WALLACE & GROMIT
Wallace ja Gromit ovat brittiläisen Nick Parkin luoma parivaljakko. Vuonna 1982 Park opiskeli National Film and Television Schoolissa, kun hän sai idean hahmoista ja ryhtyi kehittelemään ideansa pohjalta animoitua lyhytelokuvaa. Vuonna 1985 Aardman-yhtiö pestasi hänet ja hän pystyi työstämään projektiaan paremmilla resursseilla. Lopulta Suurenmoinen huviretki -nimen (A Grand Day Out) saanut lyhytelokuva esitettiin marraskuussa 1989. Lyhytelokuva oli kehuttu ja hahmot keräsivät nopeasti oman fanikuntansa, joten Aardman halusi Parkilta uusia lyhäreitä hahmoista. Vuonna 1993 julkaistu Väärät housut (The Wrong Trousers) ja vuonna 1995 julkaistu Läheltä piti (A Close Shave) olivat molemmat kehuttuja menestyksiä, jotka voittivat parhaan lyhytanimaation Oscar-palkinnot ja vuonna 2005 niitä seurasi täyspitkä elokuva Wallace ja Gromit: Kanin kirous (Wallace & Gromit: The Curse of the Were-Rabbit), joka oli iso hitti ja voitti parhaan animaatioelokuvan Oscar-palkinnon. Vuonna 2008 julkaistiin lyhytelokuva Paakarin painajainen (A Matter of Loaf and Death), joka jäi Wallacea ääninäytelleen Peter Sallisin viimeiseksi työksi, ennen kuin hän menehtyi vuonna 2017.
Itse olen pitänyt Wallacesta ja Gromitista lapsesta asti. Olin nähnyt niin lyhytelokuvat kuin varsinaisen täyspitkän elokuvan ja tykästynyt hahmoihin. Nyt kun hahmot ovat vuosien jälkeen tekemässä paluun uudessa täyspitkässä elokuvassa Wallace ja Gromit: Kosto kynittävänä (Wallace & Gromit: Vengeance Most Fowl - 2024), päätin sitä odotellessa katsoa edellisen elokuvan, Kanin kirouksen. Ja koska en saanut vielä siitä tarpeeksi, etsin käsiini Blu-ray -boksin, joka sisälsi neljä lyhytelokuvaa ja katsoin nekin, päättäen lopulta myös arvostella ne.
SUURENMOINEN HUVIRETKI
A GRAND DAY OUT
Pääosissa: Peter Sallis
Kesto: 23 minuuttia
Wallace ja Gromit tulivat tutuiksi vuoden 1989 Suurenmoinen huviretki -lyhytelokuvan myötä. Wallace on keksijä, joka on rakentanut kaiken maailman härpäkkeitä ja hilavitkuttimia kotiinsa erilaisiin hyötykäyttöihin. Hän ei silti ole penaalin terävin kynä, vaan fiksumpi vaikuttaisi olevan hänen uskollinen koiransa Gromit, joka usein joutuu hoitamaan hanttihommat, Wallacen kerätessä niistä kiitokset.
Eräänä päivänä Wallace ja Gromit ovat viettämässä mukavaa kotipäivää, kun he kauhukseen hoksaavat, että juusto on päässyt loppumaan heidän huushollistaan. Sen sijaan, että he kävelisivät lähimpään kauppaan, he päättävät matkata suoraan lähteelle. Koska kaikkihan sen tietävät, että Kuu on tehty juustosta. Kaksikko rakentaa kellarissaan raketin ja sitten onkin aika lähteä reissulle avaruuteen!
Suurenmoinen huviretki toimii lähinnä kelpo esittelynä pääkaksikolle, joka tosin jää hassusti sivurooliin, kun lyhäri alkaa puolenvälin paikkeilla seurata Kuussa asustavaa robottia. Lyhytelokuvan premissi on hupaisa kaikessa absurdiudessaan ja sekaan mahtuu muutamia ihan hauskoja hetkiä ja yksityiskohtia. Nukkeanimaatiototeutus on vielä esikoisteoksessa varsin tönkköä - enemmänkin kokeiluvaiheessa. Julian Nottin säveltämä tunnusmusiikki on kuitenkin ilahduttava ja välittömästi mieleenpainuva korvamato. Vaikkei lyhytelokuva lähdekään ihan niin lennokkaasti liikkeelle kuin voisi toivoa ja se on vielä visuaalisesti varsin karkea, on se silti oikein mainio avaus Wallacen ja Gromitin seikkailuille.
VÄÄRÄT HOUSUT
THE WRONG TROUSERS
Pääosissa: Peter Sallis
Kesto: 29 minuuttia
Suurenmoinen huviretki oli hitti, joten Nick Park ja Aardman-yhtiö ryhtyi heti hommiin, työstääkseen seuraavan Wallace ja Gromit -lyhytelokuvan, tällä kertaa isommalla budjetilla. Väärät housut -nimen saaneessa lyhärissä Gromitia harmittaa, kun hänen syntymäpäiväänsä ei tunnuta noteerattavan, vaan Wallace keskittyy rahahuoliinsa. Saadakseen jostain ylimääräisiä puntia, Wallace päättää hankkia alivuokralaisen, joka sattuu olemaan pingviini nimeltä Feathers McGraw. Wallace tykästyy uuteen asukkaaseen heti, mutta Gromit epäilee ensinäkemältä, että pingviinissä on jotain hämärää...
Siinä, missä Suurenmoinen huviretki tuntui vielä harjoittelutyöltä, Väärät housut on heti hurja tasonnosto kaikilla saroilla. Sen lisäksi, että se on visuaalisesti huomattavasti laadukkaampi, yksityiskohtaisempi ja silotellumpi, unohtamatta silti tietynlaista kotikutoisuutta, on sen tarinassa enemmän sisältöä. Kekseliäs lyhytelokuva lähtee varsin yllättäville ja hauskoille poluille edetessään tiivistunnelmaiseksi jännäriksi ja lopulta riemastuttavaksi, vauhdikkaaksi takaa-ajoksi. Wallace ja Gromit saavat enemmän ruutuaikaa ja syvyyttä, ja Feathers McGraw on aivan mahtava tapaus kaikessa kataluudessaan. Väärät housut ansaitsi ehdottomasti Oscar-palkintonsa.
LÄHELTÄ PITI
A CLOSE SHAVE
Pääosissa: Peter Sallis ja Anne Reid
Kesto: 30 minuuttia
1990-luvun alussa Aardmanin luotto Wallaceen ja Gromitiin oli niin kova, että seuraavaa lyhytelokuvaa työstettiin jo, kun Vääriä housuja vielä viimeisteltiin. Myös vuonna 1995 ilmestynyt Läheltä piti nappasi Oscar-palkinnon parhaana lyhytanimaationa - jälleen ansaitusti. Wallacen ja Gromitin kolmannessa seikkailussa kaksikko työskentelee ikkunanpesijöinä, kun he ryhtyvät tutkimaan erikoista tapausta: joku sieppaa ja tappaa lampaita!
Läheltä piti on toinen aivan mahtava lyhytelokuva tästä duosta. Se on myös erittäin hauska ja mielikuvituksellinen, asettaen leveän hymyn katsojansa kasvoille läpi kestonsa. Tämäkin tarina lähtee villeille poluille loppusuorallaan, kun selviää, mistä kaikessa onkaan kyse, finaalin ollessa vekkuli parodia eräästä James Cameronin tieteiselokuvasta. Vaikka Läheltä piti ilmestyi vain kaksi vuotta Väärien housujen jälkeen, on animaatiojälki jälleen tarkempaa ja sulavampaa. Lyhytelokuva näyttää enemmän pientä kaupunkia, jossa hahmot asustavat, antaen tekijöille mahdollisuuden luoda lisää miniatyyrilavasteita, minkä lisäksi lyhytelokuva sisältää enemmän dialogia, sen esitellessä ensimmäisen ihmissivuhahmon Wallacen rinnalle: villakauppias Wendelone Ramsbottomin (äänenä Anne Reid), johon Wallace tietty ihastuu. Ja esitteleepä lyhytelokuva myös erään lampaan nimeltä Late, joka sai vuonna 2007 oman animaatiosarjansa, sekä myöhemmin pari omaa täyspitkää elokuvaansakin, nousten lopulta jopa suositummaksi kuin Wallace ja Gromit.
PAAKARIN PAINAJAINEN
A MATTER OF LOAF AND DEATH
Pääosissa: Peter Sallis, Sally Lindsay, Geraldine McEwan ja Ben Whitehead
Kesto: 29 minuuttia
Koko illan elokuva Wallace ja Gromit: Kanin kirous oli Oscar-palkittu menestys, mutta sen tekeminen oli niin työläs prosessi, että Park päätti suosiolla palata takaisin puolituntisten lyhytelokuvien pariin. Tästä syntyi neljäs lyhäri Paakarin painajainen, joka valitettavasti jäi Wallacea ääninäytelleen Peter Sallisin viimeiseksi esiintymiseksi roolissa ja ainakin toistaiseksi viimeiseksi Wallace ja Gromit -lyhytelokuvaksi.
Paakarin painajaisessa Wallace ja Gromit ovat perustaneet leipomon ja bisnes luistaa hyvin. Myrskyisät pilvet ovat kuitenkin kerääntymässä leipomon ylle, sillä joku on murhannut leipureita ja vain Wallace ja Gromit ovat jäljellä...
Paakarin painajainen on jälleen mainio Wallace ja Gromit -seikkailu, sisältäen taas kerran runsaasti hupia, mielikuvituksellisia juttuja ja jännittäviäkin tilanteita. Animaatiolaatu on ottanut jälleen kerran aimo harppauksen ja visuaalisesti lyhytelokuva on puhdasta priimaa. Taustat ovat entistä yksityiskohtaisempia ja jotkut kuvat haluaisi pistää pauselle, jotta voisi ihastella animaattoreiden vaikuttavaa jälkeä. On kuitenkin kiva, jopa jollain tavalla ihastuttavaa, että etenkin Blu-rayn teräväpiirtolaadulla katsottuna voi yhä huomata hahmojen kasvoista animaattoreiden sormenjäljet, muistutuksena työläästä tekoprosessista.
Tarinansa puolesta Paakarin painajainen ei kuitenkaan ole yhtä vahva kuin pari edeltäjäänsä tai täyspitkä Kanin kirous. Se tuntuu ajoittain kopioivan liikaa edeltäjiään, oli kyse sitten Wallacen ihastumisesta, Gromitin omista salapoliisitöistä tai siitä, että kaupungissa liikkuu sarjamurhaaja, jonka hirmuteot kohdistuvat kummallisen marginaaliseen porukkaan. Jo Läheltä piti -lyhärissä nähtiin parodiaa Terminator - tuhoajasta (The Terminator - 1984), mutta Paakarin painajainen vie viittauksensa vielä pidemmälle ja katsoja voi löytää parodiaa tai viittauksia elokuviin, kuten Citizen Kane (1941), Ghost - näkymätön rakkaus (Ghost - 1990) ja jopa Adam Westin tähdittämään Batmaniin (1966). Vaikkei lyhytelokuva pelaakaan yhtä vahvoilla korteilla, vaan vähän liiankin turvallisesti, on se silti varsin oivallinen ja on sääli, ettei Wallace ja Gromit -lyhytelokuvia ole tämän jälkeen nähty. Toivottavasti tulevan Kosto kynittävänä -elokuvan jälkeen niin katsojat kuin Aardmankin innostuisivat taas tästä keksijästä ja hänen koirastaan oikein kunnolla ja hahmoja nähtäisiin jälleen uusissa puolituntisissa seikkailuissa tasaisin väliajoin.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 22.11.2024
Lähteet: tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja julisteet ja kuvat www.imdb.com
A Grand Day Out, Iso-Britannia, 1989, Aardman Animations, National Film and Television School (NFTS)
The Wrong Trousers, Iso-Britannia, 1993, Aardman Animations, BBC Bristol, BBC Lionheart Television, BBC Children's International
A Close Shave, Iso-Britannia, 1995, Aardman Animations, BBC Bristol, BBC Children's International
A Matter of Loaf and Death, 2008, Aardman Animations
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti