TV-sarja: Wednesday, kausi 1 (2022)

WEDNESDAY - KAUSI 1



Luojat: Tim Burton, Alfred Gough ja Miles Millar
Pääosissa: Jenna Ortega, Emma Myers, Hunter Doohan, Gwendoline Christie, Percy Hynes White, Joy Sunday, Jamie McShane, Riki Lindhome, Georgie Farmer, Moosa Mostafa, Naomi J. Ogawa, Christina Ricci, Calum Ross, Tommie Earl Jenkins, Victor Dorobantu, Catherine Zeta-Jones, Luis Guzmán, Isaac Ordonez, George Burcea, Fred Armisen ja William Houston
Genre: fantasia, jännitys, komedia
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 47 minuuttia - 59 minuuttia - Yhteiskesto: noin 6 tuntia 45 minuuttia
Ikäraja: 13

Wednesday perustuu Charles Addamsin luomaan sarjakuvaan Addamsin perhe (The Addams Family - 1938-1964). Sarjakuvien pohjalta oli jo aiemmin tehty mm. suurta suosiota nauttinut televisiosarja The Addams Family (1964-1966), elokuvat The Addams Family - Perhe Addams (The Addams Family - 1991) ja Addams Family II (Addams Family Values - 1993), sekä animaatiot Perhe Addams (The Addams Family - 2019) ja Perhe Addams 2 (The Addams Family 2 - 2021). Tim Burton oli alun perin kiinnitetty vuoden 1991 elokuvasovituksen ohjaajaksi, mutta hän päätyikin tekemään Batman - paluun (Batman Returns - 1992), jatko-osan parin vuoden takaiselle hittielokuvalleen Batman (1989). Burton kuitenkin jäi haaveilemaan mahdollisuudesta työstää jotain Charles Addamsin töiden pohjalta ja 2010-luvulla hän oli hetken aikaa mukana stop-motion -animaatiotekniikalla toteutettavassa leffassa, joka ei kuitenkaan edennyt tuotantoon. Vuonna 2020 ilmoitettiin, että Burton olisi mukana sarjakuviin perustuvassa Netflix-sarjaversiossa, joka keskittyisi Addamsin perheen tyttäreen, Wednesdayhyn. Kuvaukset käynnistyivät syyskuussa 2021 ja nyt Wednesday-nimen saaneen sarjan ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu Netflixissä. Itselleni Addamsin perhe on tuttu lähinnä viime vuosina ilmestyneiden animaatioiden kautta, joissa tykästyin tympeään Wednesday-tyttöön. Ilahduinkin, kun kuulin, että Burton työstäisi hahmosta sarjaa ja katsoinkin koko Wednesday-sarjan avauskauden heti julkaisupäivänä.

Yritettyään syöttää veljensä Pugsleyn kiusaajat piraijaparvelle, Wednesday Addams erotetaan lukiosta. Vanhemmat Morticia ja Gomez päättävät lähettää tyttärensä opiskelemaan kummallisempiin tapauksiin erikoistuvaan Kuunapäivän akatemiaan.




Viime vuosina kovassa nosteessa ollut ja aiemmin tänä vuonna mm. kauhuelokuvissa Scream (2022) ja X (2022) näytellyt Jenna Ortega nähdään sarjan pääroolissa Addamsin perheen tyttärenä, Wednesdayna. Nuorella Ortegalla oli isot saappaat täytettävänään, monien hahmon fanien kokiessa ysärin elokuvissa Wednesdayta näytelleen (ja tässä sarjassa yhtä Kuunapäivä-akatemian opettajista esittävän) Christina Riccin täydelliseksi rooliin. Ortega on kuitenkin nappivalinta hapanilmeisen, monotonisesti puhuvan ja kieromielisen tytön osaan. Hänen tarkkaan harkittua esiintymistään on suuri ilo katsoa ja Ortega kantaakin sarjaa hyvin silloin, kun muut jutut Wednesdayn ympärillä eivät jaksa innostaa. Jo tässä kohtaa täytyykin sanoa, että haluan nähdä Ortegaa lisää tässä roolissa, mutta toivottavasti paremmassa projektissa.
     Muita hahmoja sarjassa ovat Kuunapäivä-akatemian rehtori Weems (Gwendoline Christie), Wednesdayn uudet koulutoverit Enid (Emma Myers), Xavier (Percy Hynes White), Bianca (Joy Sunday) ja Eugene (Moosa Mostafa), paikallisen Jericho-kaupungin seriffi Galpin (Jamie McShane), tämän kahvilassa työskentelevä poika Tyler (Hunter Doohan) ja Wednesdayn terapeutti Valerie (Riki Lindhome). Unohdinkohan nyt ketään... hmm... Ai niin, käyvät muutkin Addamsin perheenjäsenet, äiti Morticia (Catherine Zeta-Jones) ja isä Gomez (Luis Guzmán), veli Pugsley (Isaac Ordonez), setä Fester (Fred Armisen) ja perheen palvelija Lurkki (George Burcea) kääntymässä parissa jaksossa. Ymmärrän kyllä, että sarjassa on nimenmukaisesti haluttu keskittyä Wednesday-tyttöön, mutta ei muista Addamseista olisi lähes täysiä statisteja tarvinnut tehdä - etenkin kun Zeta-Jones ja Guzmán ovat erinomaiset valinnat rooleihinsa. Sentään elävä irtokäsi Thing (joka on muuten pääasiassa oikean ihmisen, taikuri Victor Dorobantun käsi) on nimikkohahmon kanssa menossa mukana. Sarjan esittelemät uutuushahmot eivät tee oikein vaikutusta, vaikka värikäs ja iloinen Enid onkin veikeä vastakohta uudelle huonetoverilleen, mustavalkoiselle Wednesdaylle.




Wednesday-sarja lähtee erittäin mainiosti käyntiin. Alun kohtaus, jossa tyttö päättää näpäyttää veljensä koulukiusaajia tiputtamalla piraijoita altaaseen kiusaajien uimaharjoitusten aikana, on ehtaa Addamsin perhettä ja lupailee veikeästä, mustalla huumorilla höystetystä meiningistä, josta löytyy yllättävänkin paljon verta. Katsojana ei malta odottaa, mitä muita metkuja ja kieroja kokeiluja nimikkohahmo saa aikaan. Neljän ensimmäisen jakson ohjauksesta vastaavan Tim Burtonin kädenjälki sopii sarjaan kuin nyrkki silmään, aivan kuten monet olivatkin odottaneet jo kolmen vuosikymmenen ajan. Tuttuun Burton-tapaan herra kikkailee omituisuuksilla ja hakee visuaalista kontrastia yliampuvan synkkyyden ja värikkyyden välille. Kaikki on lupaavaa ja lopputuloksena vaikuttaisi olevan yksi vuoden ilahduttavimmista televisiosarjauutuuksista.

Ja sitten meno kuitenkin lässähtää. Ihastuttava Addamsin perheen henki katoaa vähitellen, kun Wednesday viedään uuteen opinahjoon. Kuunapäivässä homma muuttuu varsin geneeriseksi teinisarjaksi, josta löytyy kaikki kliseet päähahmosta kiinnostuvien poikien aiheuttamasta kolmiodraamasta koulun suosituimpaan juorukelloon. Addamsin perheen sijaan katsojalle syntyy mielleyhtymiä vaikkapa Netflixin vastikään lopetettuun Fate: The Winx Sagaan (2021-2022). Kaiken päälle heitetään mysteeri, jota Wednesday lähtee selvittämään. Mahtava Jenna Ortega ja tyylittelevä Tim Burton pelastavat paljon, sillä ilman heitä kyseessä olisi todella keskinkertainen tekele, joka menettää katsojan kiinnostuksen jo ennen puoltaväliä.




Silloin tällöin sarja jaksaa riemastuttaa hyvillä kohtauksillaan ja vinksahtaneella huumorintajullaan. Taso nousee huomattavasti aina, kun muut Addamsin perheenjäsenet pääsevät käymään ruudulla ja homma tuntuu siltä miltä pitääkin, lupsakalta ja vekkulimaiselta. Muuten meno on turhan tavanomaista. Iso osa Addamsin perheen tarinoiden viihdyttävyydestä syntyy outojen hahmojen suuresta kontrastista ympärillä oleviin "normaaleihin". Tässä sarjassa oudot hahmot on ympäröity muilla oudoilla hahmoilla ja teho hiipuu. Wednesdayn omia salapoliisipuuhia Thing-käden kanssa on kyllä aika ajoin huvittavaa seurata, vaikkei itse mysteeri pahemmin hetkauta. Syyllinen on kuitenkin varsin helppo arvata ja vaikka sarja yrittääkin johtaa harhaan, oma ensiveikkaukseni osui lopulta oikeaan.

Sarjan muut ohjaajat Gandja Monteiro ja James Marshall yrittävät parhaansa mukaan kopioida Burtonia, mutta heidän kädenjälkensä jää vaisuksi todellisen kummallisuuksien taiturin vierellä. Olisi ollut parempi, jos Burton olisi voinut yksin toteuttaa itseään ikonisen hahmon kanssa. Ongelmaksi koituu sarjan käsikirjoitus. Tällaisia mysteerin kanssa höystettyjä sisäoppilaitoskertomuksia on viime vuosina nähty jo tarpeeksi, eikä Wednesday pääse tunnettuja hahmojaan lukuun ottamatta korostumaan edukseen. Ja tutuista hahmoista puheenollen, sarja muuten todella luottaa siihen, että Addamsit ovat jo entuudestaan tuttuja katsojalle. Visuaaliselta ilmeeltään Wednesday on pääasiassa mainio, joskin erikoistehosteet eivät aina ihan vakuuta, eivätkä parit piirrossarjamaiset hirviöt täysin istu mukaan. Sarja on kuvattu taidokkaasti ja Kuunapäivän lavasteet ovat upeat. Puvustuksessa on hauskasti korostettu, että Wednesdayn kouluasu on musta muiden opiskelijoiden violetteihin asuihin verrattuna. Parasta visuaalisessa toteutuksessa on irtokäsi Thing. Victor Dorobantu puettiin lähes koko vartalon peittävään siniseen pukuun ja vain hänen oikea kätensä maskeerattiin. Jälkikäteen muu keho poistettiin digitaalisesti. Äänimaailma on hyvin rakennettu ja Danny Elfmanin säveltämä tunnusmelodia on mainio. Onkin sääli, että alkutekstipätkä nähdään vain sarjan avausjaksossa ja finaalissa. Kauden varrelta löytyy myös oivat sovitukset mm. The Rolling Stonesin ja Metallican hittibiiseistä Paint It, Black ja Nothing Else Matters, joista jälkimmäisestä vastaa suomalaisyhtye Apocalyptica.




Yhteenveto: Wednesdayn ensimmäinen tuotantokausi on kelpo sarja tutusta hahmosta, mutta kun potentiaalia olisi paljon enempään, lopputulos tuntuu väkisinkin pettymykseltä. Sarja lähtee mainiosti liikkeelle, mutta teho hiipuu hiljalleen, kun muut Addamsin perheenjäsenet pusketaan ulos tarinasta ja homma muuttuu hyvin geneeriseksi teinisarjaksi. Kaikki kliseet tuntuvat olevan käytössä ja ainoa erottuva tekijä onkin nimikkohahmo. Jenna Ortega on loistava Wednesday Addamsina. Näyttelijän tulkintaa on ilo seurata ja toivonkin, että Ortega pääsee esittämään hahmoa vielä uudestaan, mutta toivottavasti huomattavasti paremman käsikirjoituksen kanssa. Tim Burtonin tyyli istuu Addams-tarinalle täydellisesti ja tuttuun tapaansa ohjaaja kikkailee varsin vekkulimaisesti. Ortega ja Burton pelastavat paljon, sillä käsikirjoituksensa puolesta kyseessä on aika yhdentekevä mysteeri, jonka ratkaisun arvaa nopeasti. Sarjan visuaalinen anti on pääasiassa mainio ja etenkin Thing-irtokäden toteutus on erinomainen. Sarjasta löytyy tarpeeksi onnistumisia, jotta se nousee plussan puolelle. Silti täytyy sanoa, että olen pettynyt näkemääni. Jos sarja saa jatkoa, toivon tekijöiden hylkäävän nykypäivälle turhan tyypilliset mysteerit kliseisessä sisäoppilaitoksessa ja palaavan takaisin perinteisempien Addamsin perheen seikkailujen pariin, pitäen kuitenkin toki Wednesdayn homman keulakuvana.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 24.11.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Wednesday, Yhdysvallat, 2022-, Netflix, MGM Television, Tee and Charles Addams Foundation, Glickmania, 1.21 Pictures


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti