Vuoden 2023 parhaat televisiosarjat

VUODEN 2023 PARHAAT TELEVISIOSARJAT

Vuoden 2023 loppu häämöttää ja pian siirrymme vuoteen 2024 ja otamme vastaan uuden vuoden televisiotarjonnan. Sitä ennen käännetään kuitenkin katse vielä hetkeksi taaksepäin ja käydään läpi kuluneen vuoden sarjatarjontaa. Katsoin tänä vuonna noin 85 tuotantokautta uusia sarjoja ja nyt on aika listata omat suosikkini niiden joukosta. Muistakaa, että tämä on vain minun oma henkilökohtainen listaukseni, joka voi poiketa voimakkaasti juuri sinun suosikeistasi. Listaa siis alle kommenttikenttään omat sarjalempparisi tältä vuodelta!

Kuten aiempina vuosina, en tee mitään erillistä tekstiä vuoden inhokkisarjoistani, vaan käyn tässä pikaisesti läpi joitain kuluneen vuoden pahimpia pökäleitä, joita ei todellakaan jää ikävä. Suurin inhokkisarjani Riverdale (2017-2023) vietiin vihdoin ja viimein päätökseensä seitsemännen tuotantokautensa myötä ja meno oli aika lailla yhtä tuskastuttavaa kuin ennenkin. American Horror Storyn (2011-) yhdestoista tuotantokausi NYC oli kenties koko sarjan tähän mennessä huonointa antia ja osoitus siitä, että sarja pitäisi osata jo lopettaa. Myös Netflixin You-sarja (2018-) näytti väkinäisellä ja yhä vain surkeammaksi muuttuvalla neloskaudellaan, että sarjan olisi todella pitänyt jäädä vain yhden kauden mittaiseksi minisarjaksi. Amazonin uusi jättisatsaus, vakoojasarja Citadel (2023-) oli ihan ymmärrettävä katsojafloppi, kun taas myötähäpeällisen huonon Gotham Knightsin (2023) lopetuksesta ilmoitettiin täysin perustellusti jo siinä kohtaa, kun ykköskautta vielä esitettiin televisioissa. Mel Brooksin komediaklassikko Mieletöntä maailmanhistoriaa (History of the World, Part I - 1981) jatkanut History of the World, Part II (2023) aiheutti aivan järkyttävää myötähäpeää, eikä tarjonnut nauruja lähes lainkaan. Kasarin fantasiaklassikko Willow - suurta seikkailua (Willow - 1988) jatkanut Willow-sarja (2022-2023) kadotti kaiken alkuperäisleffan taianomaisuudesta ja tuntui vain geneeriseltä teinisarjalta. Johnny Deppin tyttären ja laulajatähti The Weekndin tähdittämä The Idol (2023) otti aluksi hyvin kantaa musiikkimaailman petollisuuteen, mutta muuttui sitten naurettavaksi pervoiluksi ja seksuaalisen vallankäytön romantisoinniksi, eikä asiaa auttanut, ettei The Weeknd osaa näytellä. Vuoden kaikista huonoimman sarjan tittelin saa kuitenkin Scooby-Doon maailmaan sijoittuva animaatiosarja Velma (2023-), joka oli epähauskuudessaan ja tyhmyydessään jo raivostuttavaa seurattavaa.

Ja vielä ennen kuin päästään varsinaiseen kymmenen parhaan sarjan listaan, minulta löytyy myös joitain kunniamainintoja, jotka eivät ihan yltäneet kärkisijoille. Vampyyrikomedia What We Do in the Shadowsin (2019-) viides tuotantokausi taitaa jopa olla sarjan tähän mennessä paras, koulumaailmaan sijoittuvan Abbott Elementaryn (2021-) kakkoskauden jatkaessa avauskauden hauskalla linjalla. Star Wars: Visions -animaatiosarjan (2021-) toinen tuotantokausi oli mielestäni huomattavasti ykköskautta parempi ja todellinen rakkauskirje niin Tähtien sodalle kuin erilaisille animaatiotyyleille. Myös Marvelin sarjakuviin perustuvan Loki-sarjan (2021-2023) toinen tuotantokausi oli mielestäni vahvempi kuin edeltäjänsä. Jalkapallokomedia Ted Lasso (2020-) taas huipentui loistavasti kolmannella kaudellaan. Täysin uusista sarjoista maininnan arvoisia ovat Apple TV+:n draamakomedia Shrinking (2023-), Idris Elban trilleri Hijack (2023) ja scifisarja Siilo (2023-). Netflixin One Piece -tulkinta (2023-) valoi toivoa onnistuneille manga- ja animeadaptaatioille. Jättisuosittuun videopeliin perustuvan The Last of Usin (2023-) ykköskausi käynnistyi erinomaisesti, mutta harmillisen hutiloiden tehtyjen ja täysin jännityksettömien parin viimeisen jakson takia sarjan ykköskausi menetti paikkansa varsinaiselta kymmenen parhaan listaukselta.

10. AMERICAN BORN CHINESE - KAUSI 1

Varsinaisen kymmenen parhaan listan käynnistää aika vähälle huomiolle jäänyt Disney+ -sarja American Born Chinese, jota markkinoitiin vahvasti sillä, että sarjassa nähdään juuri Oscar-palkintoja kahmineen Everything Everywhere All at Once -elokuvan (2022) näyttelijät Michelle Yeoh, Ke Huy Quan ja Stephanie Hsu. Todellisuudessa sarja keskittyy Ben Wangin esittämään Jiniin, kiinalaistaustaiseen mutta amerikkalaissyntyiseen nuorukaiseen, jonka elämä mullistuu, kun hänen uusi kaverinsa paljastuu myyttisen Apinakuninkaan karkuripojaksi. Tästä käynnistyy aivan mahtava fantasiaseikkailu, joka sijoittuu amerikkalaiskouluun, mutta joka on ihastuttavan epäamerikkalainen. Niin maanläheinen ihmisdraama kuin lennokkaampi satupuoli tarjoillaan loistokkaasti. Toimintakohtaukset ovat yllättävänkin komeaa katseltavaa ja sarja tarjoaa myös kosolti hyvää huumoria. Näyttelijäkaarti on hyvässä vedossa ja tekninenkin puoli on oivallinen. Seasta löytyy myös kiinnostavia teemoja aasianamerikkalaisuudesta ja hyvin erilaisten kulttuurien kohtaamisesta, jonka keskelle nämä nuoret jäävät. Kaikkea kasvatellaan kohti vauhdikasta finaalia, joka jättää katsojan odottamaan mahdollista jatkoa innolla.

9. WHITE HOUSE PLUMBERS

Totuus voi joskus tuntua mielikuvituksellisemmalta kuin mitä lennokkain fiktiotarina ja hyvä esimerkki tästä on HBO Maxin minisarja White House Plumbers. Sarja keskittyy kahteen entiseen agenttiin, jotka aiheuttivat vahingossa yhden Yhdysvaltojen historian pahimmista poliittisista selkkauksista, Watergate-skandaalin. Justin Theroux ja Woody Harrelson ovat suorastaan hykerryttävän hauskat entisenä FBI-agentti G. Gordon Liddynä ja entisenä CIA-agentti E. Howard Huntina, jotka saavat itse presidentti Nixonilta tehtäväkseen tuhota Pentagonin salaisia papereita vuotaneen Daniel Ellsbergin maineen. Nopeasti käy selväksi, etteivät miehet todellakaan ole päteviä tehtävään ja näiden kahden töpeksintää on samanaikaisesti niin pöyristyttävää ja myötähäpeällistä kuin myös todella hauskaa seurata. Joka jakson jälkeen on pakko kaivaa Wikipediaa tai vastaavaa esille ja tutkia, että eihän tämä nyt mitenkään voinut olla totta, mutta niin se vain oli. Kun käsikirjoitus on näin napakkaa, näyttelijät näin hyviä ja ajankuva näin vakuuttavasti luotu, viiden jakson minisarja kulkee kuin siivillä.

8. AHSOKA - KAUSI 1

Disney+ -palvelun Star Wars -sarjat käynnistyivät todella vahvasti mahtavan The Mandalorianin (2019-) myötä, mutta sen jälkeen taso on ollut ailahtelevaa ja The Mandalorianinkin kolmas kausi oli aikamoinen pettymys. Animaatiosarjoista Star Wars: The Clone Wars (2008-2020) ja Star Wars Rebels (2014-2018) tuttuihin hahmoihin keskittyvä Ahsoka oli kuitenkin ilahduttava paluu ruotuun. The Mandalorianissakin pikaisesti nähty Rosario Dawson jatkaa mainiosti Ahsoka Tanona ja muukin näyttelijäkaarti suoriutuu hyvin, hypätessään animaatioista tuttujen hahmojen saappaisiin ensi kertaa näytellyssä muodossa. Tarina kuolleeksi luullun suuramiraali Thrawnin ja kadonneen Ezra Bridgerin löytämisestä nappaa iskevästi mukaansa ja pitää tehokkaasti otteessaan läpi kestonsa. Animaatiosarjoista vastannut ja Ahsokan luonut ja kirjoittanut Dave Filoni tuo monille, pelkät näytellyt elokuvat ja sarjat nähneille paljon uutta ja kiehtovaa mytologiaa mukaan, sekä vie hahmoja täysin uudenlaisiin paikkoihin. Sarja sisältää ehtaa avaruusseikkailun tuntua, mikä on uupunut monista Disneyn aikaisista Star Wars -projekteista, oivaa jännitettä, sekä runsaasti viihdyttävää toimintaa. Sarja on myös visuaalisesti pääasiassa todella komea, vetäen jopa vertoja monille jättibudjetin elokuville. Tarina jää kesken tiukkaan paikkaan ja jatkoa jää odottamaan malttamattomana.

7. LOVE & DEATH

White House Plumbersin lisäksi HBO Max tarjosi tänä vuonna toisenkin todella väkevän tositapahtumaan perustuvan minisarjan. Love & Deathissa 1970-luvulla Texasissa asuva Candy Montgomery aloittaa ystävänsä miehen kanssa salasuhteen, joka käynnistää syöksykierteen, joka tuhoaa molempien elämät. Tarina oli monille tuttu uutisista ja viime vuoden Candy-sarjasta (2022), mutta itse en tiennyt sarjan sisällöstä etukäteen oikeastaan mitään. Love & Death koukuttaa väkevästi heti ja kun salasuhde johtaa pikkuhiljaa hurjempiin juttuihin, sarja vain kiristää otettaan. Tapahtumaketjun eskaloitumista on kiehtovaa ja jännittävää seurata. Finaalijakson oikeussalikuvio on erityisen vangitsevaa katseltavaa. Elizabeth Olsen tekee kenties uransa tähän asti parhaan roolityön Candyna ja muukin näyttelijäkaarti on hyvässä vedossa Candyn salarakasta esittävää Jesse Plemonsia myöten.

6. BLUE EYE SAMURAI - KAUSI 1

Animaatiopuolella vuoden isoimman vaikutuksen teki Netflixin Blue Eye Samurai. Sarja sijoittuu 1600-luvun Japaniin, jolloin maa oli sulkenut itsensä muulta maailmalta ja se kertoo ristiverisestä, naiseutensa piilottavasta sinisilmäisestä soturista ja tämän kostoretkestä. Mistään koko perheen piirretystä ei ole kyse, vaan kun tämä Mizu löytää kohteensa, on meno yllättävänkin veristä. Sarjan avauskausi tarjoaa toinen toistaan näyttävämpiä toimintakohtauksia, joissa ihmisiä pistetään hengiltä varsin brutaalein tavoin. Sarja ei kuitenkaan ole pelkkää vauhdikasta menoa ja meininkiä, vaan se kertoo tarinaansa aika rauhallisesti. Homma ei silti käy koskaan pitkäksi, vaan tälle kostoretkelle jämähtää täysillä mukaan. 1600-luvun Japania tutkitaan mielenkiintoisesti ja hahmoja syvennetään vakuuttavasti kauden edetessä. Kaikki johtaa kohti mahtipontista loppuhuipennusta, joka jättää odottamaan jatkoa. Sarjan teemat ristiveristen kokemuksista ovat hyvin kirjoitettuja, minkä lisäksi Blue Eye Samurai on visuaalisesti upea. Kaksi- ja kolmiulotteista piirrosjälkeä hyödyntävä animaatio on läpikotaisin komeaa katseltavaa.

5. THE BEAR - KAUSI 2

Ainoana sarjana viime vuoden listalta paluun tekee Disney+ -palvelusta löytyvä The Bear, jonka toinen tuotantokausi pitää sarjan mahtavaa tasoa yllä. Tämä intensiivinen ruoanlaittosarja koukuttaa jälleen heti ensiminuuteillaan ja jättää usean jakson jälkeen hengästyneeksi, mutta silti vaatimaan lisää. Kauden varrelta löytyy useita erinomaisesti rakennettuja kohtauksia tai kokonaisia jaksoja, joiden aikana ei voi muuta kuin tuijottaa ruutua häkeltyneenä kaikkien lahjakkuudesta niin kameran edessä kuin takana. Viisi vuotta menneisyyteen sijoittuva kuudes jakso on varsinaista tunteiden vuoristorataa ja tiukka finaalijaksokin on aivan pirun kova. Läpi tuotantokauden pääsee niin nauramaan, jännittämään kuin myös liikuttumaan. Näyttelijäkaarti on upeassa iskussa Jeremy Allen Whitesta yksittäisten jaksojen yllätyscameoihin. Jamie Lee Curtis hyppää vaikuttavasti menoon mukaan perheen äitinä. The Bearille työstetään parhaillaan kolmoskautta, enkä malta odottaa, että pääsen maistamaan tätä herkkua vieläkin lisää.

4. USHERIN TALON TUHO

THE FALL OF THE HOUSE OF USHER

Mike Flanaganin viides ja näillä näkymin viimeinen Netflix-kauhusarja, Edgar Allan Poen tarinoihin pohjautuva The Fall of the House of Usher, eli suomalaisittain Usherin talon tuho on Flanaganin parasta työtä sitten The Haunting of Hill Housen (2018). Rikkaan Usherin perheen tuhosta kertova sarja ei ole sieltä pelottavimmasta päästä, mutta sen ilmapiiri on tarpeeksi painostava ja ajoittain erittäin karmiva, että sarjan pyörteisiin imeytyy täysin. Usherin perheenjäsenet ovat onnistuneesti kirjoitettuja ja lahjakkaasti näyteltyjä, jolloin heihin muodostuu aika ristiriitainen suhde. Hahmojen puolesta jännittää, mutta toisaalta heidän myös kokee ansaitsevan kaameat kohtalonsa. Kertomus avautuu usealla tasolla, jotka tukevat hienosti toisiaan ja muodostavat vahvan kokonaisuuden. Flanagan leikittelee kauhugenrellä onnistuneesti, loihtien kauhua eri jaksoihin eri tavoin. Jotkut perustuvat tavanomaiseen böö-pelotteluun, toiset hitaaseen rakenteluun. Seassa on niin kuvottavaa body horroria kuin taustalla karmivasti hiippailevia siluetteja. Jo pelkät pitkät keskustelutuokiot ovat parhaimmillaan piinaavaa katseltavaa. Näyttelijäkaarti on tässäkin läpikotaisin hyvässä vedossa, mutta kirkkaimmaksi tähdeksi nousee Carla Gugino Ushereita piinaavana hahmona.

3. POKER FACE - KAUSI 1

Yli puoli vuotta alkuperäisen jenkkijulkaisunsa jälkeen Rian Johnsonin luoma Poker Face saapui vihdoin Suomeen SkyShowtime-palvelun kautta. Murhamysteerisarjassa Orange Is the New Blackista (2013-2019) tutun Natasha Lyonnen näyttelemä Charlie Cale omaa kyvyn huomata, kun joku valehtelee. Charlie päätyykin hyödyntämään kykyään, matkatessaan ympäri Yhdysvaltoja ja törmätessään erilaisiin murhiin. Poker Facesta omalaatuisen tapauksen tekee se, että murhaaja paljastetaan katsojalle joka jaksossa heti alussa. Väärissä käsissä outo veto ampuisi itseään jalkaan, mutta Johnson on kynäillyt häkellyttävän toimivan paketin, joka koukuttaa jakso jaksolta yhä vain enemmän. Tapaukset ovat sopivan erilaisia toisistaan ja ne sisältävät veikeitä käänteitä ja koukkuja, joilla pakettia ravistellaan. Täten katsojaa johdatetaan tehokkaasti harhaan ja alun paljastuksesta huolimatta loppupääkin sisältää yllätyksensä. Paljastusratkaisun ansiosta katsoja pääsee Charlien pään sisälle ja osaa myös aina tunnistaa, kun joku valehtelee. On myös erittäin jännittävää, pahimmillaan äärimmäisen tiivistunnelmaista katsoa, kun Charlie asettautuu jatkuvasti vaaraan, usein tietämättään. Jaksot ovat erinomaisesti kirjoitettuja ja ohjattuja. Huippuhetkeksi nousee täydellinen yhdeksäs jakso, Escape from Shit Mountain, joka saa katsojan kämmenet hikoamaan ja sydämen lyömään lujempaa jännityksestä. Lyonne on aivan mahtava pääroolissa ja hyvää työtä tekevät eri jaksojen lukuisat sivunäyttelijät, joihin mahtuu isojakin nimiä, kuten Adrien Brody, Ron Perlman, Chloë Sevigny, Nick Nolte ja Joseph Gordon-Levitt. Kakkoskausi on jo työn alla, enkä malta odottaa senkään näkemistä.

2. SUCCESSION - KAUSI 4

HBO Maxin menestyssarja Successionin neljäs ja samalla viimeinen tuotantokausi rohmusi hurjan määrän Emmy-ehdokkuuksia, eikä mikään ihme. Kyseessä on sarjan paras kausi, joka vie Royn perheen tarinan erinomaisesti päätökseensä. Perheen sisäinen konflikti nappaa välittömästi takaisin mukaansa ja pitää otteessaan läpi myrskyisen draaman, selkäänpuukotusten ja takinkääntöjen. Jo kauden kolmas jakso, Connor's Wedding, kiskaisee maton täysillä katsojan jalkojen alta ja pistää huuli pyöreänä miettimään, että mitenköhän tämä voi tästä nyt edetä. Kyseessä on kenties koko vuoden paras yksittäinen jakso, joka vetää tehokkaasti hiljaiseksi mestarillisuudellaan, mutta eipä muu meno siitä paljoa kalpene. Etenkin kaksi viimeistä jaksoa ovat myös fantastisia. Henkilödraama on vahvasti työstettyä ja hahmojen väliset keskustelut toinen toistaan paremmin kirjoitettuja, usein törkeän hauskoja. Näyttelijät todella antavat kaikkensa sarjalle vielä viimeisen kerran. Säveltäjä Nicholas Britell ansaitsee erityiskehut. Jo Britellin työstämä tunnusmusiikki on huikea, mutta sen lisäksi mies tykittelee menemään melodioillaan päräyttävästi läpi kauden.

1. BEEF - KAUSI 1

Loppujen lopuksi omaksi suosikkisarjakseni vuodelta 2023 kiilaa Netflixin Beef, joka ilmestyi jo keväällä, eikä suostunut luopumaan kärkipaikastaan, vaikka katsoinkin sen jälkeen useamman mahtavan tuotantokauden eri sarjoista. Huonosti menestyvä urakoitsija Danny ja kasviyritystä pyörittävä Amy välttyvät täpärästi autokolarilta, mutta siitä muodostuu kaksikon välille yhä vain älyttömämmäksi paisuva vihanpito, jossa he ryhtyvät jakso jaksolta vandalisoimaan toistensa elämiä yhä vain hirvittävimmillä tavoilla. Absurdi premissi taas johtaa koko vuoden riemastuttavimpaan televisiokatseluelämykseen. Jakso jaksolta homma vain eskaloituu eskaloitumistaan kohti villiä finaaliaan, eikä katsojana voi muuta kuin tuijottaa menoa pöyristyneenä. Sarja osaa olla niin hauska kuin jännittäväkin ja katsojan on vaikea päättää, kenen puolella sitä tässä kaikessa oikein olisi. Sarja myös tutkiskelee erinomaisesti ihmisluonnetta ja on hupaisaa kuunnella, kun Danny ja Amy yrittävät selitellä tilannetta muille omista vinkkeleistään, joissa tietty itse on aina puhdas pulmunen ja toisesta maalaillaan ikävää kuvaa. Steven Yeun ja Ali Wong ovat täydelliset päärooleihin ja he tulkitsevat hahmojensa käsittämätöntä vihaa monipuolisesti. Beefin luoja Lee Sung Jin on sanonut, että hänellä on ideat valmiina vielä toiseen ja kolmanteenkin kauteen, mutta omasta mielestäni sarja toimisi parhaimmillaan ihan vain tällaisena, kymmenen jakson mittaisena minisarjana.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.12.2023

Lähteet: televisiosarjojen julisteet www.impawards.com

Alun kuva sarjasta The Last of Us