HISTORY OF THE WORLD, PART II
Pääosissa: Ike Barinholtz, Wanda Sykes, Nick Kroll, Jay Ellis, Dove Cameron, Charles Melton, Johnny Knoxville, Josh Gad, Zazie Beetz, Rob Corddry, Danny DeVito, Kumail Nanjiani, Jack Black, Fred Armisen, Seth Rogen, Quinta Brunson, Richard Kind, Nick Robinson, J. B. Smoove, Andy Cohen, Ronny Chieng, Jake Johnson, Rob Riggle, Taika Waititi, Zahn McClarnon, Hannah Einbinder, Anna Maria Horsford, Sarah Silverman, Jason Mantzoukas, Timothy Simons, Reggie Watts, Natalie Morales, Joe Lo Truglio, Emily Ratajkowski ja Mel Brooks
Genre: komedia, historia
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 23 minuuttia - 32 minuuttia - Yhteiskesto: noin 3 tuntia 35 minuuttia
Ikäraja: 16
Mel Brooksin komediaelokuvan Mieletön maailmanhistoria (History of the World, Part I - 1981) oli englanninkielisestä nimestään huolimatta tarkoitus jäädä yhdeksi ainoaksi elokuvaksi, mutta 2010-luvun lopulla Hulu alkoi kehitellä jatko-osana toimivaa televisiosarjaa aiheesta. Brooks saatiin houkuteltua mukaan tuottajaksi ja käsikirjoittajaksi, ja kuvaukset käynnistyivät keväällä 2022. Nyt History of the World, Part II on julkaistu kokonaan (Suomessa Disney+ -palvelun kautta) ja itse en ollut innoissani sarjasta. Mieletön maailmanhistoria ei mielestäni kuulu Brooksin töiden parhaimmistoon ja koin yhden elokuvan parhaista vitseistä olevan se, ettei sille englanninkielisestä nimestä huolimatta koskaan tehty jatkoa. History of the World, Part II:n mainoksetkaan eivät vaikuttaneet lupaavilta, joten aloitin sarjan katsomisen skeptisin mielin, toivoen yllättyväni positiivisesti.
Aikamatka halki ihmiskunnan historian, aina tulen keksimisestä Egyptin pyramidihuijauksiin, Jeesuksen kuolemaan, Shakespearen hittinäytelmien kirjoittamiseen, Amerikan sisällissotaan, Venäjän vallankumoukseen, Normandian maihinnousuun ja Berliinin muurin murtumiseen.
History of the World, Part II pitää sisällään aikamoisen näyttelijäkaartin täynnä tämän hetken kuumimpia nimiä komedian saralla. Pääkolmikkona sarjassa esiintyvät Ike Barinholtz, Wanda Sykes ja Nick Kroll, jotka nähdään sarjan varrella useina eri historian henkilöinä, kuten puhelimen keksineenä Alexander Graham Bellinä, presidentti Theodore Rooseveltinä, poliitikko Shirley Chisholmina, Jeesuksen pettäneenä Juudaksena ja luonnontieteen perustat luoneena Galileona. Heidän ohella sarjan varrella nähdään myös muun muassa Jackass-tähti Johnny Knoxville mystikko Rasputinina, Danny DeVito Venäjän keisari Nikolai II:na, Jack Black diktaattori Josif Stalinina, Kumail Nanjiani Kamasutran kirjoittaneena Vatsyayanana, Seth Rogen arkin rakentavana Nooana, Josh Gad kirjailija William Shakespearena, Taika Waititi psykologi Sigmund Freudina, Jay Ellis Jeesus Kristuksena ja Jake Johnson tutkimusmatkailija Marco Polona. Näyttelijät heittäytyvät antaumuksella rooliensa vietäväksi, mutta vähän väliä käy kiusallisen selväksi, että kuvauksien hauskuus ei välity kotisohvalle asti. Erityisesti eniten ruutuaikaa saava trio Barinholtz, Sykes ja Kroll ei pahemmin vakuuta, vaan Barinholtz ja Kroll ovat jopa aika ärsyttäviä. Itseäni eniten riemastuttaneet koomikot, kuten Jack Black saavat esiintymisaikaa vain parin minuutin ajan. Mel Brooks on mukana esittelyvideon lisäksi kertojaäänenä ja häneltä jää kaipaamaan merkittävämpää presenssiä eri historian tapahtumiin sijoittuvien sketsien aikana.
History of the World, Part II on juuri niin turha ja väkisin väännetty jatko-osa kuin etukäteen pelkäsin, eikä se onnistunut missään kohtaa voittamaan minua puolelleen. Pari ihan hauskaa vitsiä tai hetkeä mahtuu joukkoon, kuten jatkuva läppä siitä, kuinka mielikuvat Jeesuksesta ovat muovautuneet historian varrella, mutta muuten sarja on jopa myötähäpeällisen epähauskaa koheltamista, josta uupuu Mel Brooksin elokuvien ilahduttavuus. Monessa kohtaa on selvää, että sarjan tekijät ovat yrittäneet matkia Brooksille ominaista hupsuttelua, mutta lopputulos näkyy nimenomaan vain kiusallisena matkimisena. Pääasiassa History of the World, Part II tuntuu pelkästään heikkojen Saturday Night Live -sketsien kokoelmalta ja alle puolen tunnin kestoissaankin jaksot ovat aika raskasta tuijotettavaa.
Yksi isoimmista ongelmistani alkuperäisen Mielettömän maailmanhistorian kanssa on se, että puolentoista tunnin kesto rajaa paljon mahdollisuuksia heittää katsojaa vuosisadalta ja jopa -tuhannelta toiselle ja niinpä leffassa nähtiin vain muutama sketsi. Televisioformaatti takaa sen, että tekijät voivat hyppiä huomattavasti villimmin aikakausilla ja sarjan varrella nähdäänkin vaikka ja mitä Nooan arkista Marco Polon tutkimusmatkaan ja Amelia Earhartin lennoista Oslon rauhansopimuksiin. Osa sketseistä on vain parin minuutin mittaisia, toiset taas ovat pidempiä tarinakokonaisuuksia, jotka jatkuvat läpi sarjan jaksosta toiseen. Jeesukseen keskittyvä tarina käynnistyy Jäitä hattuun -sarjan (Curb Your Enthusiasm - 2000-) parodiana ja muovautuu edetessään parodiaksi parin vuoden takaisesta The Beatles -dokumentista, Get Backista (2021). Shirley Chisholmin poliittinen kampanja saa paljon ruutuaikaa, samoin sisällissotaan sijoittuva seikkailu halki Yhdysvaltojen. Yksikään näistä pidemmistä kokonaisuuksista ei jaksa innostaa tai kantaa edes paria jaksoa pidemmälle.
Sarjan vitsit ovat jatkuvasti joko kökköjä, mielikuvituksettoman kuultuja tai muuten vain mitäänsanomattomia. Sketsi, jossa William Shakespeare varastaa jatkuvasti ideoita haamukirjoittajatiimiltään, käy nopeasti tylsäksi. Näyttelijöiden kovaääninen revittely ei tuota toivottavaa riemua, eikä jatkuva fyysinen koheltaminen hivele nauruhermoja Brooksin tuotannon tapaan. Huumoria yritetään vähän väliä repiä irti anakronismeista, eli tuomalla moderneja juttuja näihin historiallisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Venäjän vallankumoukseen aikaan Romanovin hallitsijaperhe esitetään Kardashianeina ja prinsessa Anastasia on jonkinlainen somevaikuttaja. Jackassista tunnetun Johnny Knoxvillen esittämä Rasputin tekee erilaisia tyhmiä stuntteja, kun taas luolaihmiset keksivät tulen polttaakseen pilveä. Juuri näille anakronismeille en lämmennyt. Sen lisäksi, että ne häiritsivät kaiken aikaa, ne tekivät sarjasta liian erilaisen Mielettömään maailmanhistoriaan verrattuna. Sekaan heitetyt mainoskatkojen omaiset pätkät taas tuntuvat todella epätoivoiselta täytteeltä.
Monen ohjaajan ja valtavan käsikirjoitustiimin kanssa sarja leviää käsiin ja vaikka mukana on osoitetusti osaavia tekijöitä, ei yksikään pahemmin vakuuta. On outoa, että sarjan on edes päästetty edetä käsikirjoitusvaiheesta tuotantoon, sillä tuskin pelkät tekstitkään ovat olleet kovin vakuuttavaa settiä. History of the World, Part II on sentään ihan kelvollisesti kuvattu ja lavastajat ja puvustajat tekevät ihan hyvää työtä loihtiessaan eri aikakausia eloon. Sarjan erikoistehosteet eivät ole kaksiset, mutta äänimaailma on passelisti rakennettu.
Yhteenveto: History of the World, Part II on muutamaa hassua vitsiä ja hetkeä lukuun ottamatta myötähäpeällisen epähauska ja täysin turha jatko-osa Mel Brooksin komediaklassikolle. Televisiosarjaformaatti takaa sen, että tekijät voivat elokuvaa villimmin heitellä katsojaa vuosisadoilta toisille ja tarjota paljon sketsejä eri historian tapahtumista. Sketsit vaan eivät ole hauskoja. Yliyritteliäisyys paistaa läpi, eikä kuvauksissa tapahtunut näyttelijöiden hauskanpito siirry ruudun kautta katsojaan. Puolituntiset jaksot ovat yllättävänkin raskasta seurattavaa ja jatkuvasti sarja turhauttaa ratkaisuillaan. Pääkolmikko Ike Barinholtz, Wanda Sykes ja Nick Kroll eivät vakuuta rooleissaan, vaan pikemminkin ärsyttävät. Parit hauskat koomikot taas haaskataan minuutin tai parin mittaisissa sivuosissa. History of the World, Part II on jälleen yksi osoitus Hollywoodin ideoiden vähyydestä ja nolon epätoivoisesta rahastuksesta nostalgian varjolla. Jos tämä on 2020-luvulla lopputulos, niin ehkäpä alankin toivoa, ettei "Spaceballs 2: The Search for More Money" -elokuvaa koskaan tehdä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.5.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.impawards.com
History of the World, Part II, Yhdysvallat, 2023, 20th Television, Searchlight Television
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti