Arvostelu: The Wind (2018)

THE WIND

Ohjaus: Emma Tammi
Pääosissa: Caitlin Gerard, Ashley Zukerman, Julia Goldani Telles, Dylan McTee ja Miles Anderson
Genre: kauhu, western
Kesto: 1 tunti 26 minuuttia
Ikäraja: 16

The Wind on isänsä puolelta suomalaistaustaisen ohjaaja Emma Tammen esikoiselokuva. Filmi kuvattiin pari vuotta sitten ja se sai maailmanensi-iltansa Toronton elokuvajuhlilla syyskuussa 2018. Suomessakin leffa nähtiin viime vuoden puolella, Night Visions -elokuvafestivaaleilla, minne Tammi saapui vieraaksi. Vaikka elokuvaa on täällä mainostettu Tammen suomalaistaustan kautta, oli viime vuoden Night Visions hänen ensimmäinen käyntinsä Suomessa. Nyt The Wind on saapunut kunnon teatterikierrokselle ja kävin katsomassa sen ystäväni kanssa heti ensi-iltana.

1800-luvun villissä lännessä asustava Macklinin pariskunta saa uusia naapureita ja samalla voimistuu Lizzy Macklinin pelko siitä, että öisin pimeydessä vaeltava pahuus pääsee valloilleen.

Macklinin pariskuntaan kuuluvat vaimo Elizabeth, eli Lizzy, jota näyttelee Caitlin Gerard ja mies Isaac, jota esittää Ashley Zukerman. Zukerman jätetään tarkoituksella täysin Gerardin varjoon. Vain parissa kohtauksessa hän pääsee näyttämään hieman taitojaan, mutta muuten elokuva luottaa täysillä Gerardin läsnäoloon. Gerard tekee erittäin hyvää työtä hiljaisena, mutta tietylle tuulelle sattuessaan ärhäkkäänä persoonana. On mielenkiintoista nähdä nainen lännenelokuvan pääosassa, sillä sitä tapahtuu äärimmäisen harvoin. Toisaalta kun kyseessä on myös kauhuelokuva, ei ratkaisu ole enää niinkään erilainen. Joka tapauksessa Gerard onnistuu pitämään elokuvaa harteillaan... niin hyvin kuin tätä elokuvaa voi pitää...
     Pariskunnan talon lähelle muuttaa Harperin pariskunta, johon taas kuuluvat vaimo Emma (Julia Goldani Telles) ja mies Gideon (Dylan McTee). Zukermanin tavoin McTee jätetään myös täysin sivuun, eikä hän pääse lainkaan näyttämään, löytyykö häneltä lahjoja. Telles taas tekee oivallista työtä Emmana, josta löytyy toisenlaista reippautta Lizzyyn verrattuna.

The Wind tuntuu hyvin vahvasti länkkäriversiolta muutaman vuoden takaisesta kauhuelokuvasta The Witch (The VVitch: A New-England Folktale - 2015). Tunnelma ja visuaalisuudet ovat todella samanlaiset ja uskonkin Tammen saaneen inspiraatiota kyseisestä elokuvasta. Näissa leffoissa on yhteistä myös se, etten pitänyt kummastakaan. Kumpikin elokuva alkaa kiehtovasti, mutta mitä pidemmälle ne kulkevat, sitä enemmän ne alkavat lässähtelemään, kunnes loppupää lähinnä haukotuttaa ja saa pyörittelemään silmiä. The Windin alkupää onnistui iskemään minuun vahvasti ja siksi minua harmittaakin, että elokuva vain heikkeni kaiken aikaa. Elokuvassa on panostettu vahvasti äänitehosteisiin, etenkin nimen mukaiseen tuuleen. Alussa ei puhuta mitään, vaan vaikuttava kuvaus ja erinomainen äänisuunnittelu imaisevat katsojan karulle preerialle. Kun tarina alkaa pikkuhiljaa muodostumaan, leffa muuttuu harmillisen luotaantyöntäväksi, siihen pisteeseen asti, ettei minua kiinnostanut lainkaan, mitä hahmoille tulee tapahtumaan.

Elokuva yrittää olla kovin nokkela kerronnassaan, eikä se kulje perinteiseen tapaan kohtaus kohtaukselta alusta loppuun. The Wind ei edes ala tapahtumaketjun alusta, vaan se hyppii ajassa sinne sun tänne. Aluksi kun hoksasin, että leffa tekee näin, pidin ratkaisusta, mutta elokuvan edetessä kerronta käy lähinnä kömpelöksi. Lisäksi leffan tunnelmakin alkaa rakoilemaan. Alusta löytyy mainion jännittäviä hetkiä, mutta loppupäässä kauhun tunne on jo kadonnut. Yhdessä kohtaa meno käy jopa naurettavan puolella. Lopun on kai tarkoitus olla maata järisyttävä ja katsojan tajuntaa räjäyttävä, mutta omasta mielestäni elokuva ei kyennyt mihinkään tällaiseen. Loppujen lopuksi The Wind on kiva yritys, mutta todella unohdettava tekele.

Emma Tammi taisi ottaa liian ison palan purtavaksi tätä tehdessä. Hänen on hankala rakentaa tunnelmaa tai pitää katsojan mielenkiintoa yllä. Elokuva alkaa myös toistamaan itseään tempuissaan ja alle puolentoista tunnin teokseksi The Wind tuntuu hämmentävästi lähes parituntiselta. Tähän vaikuttaa ikävästi käsikirjoittaja Teresa Sutherlandin tökkivä ja loikkiva teksti. Tekninen puoli on kuitenkin kunnossa yhtä heikompaa digiefektiä lukuunottamatta. Elokuva todella on hienosti kuvattu ja katsojan annetaan ihastella (tai kauhistella) karuja maisemia läpi leffan. Lavasteet ja asut ovat aikansa mukaiset ja äänimaailmaa kehuinkin jo kovasti. Ben Lovettin säveltämät musiikit jäävät tosin hieman tylsiksi ja paikoitellen ne peittävät hieman liikaa äänisuunnittelijoiden työpanosta.

Yhteenveto: The Wind on erittäin hyvää alkua lukuunottamatta valitettavan heikko tekele, mikä tuntuu lähinnä epätoivoiselta The Witchin kopiolta. Elokuvat muistuttavat vahvasti toisiaan ja ohjaaja Emma Tammi on lainaillut jopa liikaa kyseisestä teoksesta. Tammi ei onnistu luomaan kunnon kauhun tunnetta, eikä pidä katsojaa kovinkaan kummoisesti otteessaan. Alle puolentoista tunnin filmiksi The Wind on oudon laahaava. Teresa Sutherlandin käsikirjoitus on kömpelö ja ajassa hyppiminen on lopulta kehnosti toteutettu tehokeino. Visuaalisesti kyseessä on kuitenkin näyttävä elokuva ja Caitlin Gerard tekee oikein mainiota työtä pääroolissa. The Wind lähtee oivallisesti liikkeelle, mutta kompastelee ja kaatuu lopulta naamalleen. Jos rakastit The Witchiä, voi tämäkin elokuva kenties toimia sinulle. Itse en piitannut siitä leffasta, enkä pitänyt tästäkään.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.12.2019
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
The Wind, 2018, Soapbox Films, Divide/Conquer, Mind Hive Films