Jae-ilin säveltämät musiikit ovat todella mainiot läpi leffan. Jeong Jae-il tuo vahvan lisäyksensä Bong Joon-ho'n rakentamaan tunnelmaan.

Yhteenveto: Parasite on huikean erinomainen ja monisävyinen elokuva, mikä tekee vaikutuksia yhä uudestaan ja uudestaan läpi kestonsa. Leffan tarina nappaa heti mukaansa ja katsoja on välittömästi Kimin perheen puolella, kun tämä aloittaa kyseenalaiset toimensa. Filmi kuitenkin osoittaa, kuinka karmeasti luokkaerot vaikuttavat monissa maissa edelleen, jolloin Kimin perheen onnistumista todella kannustaa. Soluttautuminen Parkin perheeseen on lystikästä seurattavaa ja filmi tarjoaa ensimmäisen tuntinsa aikana monet naurut. Ohjaaja Bong Joon-ho päättää kuitenkin repäistä maton jalkojen alta oikein kunnon vimmalla ja salamannopeasti elokuvan tunnelma muuttuu äärimmäisen painostavaksi trilleriksi. Toinen puolisko on erittäin intensiivinen ja katsojan sydän hakkaa lujaa rinnassa. Aitoa koskettavuuttakin on mukana, sillä Kimin perheestä on alkanut tosissaan välittämään. Näyttelijät ovat fantastisia rooleissaan ja tekninen toteutus on taiturimaisen lumoavaa. Onkin harmi, ettei elokuva kanna ihan täysin loppuun asti ja mielestäni viimeiset minuutit loppuhuipennuksen jälkeen jättivät toivomisen varaa. Kun leffa on muuten ollut aika lailla täydellinen, ihan viime minuutit aiheuttivat minulle pienen pettymyksen. Sitä lukuunottamatta Parasite ei todellakaan ollut pettymys, vaan suuren ylistyksensä arvoinen satiiri-trilleri ja suosittelen sen katsomista todella lämpimästi. Kyseessä on aikamoinen elämys ja on ihme, jos jokin elokuva tänä vuonna onnistuu ylittämään tämän!

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 21.11.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
기생충, 2019, Barunson E&A, CJ E&M Film Financing & Investment Entertainment & Comics, CJ Entertainment, TMS Comics, TMS Entertainment