Arvostelu: Saw VII 3D (Saw 3D - 2010)

SAW VII 3D

SAW 3D

Ohjaus: Kevin Greutert
Pääosissa: Sean Patrick Flanery, Chad Donella, Costas Mandylor, Betsy Russell, Gina Holden, Dean Armstrong, Naomi Snieckus, Rebecca Marshall, Chester Bennington, Tobin Bell ja Cary Elwes
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 30 minuuttia
Ikäraja: 18

James Wanin kauhuelokuva Saw (2004) oli valtava hitti, mikä aloitti leffasarjan, mikä jatkuu yhä tänäkin päivänä. Saw II (2005), Saw III (2006), Saw IV (2007), Saw V (2008) ja Saw VI (2009) saivat jokainen kehnot arviot kriitikoilta, mutta ne olivat kuitenkin enemmän tai vähemmän taloudellisia hittejä. Ennen kuudennen osan ilmestymistä tekijät suunnittelivat jo seitsemättä ja kahdeksatta osaa, joille pohdittiin nimiä, kuten "Saw: Legacy" ja "Saw: Endgame". Saw VI ei kuitenkaan ollut toivottu hitti, joten tekijät päättivät yhdistää kahden leffan suunnitelmansa yhdeksi päätösosaksi. Kuvaukset alkoivat helmikuussa 2010 ja filmi päätettiin kuvata 3D:nä, mitä tekijät olivat jo pohtineet parin aiemman leffan kohdalla. Lopulta sarjan seitsemäs osa, mikä julkaistiin useilla nimillä, kuten Saw 3D, Saw: The Final Chapter ja Saw VII 3D, sai ensi-iltansa lokakuussa 2010. Filmi menestyi huomattavasti paremmin kuin sarjan pari aiempaa osaa, mutta kriitikot haukkuivat sen lyttyyn. Itse tutustuin Saw-sarjaan syksyllä 2016, kun aloin katsoa niitä Netflixistä. En kuitenkaan päässyt loppuun asti, sillä katsottuani viidennen osan, kaikki sarjan leffat poistettiin palvelusta. Nyt kun sarja on saamassa jälleen jonkinlaista jatkoa elokuvan Spiral: From the Legacy of Saw (Spiral: From the Book of Saw - 2021) muodossa, päätin aloittaa sarjan alusta ja arvostella jokaisen osan ennen uutta. Noin viikko Saw VI:n jälkeen katsoin Suomeen pöhköllä nimellä saapuneen Saw VII 3D:n.

Bobby Dagen on tienannut omaisuuden väittämällä selviytyneensä Jigsaw'n ansasta ja kirjoittamalla siitä jopa kirjan. Bobbyn hymy kuitenkin hyytyy, kun hän herää aidosta ansasta. Onko hänestä todellisuudessa ainesta selviytyjäksi?

Sean Patrick Flanery näyttelee Bobby Dagenia, huijaria, joka yrittää tienata rahaa kertomalla sepustustaan Jigsaw-ansastaan. Kun katsoja on kuuden leffan verran katsonut, kuinka hirveitä asioita ihmiset joutuvat kestämään näissä ansoissa ja kuinka kammottavilla tavoilla uhrit ovat kuolleet, on katsojan vaikea olla Bobbyn puolella, kun tämä valehtelee ja joutuu sitten maksamaan teoistaan. Heti kun hahmo herää ansasta, katsoja huomaa ajattelevansa "ihan oikein hänelle". On kuitenkin ihan mielenkiintoinen ratkaisu kertoa tällaisesta henkilöstä, vaikkei hänen selviytymistä kannatakaan. Flanery on sujuva roolissaan ja hoitaa tuskaiset huudot kunniakkaasti.

Sen sijaan tympeä Costas Mandylor vain huononee Hoffmanin roolissa, joka kai pyörittää edelleen pelejä, vaikkei sitä tällä kertaa erityisemmin näytetä. Mandylor on niin puupökkelö näyttelijänä, että katsoja toivoisi Hoffmanin joutuvan pian omaan ansaansa - etenkin kun tämä harmillisesti selvisi edellisen filmin lopussa.
     Elokuvassa nähdään myös Betsy Russell Jigsaw-murhaaja John Kramerin (Tobin Bell) vaimona Jillinä, Chad Donella uutena poliisina, joka jahtaa Hoffmania, sekä edesmennyt Linkin Park -yhtyeen laulaja Chester Bennington roistona, joka joutuu myös ansaan. Jos Linkin Park on yksi suosikkiyhtyeistäsi ja otit Benningtonin kuoleman raskaasti, ei tätä filmiä välttämättä kannata katsoa... Mandylorin tavoin Russellkin on aika tönkkö osassaan, eikä Donellakaan vakuuta uutena poliisina - lähinnä koska hänen hahmonsa on niin mitäänsanomaton ja tylsä.

Saw V ja Saw VI tuntuivat nostavan sarjan tasoa kehnojen Saw III:n ja Saw IV:n jälkeen. Eivät nuokaan kaksi kummoisia olleet, mutta Saw VI saattoi jopa nousta sarjan toiseksi parhaaksi osaksi. Onkin surullista sanoa, ettei nousu jatku, vaan Saw VII 3D tipahtaa ryminällä alas ja on selvästi sarjan surkein osa tähän mennessä. Leffa on tylsä ja typerä, sekä muutenkin laadultaan heikompi. Eivät edellisetkään osat elokuvataiteen huippua edustaneet, mutta leffa on Saw-sarjankin standardeilla kökkö toteutukseltaan. Filmi on niin väkisin rahan perässä tehty raina, että se tuntuu siltä kuin Jigsaw olisi pakottanut elokuvantekijät tekemään leffan, jotta nämä vapautuvat ansasta. Kaikki ensimmäisen osan piinaavuus ja ahdistavuus on kadoksissa, eikä heikompien jatko-osienkaan viihdyttävyyttä löydy.

Hoffmanin huonous paistaa tässä läpi vielä enemmän kuin aiemmin. Hänen haluaisi jäävän kiinni, mutta eipä häntä jahtaava poliisikaan tee vaikutusta, jolloin koko tämä osuus ei kiinnosta katsojaa pätkääkään. Mutta kun katsoja ei välitä lainkaan hahmosta, joka joutuu tämänkertaiseen ansaan ja katsoja jopa hieman toivoo tämän epäonnistuvan, ei edes ansapuoli tarjoa kiinnostavuutta. Ansaosio tuntuu muutenkin päälleliimatulta ja pakotetulta. Sillä on hädintuskin mitään tekemistä Hoffmanin jahtaamisen kanssa ja sen voisi ihan hyvin poistaa koko leffasta. Toisaalta Hoffmanin jahtaaminen on vielä mitäänsanomattomampaa katseltavaa, joten senkin voisi poistaa. Jäljelle voisi vain jättää alun ansan, mikä on lähinnä tahattoman koominen ja camp-henkinen. Loppuun on tietty pitänyt lisätä muka-hurjia käänteitä siitä, kuka olikin oikeasti kaiken takana ja miten tämä kaikki liittyy toisiinsa, mutta tässä kohtaa sarjaa nämä paljastukset lähinnä luovat lisää ongelmia, sen sijaan että ne ratkaisisivat jo olemassaolevia aukkoja.

Saw VI:n ohjaaja Kevin Greutert palaa ohjaamaan tämänkin osan, muttei tällä kertaa tiedä yhtään, mitä tehdä filmin kanssa. Tämä on ymmärrettävästi vaikeaa, sillä Patrick Meltonin ja Marcus Dunstanin käsikirjoitus on niin surkea. Teksti on niin laiskaa huttua, että Sawin aloittaneen James Waninkin olisi ollut vaikea saada hyvää elokuvaa aikaiseksi. Sentään leffa on paikoitellen hyvin kuvattu, vaikka hölmö 3D-kikkailu saa lähinnä pyörittämään silmiä, kun elokuvaa katsoo 2D:nä. Leikkauksessa on käytetty toimivia tehokeinoja. Valaisu on sujuvaa, mutta värisäädöt ovat tässäkin elokuvassa usein rumia. Lavasteet ja maskeeraukset ovat hienon inhottavia ja äänitehosteetkin toimivat, vaikka kuvausta ja leikkausta tehostavat äänet ovatkin kömpelö ratkaisu. Sarjan tunnusmusiikki on parasta elokuvassa ja se jää taas soimaan päässä. Kun musiikin soidessa yksi hahmoista julistaa synkästi, että peli on ohi, katsoja iloitsee. Elokuva on ohi!

Yhteenveto: Saw VII 3D on kamala mahalasku sarjan tasoa hieman nostaneen kutososan jälkeen. Eivät nämä leffat ole ensimmäisen osan jälkeen kummoisia olleet, mutta tämä on jo todella säälittävä räpellys. Elokuvassa ei tapahdu lähes mitään mielenkiintoista. Alun ansa vielä viihdyttää tahattomalla koomisuudellaan, mutta Bobbylle tehty peli ei jaksa kiinnostaa. Tässä kohtaa aivottomaan verimässäilyynkin on jo turtunut. Costas Mandylor on yhä vain surkeampi Hoffmanina ja hänen jahtaamisensa tylsistyttää. Käsikirjoitus on äärimmäisen laiskasti pistetty kasaan ja se saa lähinnä ihmettelemään, kuka peliä edes oikeasti pyörittää, Hoffmanin ollessa itse jatkuvasti pinteessä? Sen sijaan, että elokuva paikkaisi sarjan aiempien osien luomia aukkoja, se vain luo lisää uusia. Lopun ennalta-arvattava twisti on vain typerä kirsikka osaamattomasti leivotun kakun päällä. Kokemusta ei yhtään paranna hölmö 3D-kikkailu. Saw VII 3D tiputtaa sarjan pohjamutiin, eikä sitä voi suositella edes sarjan faneille. Tämäkin leffa tienasi tietty ison läjän rahaa, joten kyseessä ei tietenkään ole oikeasti sarjan päätösosa, vaikka sellaiseksi se suunniteltiin. Saas nähdä, onnistuuko seitsemän vuotta myöhemmin ilmestynyt Jigsaw-elokuva (2017) herättämään Saw-sarjaa enää takaisin henkiin...

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.2.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Saw 3D, 2010, Twisted Pictures, A Bigger Boat, Serendipity Productions