TUNTEMATON SOTILAS
Ohjaus: Edvin Laine
Pääosissa: Kosti Klemelä, Heikki Savolainen, Reino Tolvanen, Veikko Sinisalo, Matti Ranin, Åke Lindman, Vilho Siivola, Leo Riuttu, Pentti Siimes, Kaarlo Halttunen, Jussi Jurkka, Kale Teuronen ja Tauno Palo
Genre: sota, historia
Kesto: 2 tuntia 57 minuuttia
Ikäraja: 12
Tuntematon sotilas perustuu Väinö Linnan samannimiseen kirjaan vuodelta 1954. Ohjaaja Armand Lohikoski ja säveltäjä Toivo Kärki lukivat kirjan ja paloivat halusta päästä tekemään siitä elokuvan. He esittelivät kirjan tuottaja T. J. Särkälle, joka ei aluksi pitänyt lukemastaan, mutta näki siinä lopulta potentiaalia. Lohikoski ja Kärki tosin jäivät nuolemaan näppejään, kun Särkkä valitsi ohjaajaksi Edvin Laineen ja säveltäjäksi Ahti Sonnisen. Särkkä ja Laine hankkivat kirjan filmatisointioikeudet miljoonalla markalla, peitoten tarjouksen Suomi-Filmi -yhtiöltä, joka yritti myös tehdä elokuvaa kirjan pohjalta. Aluksi Suomen puolustusvoimat kieltäytyivät antamasta sotilaskalustoa kuvauksiin, koska puolustusvoimien johto oli suuttunut Särkän aiemmasta elokuvasta Majuri maantieltä (1954), mieltäen sen kuvauksen Suomen armeijasta loukkaavana. Särkkä ja Laine menivät tuolloisen pääministeri Urho Kekkosen ja sisäministeri Väinö Leskisen juttusille ja saivat heidät taivuttelemaan rajavartiolaitoksen antamaan tarvittavaa kalustoa kuvauksiin. Kuvaukset käynnistyivät maaliskuussa 1955 ja lopulta Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa 23. joulukuuta 1955 - tasan 70 vuotta sitten! Elokuva oli jo ilmestyessään suurmenestys, nykyään jopa Suomen historian katsotuin elokuva. Elokuva voitti parhaan tuottajan, ohjauksen, miespääosan, käsikirjoituksen ja leikkauksen Jussi-palkinnot ja se sai kriitikoiltakin lähinnä kehuja. Vuosien varrella Tuntemattomasta sotilaasta on muodostunut ehta klassikko, sekä kenties koko Suomen elokuvahistorian arvostetuin teos, joka on vuodesta 2000 lähtien esitetty televisiossa joka itsenäisyyspäivänä. Itsekin katsoin Tuntemattoman sotilaan eräänä itsenäisyyspäivänä isoäitini kanssa, useita vuosia sitten. Kun huomasin elokuvan täyttävän nyt jo 70 vuotta, päätin juhlan kunniaksi katsoa sen pitkästä aikaa ja samalla arvostella sen.
Kesällä 1941 itäsuomalaisen korpivaruskunnan konekiväärikomppania lähtee taistelemaan jatkosodassa Venäjää vastaan.
Elokuvan keskiössä olevaan itäsuomalaisen korpivaruskunnan konekiväärikomppaniaan kuuluvat muun muassa vänrikki Koskela (Kosti Klemelä), alikersantti Hietanen (Heikki Savolainen), alikersantti Rokka (Reino Tolvanen), alikersantti Lahtinen (Veikko Sinisalo), vänrikki Kariluoto (Matti Ranin), alikersantti Lehto (Åke Lindman), alikersantti Mäkilä (Vilho Siivola), sotamies Vanhala (Leo Riuttu), sotamies Määttä (Pentti Siimes), sotamies Rahikainen (Kaarlo Halttunen), sotamies Susi (Kale Teuronen), majuri Sarastie (Tauno Palo) ja poppoota tiukasti käskyttävä upseeri Lammio (Jussi Jurkka), joka ei siedä minkäänlaista hassuttelua. Tämä komppania on täynnä monenmoista persoonaa ja tyyppiä, joista katsoja voi valita suosikkinsa. On rauhallisempaa heppua, pelokkaampaa, vitsailevampaa ja vakavampaa. Omaksi suosikikseni nousi saman tien Hietanen, joka lähtee sotaan virne naamalla ja vitsejä murjoen, mutta joka synkentyy elokuvan edetessä. Inhokiksi onkin sitten helppo todeta upseeri Lammio, jolla ei ole varmaan mitään mukavaa sanottavaa koko leffan aikana. Vaikka näyttelijäkaarti koostuukin tarinan puolesta kenties turhan vanhoista näyttelijöistä, he suoriutuvat pätevästi rooleistaan ja heistä huokuu toivottava veljellinen yhteys.
Miten edes lähteä purkamaan Tuntematonta sotilasta, eittämättä suomalaisen elokuvahistorian suurinta kulmakiveä ja klassikkoa? No sanotaan heti, ettei elokuva ole turhaan mainettaan saanut, vaan kyseessä on upea teos, joka mielestäni kilpailee muun maailman suurten sotaklassikkojen seurassa. Tuttu peruskaura sotatarinoista toki löytyy, lähtien nuorista ja vitsailevista sotilaista, jotka lähtevät puolustamaan sankarillisesti maatansa, mutta joiden hymyt hyytyvät nopeasti, kun käy selväksi, mitä sota todellisuudessa on. Sotakohtaukset ovat yhä 70 vuotta myöhemmin katsottuna vaikuttavia. Kokoluokka on kaikin puolin suuri, jännitys korkealla ja kuvauspaikkana toimineen metsän puut saavat kyllä kyytiä. Mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä synkeämmäksi meno muuttuu ja yhä useampi tovereista kaatuu viereltä.
Elokuvan voima ei kuitenkaan ole isoissa taistelukohtauksissa, vaan kaikessa niiden välissä nähdyssä, eritoten näiden nuorten sotilaiden välisissä keskusteluissa. Suuri osa dialogista napattiin suoraan Väinö Linnan kirjasta ja teksti onkin todella nasevaa. Vaikka jo sotakohtaukset pitävät lujasti otteessaan, ne ovat nimenomaan nämä monipuoliset ja eri murteiden täyttämät keskustelut, vitsailut ja pohdiskelut, mitkä tekevät liki kolmituntisesta Tuntemattomasta sotilaasta mukaansatempaavan. Loppupää elokuvasta taas äityy toki surullisemmaksi ja jo alkutekstien aikana nähtyyn hautajaiskohtaukseen palattaessa on tippa herkästi linssissä. Kun elokuva tehtiin, jatkosodasta oli kulunut vasta vähän päälle vuosikymmen ja tapahtuma oli takuulla hyvin kaikkien kuvauksissa paikallaolleiden muistissa. Se, että näyttelijät ja työryhmä itse elivät tuon ajan, tekee kaikkien panoksesta entistä uskottavampaa ja jo itsessään erottaa tämän Tuntemattoman sotilaan moderneista sotaleffoista, joissa työryhmä pääsee lähelle aitoa toista maailmansotaa vain veteraaneja haastattelemalla.
Edvin Laineen ohjaus on kaikin puolin väkevää ja hän hallitsee niin intiimimmät draamanhetket kuin suuremman spektaakkelin. Juha Nevalaisen käsikirjoitus nähtävästi jätti pois Linnan kirjassa esiintynyttä kritiikkiä Suomen armeijan toimista tuottaja Särkän vaatimuksesta, mutta lähdemateriaaliaan astetta patrioottisempanakin homma toimii erittäin hyvin. Tuntematon sotilas on myös teknisesti mainio, eikä ajan julma hammas ole juurikaan päässyt nakertamaan elokuvaa kuluneiden vuosikymmenten varrella. Filmi on taitavasti kuvattu ja sujuvasti leikattu kasaan. Lavasteet ovat hienot, puvustus asiallista ja maskeerauksetkin mainiot. Tehosteet ovat edelleen komeat ja äänimaailmakin on pääasiassa hyvin rakennettu, vaikka äänitys ajoittain särähtääkin. Ahti Sonnisen säveltämät musiikit säestävät kertomusta oivallisesti, mutta voimakkaimman tunnereaktion tarjoaa toki heti alkutekstien aikana kuultava Jean Sibeliuksen Finlandia.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 1.12.2025
Lähteet: elokuvan tiedot www.fi.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Tuntematon sotilas, 1955, Suomen Filmiteollisuus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti