IRONHEART
Luoja: Chinaka Hodge
Pääosissa: Dominique Thorne, Anthony Ramos, Lyric Ross, Alden Ehrenreich, Anji White, Manny Montana, Matthew Elam, Eric André, Shea Couleé, Sonia Denis, Zoe Terakes, Shakira Barrera, Cree Summer, Regan Aliyah, Paul Calderón ja Sacha Baron Cohen
Genre: scifi, seikkailu, toiminta, komedia, fantasia
Jaksomäärä: 6
Jakson kesto: 41 minuuttia - 59 minuuttia - Yhteiskesto: noin 5 tuntia
Ikäraja: 12
Ironheart perustuu Marvelin samannimiseen sarjakuvahahmoon, joka teki ensiesiintymisensä vuonna 2016. Jo pari vuotta tämän jälkeen Marvel Studiosilla alettiin suunnitella hahmon esittelemistä Marvelin elokuvauniversumissa. Vuonna 2020 yhtiö ilmoitti työstävänsä televisiosarjan hahmosta, mutta että hahmo esiteltäisiin ensin yleisöille elokuvassa Black Panther: Wakanda Forever (2022). Kuvaukset käynnistyivät toukokuussa 2022 ja alun perin sarja oli tarkoitus julkaista jo vuonna 2023, mutta kun yleisön kiinnostus Marvelin sarjoja kohtaan näytti selviä hiipumisen merkkejä, Ironheart jäi pölyttymään pariksi vuodeksi. Nyt sarja on vihdoin julkaistu ja itse en pahemmin ollut kiinnostunut sen näkemisestä. Hahmo ei juuri vakuuttanut minua Black Panther: Wakanda Foreverissa ja sarjan lähes olematon markkinointi ja julkaisun jatkuva siirtely herättivät nopeasti mielikuvan, että Marvelilla itsellään ei ollut luottoa sarjaan. Kun Ironheart oli julkaistu, ryhdyin skeptisenä katsomaan sitä.
Vastikään MIT-yliopistosta erotettu Riri Williams liittyy osaksi salaperäisen Parker "The Hood" Robbinsin jengiä ja päätyy keskelle tieteen ja taikuuden taistelua.
Dominique Thorne palaa rooliinsa Riri Williamsiksi, eli Ironheartiksi, tehtyään ensiesiintymisensä roolissa Black Panther: Wakanda Forever -elokuvassa. Riri on nuori supernero, joka päätti näyttää, että ei tarvitse olla Tony Starkin kaltainen miljardööri, jotta voi rakentaa oman lentävän rautahaarniskansa, minkä takia hän joutui ongelmiin Wakandan ja Talokanin kanssa. Nyt hän on joutunut ongelmiin opinahjonsa MIT:n kanssa ja saanut potkut, kun paljastui, että Riri myi koulun muille opiskelijoille keksintöjään opinnäytetöitä varten. Palatessaan kotiin Riri ajautuu rikolliselle polulle, minkä lisäksi hänen vanha traumansa koskien parhaan ystävän Natalien (Lyric Ross) kuolemaa nousee takaisin pintaan. Thorne on roolissaan ihan hyvä, päästen toki paremmin esille kuin Black Panther: Wakanda Foreverissa, jossa hahmo tuntui olevan enemmän vain tiellä. Hahmona Riri jää kuitenkin hitusen tylsäksi, kuten muutkin viime vuosien Marvel-manttelinperijäsankarit.
Muita hahmoja sarjassa ovat Ririn äiti Ronnie (Anji White), rikollisjengiään johtava Parker "The Hood" Robbins (Anthony Ramos), tämän jengiin kuuluvat hakkeri Slug (Shea Couleé), teknikko Rampage (Eric André), puukkoheppu John (Manny Montana), pyroihin erikoistuva Clown (Sonia Denis), sekä tappajasisarukset Jeri (Zoe Terakas) ja Roz (Shakira Barrera), ja mustan pörssin asekauppias Joe McGillicuddy (Alden Ehrenreich), joka hautoo omaa salaisuuttaan. Sivunäyttelijöiden työ on epätasaista, eivätkä pahiksina toimivat Ramos ja Ehrenreich vakuuta osissaan tarpeeksi. Ramosista uupuu tarvittava karisma ja Ehrenreichin ongelmaksi koituu kömpelösti kirjoitettu ja sarjaan jopa vähän väkisin mukaan tungettu hahmo.
Ironheart on jälleen yksi erittäin keskinkertainen ja totaalisen unohdettava sarja Marvelilta, enkä ihmettele, miksi studio on panttaillut sarjan julkaisua parin vuoden ajan. Se on jäänne ajalta, kun Marvelilla ajateltiin, että kenen tahansa ympärille voi rakentaa monia miljoonia maksavan elokuvan tai sarjan ja se olisi automaattinen suurhitti, koska se tulee Marvelilta. Ja erityisesti se on jäänne ajalta, kun Marvelilla ei vielä lähdetty korvaamaan elokuvien vanhoja sankareita, kuten Iron Mania, Captain Americaa ja Hulkia esimerkiksi X-Meneillä, vaan yhtiö teki sen kaikista laiskimman tempun. Ikonisten sankarien manttelit menivät nuorelle sukupolvelle ja pääasiassa vastakkaiselle sukupuolelle, sekä etnisten vähemmistöjen edustajille. Näin Marvelin ei ole tarvinnut keksiä uusia päheitä hahmoja naisille ja värillisille, vaan yhtiö on voinut tarjota näitä jämäkierrätyksiä. Kikka on myös epäkunnioittava, niin katsojia kuin usein alkuperäisiä sankareitakin kohtaan. Ironheartissa muistetaan muutaman kerran kommentoida, kuinka Tony Starkin saavutukset olivat vähäisempiä, koska hän oli rikas valkoinen mies.
Ei Ironheart mielestäni erityisen huono ole, mutta eipä siinä juuri ollut mitään kovin kiinnostavaa tarttumapintaa. Sarjan katsoo ihan sujuvasti kerran läpi, joskin en jaksanut katsoa sitä jaksoa enempää yhdessä päivässä. On toisaalta oivan erilaista, että tällä kertaa Marvel-päähahmo päätyykin rikollisille poluille, minkä lisäksi Ririn tarinakaari etenee lopulta varsin yllättäville poluille, mutta kaikki tämä tapahtuu jotenkin ponnettomasti. Myös paperilla kiinnostava teknologian ja magian yhteentörmäys voisi tuoda jotain uutta ja jännää, mutta tämäkin jää puolitiehen. Sarja skarppaa hieman loppua kohti, tuodessaan vihdoin mukaan yhden hahmon, jota Marvel-fanit ovat jo vuosia toivoneet näkevänsä, mutta juuri kun homma on muuttumassa mielenkiintoiseksi, sarja loppuu kuin seinään. Marvelin nykytilanteessa ei edes ole varmaa, että jatkoa olisi luvassa, joten toistaiseksi tämä rakentelu tuntuu olevan yhtä tyhjän kanssa.
Sarjan kolmesta viimeisestä jaksosta vastaava ohjaaja Angela Barnes hoitaa tonttinsa paremmin kuin kolme ensimmäistä jaksoa ohjannut Sam Bailey, mutta silti työ jää aika keskinkertaiseksi, parhaimmillaankin kelvolliseksi. Tähän vaikuttaa töksähtelevä käsikirjoitus, joka on turhan täyteen ahdettu, jolloin ne hieman kiinnostavat puolet jäävät raakileiksi. Teknisiltä ansioiltaankin Ironheart on epätasainen. Sarja on kuvattu ihan hyvin, lavasteet näyttävät oivallisilta ja äänimaailma on pätevästi rakennettu. Tehosteiden taso kuitenkin ailahtelee roimasti. Ririllä on muutamakin rautapuku käytössään ja vain yksi niistä näyttää oikeasti hyvältä, parin muun muistuttaessa enemmän videopeligrafiikoista useamman vuoden takaa. Dara Taylorin säveltämät musiikit ovat sarjan parempaa antia ja Taylor leikittelee ajoittain onnistuneesti, yhdistellessään teknologiseen puoleen kallistuvaa konemaista musiikkia taikuuteen sopivaan mystisempään maalailuun.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.7.2025
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Ironheart, Yhdysvallat, 2025, Marvel Studios, Marvel Television, 20th Television, Proximity Media, The Walt Disney Company
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti