PERHE ON PAINAJAINEN
MEET THE PARENTS
Ohjaus: Jay Roach
Näyttelijät: Ben Stiller, Robert De Niro, Teri Polo, Blythe Danner, Nicole DeHuff, Thomas McCarthy, Jon Abrahams, Owen Wilson, James Rebhorn ja Phyllis George
Genre: komedia
Kesto: 1 tunti 48 minuuttia
Ikäraja: 3
Meet the Parents, eli suomalaisittain Perhe on painajainen on uudelleenfilmatisointi samannimisestä indie-elokuvasta vuodelta 1992. Tuottaja Nancy Tenenbaum piti elokuvasta ja hankki sen oikeudet, tehdäkseen siitä ison rahan komedian. Hän lähetti leffan useille tutuilleen, joista ohjaaja Steven Soderbergh innostui eniten ja vei projekti-idean Universalille. Jonkin aikaa emmittyään yhtiö tarttui projektiin, mutta Soderbergh jätti elokuvan muiden kiireidensä takia. Hetken aikaa näytti siltä, että ohjaajaksi olisi hypännyt Steven Spielberg ja elokuvaa olisi tähdittänyt Jim Carrey, mutta leffa ei edennyt heidän kanssa. Lopulta ohjaajaksi valikoitui Jay Roach ja kuvaukset käynnistyivät marraskuussa 1999. Perhe on painajainen saapui elokuvateattereihin lokakuussa 2000 ja se oli iso hitti, joka sai kriitikoilta positiivisen vastaanoton, sekä parhaan laulun Oscar-ehdokkuuden ja parhaan miespääosan Golden Globe -ehdokkuuden. Itse katsoin Perhe on painajaisen joskus yli kymmenen vuotta sitten televisiosta ja pidin näkemääni hauskana. En kuitenkaan ole katsonut leffaa toistamiseen, vaikka olen omistanut sen ja sen jatko-osat jo vuosia blu-raylla. Nyt kun elokuvasarja on jälleen jatkumassa leffalla Uusin painajainen perheessä (Focker In-Law - 2026), päätin sitä odotellessa katsoa aiemmat osat pitkästä aikaa ja samalla arvostella ne.
Greg Focker on kosimassa tyttöystäväänsä Pamia, mutta päättää toimia vanhanaikaisesti ja pyytää Pamin isältä tämän hyväksyntää. Greg ja Pam matkustavat viikonlopuksi Pamin vanhempien luokse, mutta hyvin nopeasti Gregille käy selväksi, että Pamin isä ei pidä hänestä - ei sitten yhtään.
Jim Carrey ei lopulta tähdittänytkään Perhe on painajaista, mutta hänen ehdotuksestaan päähenkilö Greg sai vaivaannuttavan sukunimensä Fockerin. Greg Fockerin rooli meni lopulta Ben Stillerille, joka oli aiemmin tehnyt lähinnä sivurooleja, mutta joka nousi muun muassa tämän elokuvan myötä tähteyteen. Stiller sopii oikein mainiosti mieheksi, joka yrittää parhaansa mukaan tehdä vaikutusta, mutta jonka yritykset tuntuvat kerta toisensa perään tehottomammilta. Stiller on roolissaan pääasiassa pidättyväinen, mutta kun tilanne alkaa tosissaan turhauttaa Gregiä, Stiller pääsee irrottelemaankin enemmän.
Elokuvassa nähdään myös muun muassa Teri Polo Gregin tyttöystävänä Pamina, Nicole DeHuff ja Jon Abrahams Pamin sisaruksina Debbienä ja Dennynä, sekä Robert De Niro ja Blythe Danner heidän vanhempinaan, Jack ja Dina Byrnesinä. Lisäksi Owen Wilson tekee lystikkään roolityön Pamin ylimukavana ja kaikin puolin liian hyvänä ex-poikaystävänä Kevininä. Sivunäyttelijätkin ovat oivallisia rooleissaan, mutta onhan elokuvan väkevin suoriutuja tietty De Niro Pamin tuimana isänä, joka vaikuttaisi inhoavan Gregiä heti ensivilkaisulta. De Niro tuo hahmoon muitakin puolia elokuvan edetessä ja hänen ja Stillerin kiusallinen kemia on täydellinen. Onkin vain sääli, että tämä äksy pappa -rooli jäi De Nirolla päälle ja miestä onkin nähty lopulta tylsistymiseen asti vastaavissa rooleissa seuraavien kahden vuosikymmenen ajan.
Perhe on painajainen on aivan taatusti samaistuttava elokuva monille miehille. Oman rakkaan vanhempien tapaaminen ensi kertaa on toki kenelle tahansa jännittävä tilanne, mutta miehelle tyttöystävän isän kohtaaminen on täysin oma lukunsa. Kukapa ei olisi joskus kämmenet hikoillen ja ääni väristen esitellyt itseään mahdolliselle tulevalle appiukolle. Toisinaan jännittäminen onkin täysin turhaa ja isä ottaa sinut avosylein vastaan, mutta joskus... noh, käy kuten Greg Fockerille, joka ei saa osakseen kuin tuimia katseita.
Kyseessä on edelleen erittäin lystikäs elokuva, jonka huumori perustuu nimenomaan tämän tilanteen mojovaan vaivaannuttavuuteen. Gregiä käy jopa sääliksi, kun hän yrittää yhä vain epätoivoisemmin voittaa Jackia puolelleen, mutta joka yritys tuntuu vain kasvattavan miesten välistä kuilua. Kun mukaan vielä isketään Pamin siskon poikaystävä (Thomas McCarthy), joka tulee mainiosti toimeen Jackin kanssa, sekä Pamin perään edelleen haikaileva ex-poikaystävä Kevin, Gregin - ja samalla katsojan - stressikäyrät nousevat entisestään. Tämän kiusallisen viikonlopun etenemistä on hauskaa, joskin ajoittain myös kivuliaan noloa seurata ja pääasiassa vajaan parin tunnin kesto kulkee kuin hujauksessa. Mielestäni vain ihan loppusuoralla, kun homma pitäisi pistää pakettiin, elokuva alkaa takellella hieman. Tapahtumaketju on ajanut hahmot sellaiseen jännitteeseen, että käsikirjoittajakaksikko Jim Herzfeld ja John Hamburg eivät ihan onnistu purkamaan tätä kaikkea finaalin aikana.
Vaikka olisi ollut eittämättä erittäin kiinnostavaa nähdä, mitä Steven Soderbergh tai Steven Spielberg olisivat tehneet elokuvan kanssa, Jay Roach hoitaa tonttinsa oikein passelisti. Roach saa aikaiseksi veikeitä tilanteita ja pitää hupaisaa ilmapiiriä hyvin yllä, menemättä kuitenkaan sellaiseen kohellukseen kuin edellisessä komediassaan Austin Powers - kumma jätkä (Austin Powers: International Man of Mystery - 1997). Perhe on painajainen on myös osaavasti kuvattu ja leikattu kasaan. Lavasteet ovat hienot, puvustus oivallista ja tehosteet näyttävät hyviltä. Äänimaailma on pätevästi rakennettu ja Randy Newmanin säveltämät musiikit tunnelmoivat mukavasti taustalla.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.2.2026
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Meet the Parents, Yhdysvallat, 2000, Universal Pictures, DreamWorks Pictures, Nancy Tenenbaum Films, Tribeca Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti