LEGENDS OF TOMORROW - KAUSI 2
Luojat: Greg Berlanti, Marc Guggenheim, Andrew Kreisberg ja Phil Klemmer
Pääosissa: Caity Lotz, Victor Garber, Brandon Routh, Franz Drameh, Dominic Purcell, Nick Zano, Maisie Richardson-Sellers, Mett Letscher, Neal McDonough, John Barrowman, Arthur Darvill, Amy Pemberton, Wentworth Miller, Stephen Amell, Grant Gustin, Melissa Benoist, David Ramsey, Emily Bett Rickards, Carlos Valdes, Danielle Panabaker, Johnathon Schaech, John Rubinstein, Matthew MacCaull, Sarah Grey, Patrick J. Adams, Lance Henriksen, Sab Shimono, Emily Tennant, Christina Brucato, Matt Angel, Randall Batinkoff, Nils Hognestad ja Jack Turner
Genre: scifi, seikkailu, toiminta
Jaksomäärä: 17
Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 11 tuntia 32 minuuttia
Ikäraja: 12
DC Comicsin sarjakuviin perustuva televisiosarja Legends of Tomorrow nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa tammikuussa 2016, rinnakkaissarjana DC-sarjakuviin perustuville Arrow'lle (2012-2020), The Flashille (2014-2023) ja Supergirlille (2015-2021). Toisen kauden teko käynnistyi, kun ensimmäistä vielä esitettiin televisioissa. Kuvaukset alkoivat kesäkuussa 2016 ja Legends of Tomorrow'n toinen tuotantokausi pärähti käyntiin jo muutamaa kuukautta myöhemmin lokakuussa. Tämäkin kausi keräsi kehuja kriitikoilta ja faneilta, sekä hyvin katsojia. Kun ryhdyin viime syksynä arvostelemaan läpi Arrow-sarjaa sen kymmenvuotisjuhlan kunniaksi, päätin katsastaa muutkin Arrowverse-kokonaisuuteen liittyvät sarjat. Mielestäni Legends of Tomorrow'n ykköskausi oli oiva startti, mutta sarja jäi silti mielestäni tähän asti saagan heikoimmaksi. Aloitin kuitenkin positiivisin mielin toisen kauden katsomisen, yhdessä Arrow'n viidennen kauden, The Flashin kolmannen kauden ja Supergirlin toisen kauden kanssa, ja katsoin tuotantokauden läpi noin kuukaudessa.
Mick Rory tarvitsee historioitsija Nate Heywoodin apua, löytääkseen muut legendat, jotka kadonnut Rip Hunter on lähettänyt eri aikoihin.
Huomisen legendat tekevät paluun, mutta hieman eri porukalla kuin ykköskaudella. Sara Lance, eli White Canary (Caity Lotz), Mick Rory, eli Heat Wave (Dominic Purcell), Ray Palmer, eli Atom (Brandon Routh), sekä Martin Stein (Victor Garber) ja Jefferson Jackson (Franz Drameh), eli yhdistettynä Firestorm seikkailevat toistamiseen ajassa Gideon-tekoälyllä (äänenä Amy Pemberton) varustetulla Waverider-aluksella. Epätasainen tiimi joutuu kohtaamaan uudet uhkansa itsekseen, aluksen kapteeni Rip Hunterin (Arthur Davill) kadottua kuin tuhka tuuleen. Matkan varrella mukaan hyppäävät Nick Zanon esittämä historioitsija Nate Heywood, sekä Maisie Richardson-Sellersin näyttelemä Justice Society -supertiimiin kuuluva Amaya Jiwe, eli Vixen. Vixen nähtiin jo Arrow-sarjassa, mutta Megalyn Echikunwoken esittämänä. Vanhat tutut ovat yhä mainioita, tulokkaiden hypätessä oivallisesti menoon mukaan. Vaikea ryhmädynamiikka on hyvin toteutettu ja onkin kiinnostavaa seurata, kuinka legendat tällä kertaa suoriutuvat erilaisista missioistaan.
Legends of Tomorrow ei onnistunut toisellakaan tuotantokaudellaan tekemään minuun erityistä vaikutusta ja se pysyy yhä mielestäni Arrowverse-sarjakokonaisuuden tähän asti heikoimpana tuotoksena. Silti sarja pitää linjansa kelpo scifiseikkailuna, joka erottuu sarjatovereistaan hyvin erilaisen meininkinsä puolesta. Toisella kaudella Sara, Mick, Martin, Jax ja Ray päätyvät uusien tovereidensa Naten ja Vixenin kanssa monenlaisiin seikkailuihin eri ajoissa. Kauden aikana muun muassa kohdataan samuraita 1600-luvun Japanissa, taistellaan zombeja vastaan Yhdysvaltain sisällissodassa, osallistutaan ensimmäiseen Kuu-lentoon, juostaan pakoon tyrannosaurus Rexiltä ja pistäydytään toki villissä lännessä moikkaamassa Jonah Hexiä (Johnathon Schaech). Käsikirjoittajat ovat päästäneet luovuuttaan valloilleen ja pääasiassa kausi on viihdyttävää seurattavaa.
Aikahyppelyiden taustalla kulkee tarina legendojen yrityksestä löytää Rip Hunter ja estää Legion of Doomia saamasta myyttistä Kohtalon keihästä näppeihinsä. Paikoitellen tarinaa väännellään ja käännellään turhankin paljon, jotta kaudelle saadaan vaadittavat seitsemäntoista jaksoa, mutta selvästi heikompia tai tylsempiä jaksoja ei pahemmin mahdu joukkoon. Jännitettä rakennellaan aika ajoin kelvollisesti, mutta tuotantokausi ei koskaan nappaa tosissaan mukaansa tai pidä katsojaa otteessaan tapahtumien aikana. Enemmänkin kausi pysyttelee hupaisana seikkailuna. Huumoria löytyy ja silloin tällöin kausi tarjoaa aidot naurut - usein popkulttuuriviittausten kautta. Välillä kirjoittajat yrittävät liikkua liiankin itsetietoisilla metatasoilla, kopioidessaan esimerkiksi Indiana Jones -elokuvia (1981-) ja J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjoja (The Lord of the Rings - 1954-1955). Kirjoittajat tietävät, etteivät pystyisi esittämään ideoita ominaan ja niinpä pistävät hahmot viittaamaan näihin teoksiin. Ja nähdäänpä jaksoissa itse Tolkien Jack Turnerin näyttelemänä ja Indiana Jones -hahmon luonut George Lucas Matt Angelin esittämänä.
Yhteenveto: Legends of Tomorrow'n toinen tuotantokausi jatkaa ykköskauden aloittamalla kelpolinjalla. Legendat pääsevät jälleen monenlaisiin seikkailuihin aikamatkailujensa aikana, tarjoten lähes joka jaksossa erilaista menoa ja meininkiä. Niin yksittäiset kuviot kuin pidemmät, koko kauden mittaiset tarinakaaret toimivat menevästi ja tapahtumat viihdyttävät, mutta kausi ei koskaan tosissaan nappaa mukaansa. Huumorin taso on lähes yhtä epätasaista kuin tekninen toteutus, eikä erityistä jännitettäkään löydy. Näyttelijät suoriutuvat jälleen oivallisesti rooleistaan, tulokkaiden hypätessä toimivasti menoon mukaan. Vaikka toisaalta on hieman tylsää, että uusien vihollisten sijaan pahikset koostuvat aiemmissa sarjoissa esitellyistä pahiksista, Reverse-Flash, Damien Darhk ja Malcolm Merlyn toimivat hyvänä vastustriona, jonka sisäiset konfliktit ovat kauden parempaa antia. Jos pidit Legends of Tomorrow'n ykköskaudesta, kannattaa kakkoskausikin katsoa. Homma jätetään vekkuliin paikkaan kesken ja kolmoskauden aloittaakin uteliain mielin.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.11.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.arrow.fandom.com
Legends of Tomorrow, Yhdysvallat, 2016-2022, DC Entertainment, Warner Bros. Television, Berlanti Productions, Bonanza Productions
Vastaansa hahmot saavat tällä kertaa Arrow- ja The Flash -sarjoista tuttuja pahiksia, Matt Letscherin näyttelemän Eobard Thawnen, eli Reverse-Flashin, Neal McDonoughin näyttelemän Damien Darhkin ja John Barrowmanin esittämän Malcolm Merlynin, jotka muodostavat oman tiiminsä, Legion of Doomin. Sankariporukan muodostuessa aiemmissa sarjoissa nähdyistä tyypeistä, on ihan ymmärrettävää ja toimivaakin, että he saavat vastaansa aiemmissa sarjoissa nähtyjä vihulaisia. Letscher, McDonough ja Barrowman muodostavat hyvän roistotrion, jolla on myös ongelmia tiimityöskentelyn kanssa. Katsojana odottaakin, kuka kolmikosta ensimmäisenä kääntää takkinsa, noustakseen voitokkaaksi yksinään, jakamatta kunniaa kahden muun kanssa.
Legends of Tomorrow ei onnistunut toisellakaan tuotantokaudellaan tekemään minuun erityistä vaikutusta ja se pysyy yhä mielestäni Arrowverse-sarjakokonaisuuden tähän asti heikoimpana tuotoksena. Silti sarja pitää linjansa kelpo scifiseikkailuna, joka erottuu sarjatovereistaan hyvin erilaisen meininkinsä puolesta. Toisella kaudella Sara, Mick, Martin, Jax ja Ray päätyvät uusien tovereidensa Naten ja Vixenin kanssa monenlaisiin seikkailuihin eri ajoissa. Kauden aikana muun muassa kohdataan samuraita 1600-luvun Japanissa, taistellaan zombeja vastaan Yhdysvaltain sisällissodassa, osallistutaan ensimmäiseen Kuu-lentoon, juostaan pakoon tyrannosaurus Rexiltä ja pistäydytään toki villissä lännessä moikkaamassa Jonah Hexiä (Johnathon Schaech). Käsikirjoittajat ovat päästäneet luovuuttaan valloilleen ja pääasiassa kausi on viihdyttävää seurattavaa.
Aikahyppelyiden taustalla kulkee tarina legendojen yrityksestä löytää Rip Hunter ja estää Legion of Doomia saamasta myyttistä Kohtalon keihästä näppeihinsä. Paikoitellen tarinaa väännellään ja käännellään turhankin paljon, jotta kaudelle saadaan vaadittavat seitsemäntoista jaksoa, mutta selvästi heikompia tai tylsempiä jaksoja ei pahemmin mahdu joukkoon. Jännitettä rakennellaan aika ajoin kelvollisesti, mutta tuotantokausi ei koskaan nappaa tosissaan mukaansa tai pidä katsojaa otteessaan tapahtumien aikana. Enemmänkin kausi pysyttelee hupaisana seikkailuna. Huumoria löytyy ja silloin tällöin kausi tarjoaa aidot naurut - usein popkulttuuriviittausten kautta. Välillä kirjoittajat yrittävät liikkua liiankin itsetietoisilla metatasoilla, kopioidessaan esimerkiksi Indiana Jones -elokuvia (1981-) ja J. R. R. Tolkienin Taru sormusten herrasta -kirjoja (The Lord of the Rings - 1954-1955). Kirjoittajat tietävät, etteivät pystyisi esittämään ideoita ominaan ja niinpä pistävät hahmot viittaamaan näihin teoksiin. Ja nähdäänpä jaksoissa itse Tolkien Jack Turnerin näyttelemänä ja Indiana Jones -hahmon luonut George Lucas Matt Angelin esittämänä.
Oman kertomuksensa ohessa Legends of Tomorrow'n toinen kausi pitää sisällään Arrowversen ensimmäisen jättimäisen crossover-tapahtuman, Invasionin päätösjakson. The Flashin kolmannen kauden kahdeksannessa jaksossa käynnistynyt ja Arrow'n viidennen kauden kahdeksannessa jaksossa jatkunut Invasion huipentuu Legends of Tomorrow'n kakkoskauden seiskajaksossa sankareiden todelliseen voimien yhdistämiseen, taistelussa avaruuden muukalaisia, dominoijia vastaan. Suunnilleen parin sadan jakson jälkeen on hienoa päästä vihdoin ja viimein näkemään neljän eri sarjan sankarit, Stephen Amellin näyttelemä Green Arrow, Grant Gustinin esittämä Flash, sekä myös Melissa Benoistin näyttelemä Supergirl legendojen rinnalla tositoimissa.
Ohjaajat pitävät kepeää tunnelmaa toimivasti yllä, synkentäen menoa tarpeen vaatiessa. Käsikirjoittajat hyödyntävät hahmogalleriaansa oivallisesti, nostaen jokaisen legendoista eri vaiheissa paremmin esille. Tekniseltä puoleltaan tämäkin kausi on vaihteleva. Kuvaus ja leikkaus on hoidettu menevästi ja lavastajat tekevät pääasiassa oivaa työtä eri aikakausien kanssa, mutta seasta löytyy myös joitain todella halvannäköisiä settejä. Asut ovat mainiot, samoin maskeeraukset. Erikoistehosteet eivät vieläkään vakuuta ja jaksoja, jotka luottavat täysillä heikkoihin efekteihin, on välillä todella vaikea katsoa. Äänimaailma on hyvin työstetty ja Blake Neely tunnelmoi taas oivallisesti musiikeillaan.
Ohjaajat pitävät kepeää tunnelmaa toimivasti yllä, synkentäen menoa tarpeen vaatiessa. Käsikirjoittajat hyödyntävät hahmogalleriaansa oivallisesti, nostaen jokaisen legendoista eri vaiheissa paremmin esille. Tekniseltä puoleltaan tämäkin kausi on vaihteleva. Kuvaus ja leikkaus on hoidettu menevästi ja lavastajat tekevät pääasiassa oivaa työtä eri aikakausien kanssa, mutta seasta löytyy myös joitain todella halvannäköisiä settejä. Asut ovat mainiot, samoin maskeeraukset. Erikoistehosteet eivät vieläkään vakuuta ja jaksoja, jotka luottavat täysillä heikkoihin efekteihin, on välillä todella vaikea katsoa. Äänimaailma on hyvin työstetty ja Blake Neely tunnelmoi taas oivallisesti musiikeillaan.
Yhteenveto: Legends of Tomorrow'n toinen tuotantokausi jatkaa ykköskauden aloittamalla kelpolinjalla. Legendat pääsevät jälleen monenlaisiin seikkailuihin aikamatkailujensa aikana, tarjoten lähes joka jaksossa erilaista menoa ja meininkiä. Niin yksittäiset kuviot kuin pidemmät, koko kauden mittaiset tarinakaaret toimivat menevästi ja tapahtumat viihdyttävät, mutta kausi ei koskaan tosissaan nappaa mukaansa. Huumorin taso on lähes yhtä epätasaista kuin tekninen toteutus, eikä erityistä jännitettäkään löydy. Näyttelijät suoriutuvat jälleen oivallisesti rooleistaan, tulokkaiden hypätessä toimivasti menoon mukaan. Vaikka toisaalta on hieman tylsää, että uusien vihollisten sijaan pahikset koostuvat aiemmissa sarjoissa esitellyistä pahiksista, Reverse-Flash, Damien Darhk ja Malcolm Merlyn toimivat hyvänä vastustriona, jonka sisäiset konfliktit ovat kauden parempaa antia. Jos pidit Legends of Tomorrow'n ykköskaudesta, kannattaa kakkoskausikin katsoa. Homma jätetään vekkuliin paikkaan kesken ja kolmoskauden aloittaakin uteliain mielin.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.11.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.arrow.fandom.com
Legends of Tomorrow, Yhdysvallat, 2016-2022, DC Entertainment, Warner Bros. Television, Berlanti Productions, Bonanza Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti