Vuoden 2013 parhaat elokuvat

VUODEN 2013 PARHAAT ELOKUVAT

Elokuvavuonna 2013 yritimme palata avaruudesta Maahan, otimme Wall Streetin haltuumme, rakastuimme tekoälyyn, taistelimme läpi puhdistuksen yön ja opimme päästämään irti.

Olen viime vuosina arvostellut juhlavuosiaan viettäviä elokuvia ja samalla aloitin perinteen, jossa listaan omat suosikkielokuvani kymmenen ja kahdenkymmenen vuoden takaa. Viikko sitten listasin suosikkini vuodelta 2003 ja nyt on aika hypätä kymmenen vuotta eteenpäin vuoteen 2013.

Tavalliseen tapaani huomautan, että elokuvat on listattu niiden maailmanensi-iltojen, eikä Suomen ensi-iltojen mukaan. Huomautan myös, että kyseessähän on tosiaan minun oma henkilökohtainen listaukseni, joka voi olla hyvinkin erilainen sinun listasi kanssa. Kerro siis alla kommenteissa omat suosikkisi vuoden 2013 elokuvatarjonnasta!

Ja ennen kuin pääsemme varsinaisen kymmenen parhaan elokuvan listalle, minulla on joitain kunniamainintoja, jotka eivät ihan yltäneet kärkisijoille. Christian Balen, Amy Adamsin, Bradley Cooperin, Jennifer Lawrencen ja Jeremy Rennerin tähdittämä American Hustle on todella vekkuli ja viihdyttävä huijarielokuva. Avaruuselokuva Gravity on teknisesti henkeäsalpaava taidonnäyte ja harvoja elokuvia, jotka todella kannatti käydä kokemassa 3D:nä. James Wanin tositapahtumiin (enemmän tai vähemmän) pohjautuva Kirottu (The Conjuring) on tehokkaan karmiva kauhuelokuva, joka ymmärrettävästi käynnisti (enemmän tai vähemmän) menestyksekkään leffasarjan. Hobitti -fantasiatrilogian keskimmäinen osa Smaugin autioittama maa (The Hobbit: The Desolation of Smaug) on trilogiansa paras osa ja myös hittikirjoihin perustuva Nälkäpeli: Vihan liekit (The Hunger Games: Catching Fire) on oman leffasarjansa parasta antia. Taistelevista ötököistä kertova Minisankarit - Ruohonjuuritasolla (Minuscule - La Vallée des fourmis perdues) on hauska, kekseliäs ja oudonkin eeppinen animaatiota ja oikeaa luontoa hyödyntävä ranskalaisleffa. Coenin veljesten melankolinen Inside Llewyn Davis sisältää väkevän tarinan masennuksesta, hyviä biisejä, sekä vahvan suorituksen Oscar Isaacilta. Ja söpön kissan! Joseph Gordon-Levittin esikoisohjaus Don Jon on toimivan omalaatuinen romanttinen komedia, kun taas Chris Hemsworthin ja Daniel Brühlin tähdittämä Rush on tiivistunnelmainen autourheiluelokuva. Saving Mr. Banks on kiinnostava katsaus Maija Poppanen -elokuvan (Mary Poppins - 1964) tekoon, joka Disneyn leffaksi näyttää Walt Disneyn yllättävänkin hämärässä valossa. Studio Ghibli taas tarjosi kaksi erittäin hyvää anime-elokuvaa, visuaalisesti lumoavan Prinsessa Kaguyan tarun (かぐや姫の物語), sekä varsinaisen kymmenen parhaan elokuvan listan käynnistävän:

10. TUULI NOUSEE

風立ちぬ

Tuuli nousee -anime-elokuvan oli tarkoitus jäädä Studio Ghibli -maestro Hayao Miyazakin viimeiseksi elokuvaksi, kunnes hän kymmenen vuotta myöhemmin palasi eläkkeeltään tekemään Pojan ja haikaran (君たちはどう生きるか - 2013). Vaikka kyseessä onkin piirrosleffa, ei tämä tee filmistä automaattisesti koko perheen viihdettä. Tuuli nousee on enemmänkin historiaan pohjautuva elämäkertadraama, joka nyt sattuu olemaan animena tehty. Elokuva on todella vahva ja kiinnostava kuvaus lentokonesuunnittelija Jiro Horikoshista, jonka töitä käytettiin toisessa maailmansodassa. Tässä yhdistyvät Miyazakin rakkaus lentämistä kohtaan ja suuri inho sotaa kohtaan. Leffassa pohditaankin onnistuneesti, voiko taiteen erottaa taiteilijasta, kun Jiron taidetta käytetään kammottaviin tarkoituksiin? Kuvaukset sodasta ovat onnistuneen hirvittäviä. Tarina etenee hitaasti omalla painollaan, mutta tylsää hetkeä ei menosta löydy. Niin Jiron urapuoli kuin romanttinenkin osio ovat kiinnostavia ja sekaan mahtuu myös hieman satumaisuutta. Yksityiskohtainen piirrosjälki hämmästyttää kohtaus toisensa perään.

9. DALLAS BUYERS CLUB

Tositapahtumiin perustuva Dallas Buyers Club on vaikuttava draamaelokuva, josta Matthew McConaughey ja Jared Leto voittivat ansaitusti Oscar-palkinnot. Kun rodeoratsastaja Ron Woodroofilla todetaan HIV-tartunta, hänen elämänsä ja asenteensa muuttuvat hiljalleen täysin ja McConaughey loistaa roolissaan. Aluksi varsin epämiellyttävältä vaikuttava Ron muuttuu vähitellen katsojan silmissä pidettävämmäksi ja katsojana ryhtyy yhä vain enemmän kannustamaan Ronia etsimään itselleen hoitokeinoa. Tuohon aikaan hoito HIV-tartuntaa vastaan oli Yhdysvalloissa kuitenkin niin lastenkengissä, että leffa pistää oikein vihaksi, kuinka huonosti tartunnan saaneita on kohdeltu. Kun Ron ryhtyy hankkimaan lääkettä vaikka sitten laittomin keinoin, katsojana on jo täysillä mukana hänen toimissaan. Draama on väkevästi rakennettua ja lopulta tunnepuoli onnistuu iskemään lujaa.

8. CAPTAIN PHILLIPS

Taas kerran tositapahtumiin perustuva elokuva Captain Phillips on äärimmäisen tiivistunnelmainen trilleri. Tom Hanksin näyttelemä kapteeni Phillips joutuu pitämään päänsä kylmänä, kun hänen komentama rahtilaiva joutuu merirosvojen hyökkäyksen kohteeksi. Tästä käynnistyy ajoittain jopa piinaavaksi käyvä jännitysnäytelmä, josta ei tylsää hetkeä löydy. Elokuva alustaa kaiken tehokkaan napakasti ja pistää jo sitten hyökkäyksen käyntiin. Katsojana ei voi muuta kuin tuijottaa tapahtumia hievahtamatta ja sydän pamppaillen. Kierroksia kasvatellaan tehokkaasti kaiken aikaa ja kaikki johtaa tiukkaan finaaliin. Hanks on mainio itse kapteeni Phillipsinä, mutta elokuvan parasta työtä tekee Barkhad Abdi merirosvo Musena. Piraatit eivät jää yksiulotteisiksi rosvoiksi, vaan heistä löytyy vähitellen syvempiä puolia. Paul Greengrassin ohjaus on vahvaa ja elokuva on teknisiltäkin ansioiltaan oivallinen. Tekijätiimi käytti pitkän ajan pystyäkseen esittämään tapahtumat mahdollisimman tarkkaan niin kuin ne oikeasti tapahtuivat.

7. FROZEN - HUURTEINEN SEIKKAILU

FROZEN

Walt Disneyn Frozen - huurteinen seikkailu nousi ilmestyessään kaikkien aikojen menestyneimmäksi animaatioelokuvaksi, eikä mikään ihme. Mahtavilla musikaalinumeroilla (Let It Go on yksi Disney-historian parhaista lauluista) höystetty elokuva leikittelee Disneyn satuleffojen kliseillä ja tarjoaa modernin prinsessaelokuvan, josta löytyy tuttuja elementtejä, mutta joka myös ravistelee tietyt vanhanaikaisuudet menemään. Hans Christian Andersenin Lumikuningatar-satuun (Snedronningen - 1844) perustuva elokuva kertoo Arendelin prinsessa Annasta, joka etsii karkuteille lähtenyttä kuningatarsiskoaan, jäävoimaista Elsaa. Matka tarjoaa mukaansatempaavaa seikkailun tuntua, jännittäviä vaaratilanteita, hersyvää huumoria, sekä syviä teemoja. Tosirakkaus on ollut läsnä Disneyn leffoissa jo vuosikymmenien ajan, mutta elokuva saa kerrottua siitä jotain studiolle uutta ja oivaltavaa. Hahmot ovat mahtavat, laulut jämähtävät soimaan päässä ja visuaalisesti elokuva on puhdasta silmäkarkkia. Frozen - huurteinen seikkailu on yksi Disneyn parhaista leffoista 2000-luvulta.

6. ENEMY

Kummallisin elokuva tällä listalla on Denis Villeneuven ohjaama ja Jake Gyllenhaalin tähdittämä Enemy. Elokuvassa Gyllenhaalin näyttelemä historianopettaja Adam katsoo elokuvan, jonka päätähti näyttää täysin Adamilta ja mies haluaa selvittää, kuka tämä näyttelijä oikein on. Kiinnostavasta lähtökohdasta kehkeytyy aikamoinen trilleri, joka vääntää katsojan mieltä solmuun, kun yrittää päästä kärryille, mistä tässä kaikessa onkaan kyse? Pitkin leffaa päähän juolahtaa monenlaista teoriaa, mutta silti finaali pääsee yllättämään ja lopputekstien ajan ja sen jälkeenkin voi huomata pureskelevansa, että mitäköhän tuli juuri nähtyä? Puolentoista tunnin kesto on sopivan napakka mitta tarinalle. Villeneuven rakentama tunnelma on tehokkaan koukuttava ja Gyllenhaal vakuuttaa tuplaroolissa. Filmi on myös visuaalisesti tyylikäs. Araknofoobikoille kuitenkin varoitus, että elokuva sisältää joitain todella epämiellyttäviä hämähäkkikohtauksia.

5. 12 YEARS A SLAVE

Parhaan elokuvan Oscar-palkinto napsahti Solomon Northupin omaelämäkertakirjaan perustuvalle 12 Years a Slavelle, joka ei todellakaan ole helppo katselukokemus. On kauhistuttavaa seurata, kun vapaa Solomon siepataan ja myydään orjaksi. Ahdistava elokuva pitää tiukasti mukanaan ja katsoja haluaa nähdä Solomonin pääsevän vapauteen tavalla tai toisella. Ohjaaja Steve McQueen ei halua päästää katsojaa helpolla, mutta ei myöskään syyllistyy kurjuuksilla mässäilyyn, vaikka esimerkiksi eräs ruoskintakohtaus on todella vaikeaa katseltavaa. Teknisiltä ansioiltaan elokuva on vakuuttavasti tehty hienoja lavasteita ja asuja myöten. Elokuva on myös hienojen näyttelijäsuoritusten juhlaa. Chiwetel Ejiofor on erinomainen Solomonina ja Benedict Cumberbatch ja Michael Fassbender ovat onnistuneen inhottavia orjaomistajina. Elokuvan todelliseksi tähdeksi nousee kuitenkin Lupita Nyong'o, joka teki elokuvassa debyyttinsä ja voitti parhaan naissivuosan Oscar-palkinnon. 12 Years a Slave kuuluu niihin elokuviin, jotka jokaisen pitäisi nähdä edes kerran elämässään.

4. HER

Joaquin Phoenixin tähdittämä Her on upea ja omalaatuinen rakkausdraama, joka tuntuu nykyään ajankohtaisemmalta kuin kymmenen vuotta sitten julkaisunsa aikaan. Harvan elokuvan kuvaukset tulevaisuudesta käyvät näin tarkasti toteen ja elokuvaa katsoessa joutuukin jatkuvasti muistuttamaan itselle, että ruudulla nähtävät, nykyään arkisilta tuntuvat jutut voitiin vielä vuonna 2013 laskea scifiksi. Her kertoo Theodore Twomblystä, joka rakastuu uuden käyttöjärjestelmänsä tekoälyassistenttiin, Samanthaan. Phoenix on erinomainen Theodorena, eikä pidä unohtaa Scarlett Johanssonia, joka saa pelkällä äänellään Samanthan tuntumaan kunnon hahmolta. Phoenixin ja Johanssonin väliltä löytyy yllättävänkin vahvaa kemiaa, kun ottaa huomioon, ettei Johansson ollut kuvauksissa paikalla. Spike Jonzen ohjaus ja käsikirjoitus ovat hienot, ja hän on täyttänyt leffan väkevällä pohdinnalla ihmisyydestä ja tunteista. Her onnistuu olemaan alakuloinen, mutta myös hauska ja aika kauniskin elokuva.

3. SNOWPIERCER

Ranskalaiseen sarjakuvaan perustuva Bong Joon-ho'n ohjaama Snowpiercer on erinomainen scifitoimintaelokuva. Lähitulevaisuuteen sijoittuvassa leffassa uusi jääkausi on vallannut planeetan ja ihmiskunnan rippeet kulkevat ympäri planeettaa huipputeknologisessa junassa. Pinnallisesti pelkältä scifirainalta vaikuttava elokuva sisältää vahvaa satiiria niin ilmastonmuutoksesta kuin luokkaerottelusta, kun junan perälle sullotut vapaamatkustajat päättävät ottaa junan haltuunsa tyrannimaiselta yläluokalta. Kyseessä ei ole mitään koko perheen Hollywood-viihdettä, vaan aikuisempaan makuun tehty rujo ja synkkä filmi. Elokuva sisältää aika kauhistuttavia ja kuvottaviakin juttuja, eivätkä toimintakohtaukset kaunistele menoa tippaakaan. Bongin ohjaus on tiukkaa ja vangitsevaa, jolloin katsoja jää täysin kiinni tähän kapinakertomukseen. Elokuva oli myös miehen ensimmäinen Hollywood-tähtien täyttämä filmi. Chris Evans on nappivalinta päärooliin, Tilda Swintonin varastaessa show'n samanaikaisesti iljettävänä että hupsuna junan pastorina. Junan lavasteet ovat hienot ja ne kuvastavat hyvin rikkaiden tapaa käyttää rahojaan ties mihin hömpötyksiin, kun lähistöllä toiset näkevät nälkää ja kuolevat kylmyyteen. Pienen budjetin leffaksi Snowpiercerin tehosteetkin näyttävät hyviltä. 

2. THE WOLF OF WALL STREET

Martin Scorsesen ja Leonardo DiCaprion viides yhteistyöelokuva The Wolf of Wall Street on herkullisen räävitön ja hillitön tapaus. Tositapahtumiin pörssimeklari Jordan Belfortin elämästä pohjautuva elokuva vie täysin mukanaan, vaikka Wall Street -kuviot eivät kiinnostaisi juuri tuon taivaallista, sillä leffa on niin mahtavasti tehty ja näytelty. Elokuvaa tehdessään jo 70-vuotias Martin Scorsese on rakentanut filmin sellaisella energialla, että moni nuori tekijä hengästyisi nopeasti. Elokuvan energia johtaakin siihen, että kolmen tunnin teos tuntuu huomattavasti kestoaan lyhyemmältä. Leonardo DiCaprio on täydellinen pääroolissa Belfortina, jonka tietää tekevän yhä vain laittomampia ja hävyttömämpiä juttuja, mutta jonka silti jostain syystä haluaa nähdä pääsevän pälkähästä. Leffa pistääkin onnistuneesti katsojansa pohtimaan omia moraalejaan. Elokuva on välillä hysteerisen hauska ja täynnä loistavaa dialogia yli 500 "fuck"-sanan käyttökerran kanssa. The Wolf of Wall Street on teknisiltäkin ansioiltaan laadukas ja esimerkiksi sen mittava digitehosteiden käyttö on huomaamatonta.

1. VANGITUT

PRISONERS

Enemy ei suinkaan jäänyt Denis Villeneuven ja Jake Gyllenhaalin ainoaksi yhteistyöelokuvaksi tällä listalla, vaan vuoden 2013 suosikkielokuvakseni kiilasi kaksikon työstämä trilleri Vangitut. Tässä mestarillisessa jännärissä joku sieppaa Hugh Jackmanin näyttelemän Keller Doverin lapsen, mistä alkaakin todella piinaava ja ahdistava, mutta ennen kaikkea vangitseva (heh heh) jännitysnäytelmä. Elokuva nappaa saman tien mukaansa ja vain tiukentaa otettaan edetessään. Epätoivo ympäröi katsojan ja hengittää uskaltaa vasta lopputekstien päättyessä. Kahden ja puolen tunnin kestosta ei löydy sekuntiakaan tyhjäkäyntiä, vaan kaikki on rakennettu esimerkillisellä ammattitaidolla. On todella mielenkiintoista seurata Kellerin vimmaista matkaa lapsensa löytämiseksi ja millaisiin äärimmäisyyksiin mies on valmis menemään saavuttaakseen tavoitteensa. Tarina sisältää monenlaista mutkaa ja koukkua, jotka vain parantavat pakettia ja kaikki johtaa hurjaan finaaliin. Jackman on huippuvedossa intensiivisessä roolissaan ja Gyllenhaal vakuuttaa sieppausta tutkivana etsivä Lokina, eikä pidä unohtaa pääepäiltyä esittävää Paul Danoa, jonka roolityö saa katsojan välillä voimaan pahoin. Vangitut ei ole helppoa katsottavaa, mutta se todella palkitsee katsojansa. Elokuva nousee omilla listoillani kaikkien aikojen parhaiden trillereiden joukkoon ja se on oma suosikkini Villeneuven filmografiasta.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 28.11.2023

Lähteet: elokuvien tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvien julisteet www.impawards.com

Alun kuva elokuvasta Frozen