RIVERDALE - KAUSI 7
Luoja: Roberto Aguirre-Sacasa
Pääosissa: Cole Sprouse, KJ Apa, Lili Reinhart, Camila Mendes, Madelaine Petsch, Casey Cott, Charles Melton, Vanessa Morgan, Shannon Purser, Nicholas Barasch, Mädchen Amick, Drew Ray Tanner, Erinn Westbrook, Ashleigh Murray, Alvin Sanders, Molly Ringwald, Tiera Skovbye, Lochlyn Munro, Nathalie Boltt, Ryan Robbins, Major Curda ja Mark Consuelos
Genre: draama, romantiikka, jännitys
Jaksomäärä: 20
Jakson kesto: 40 minuuttia - 50 minuuttia - Yhteiskesto: noin 14 tuntia 5 minuuttia
Ikäraja: 13
Archie Comicsin sarjakuviin perustuva televisiosarja Riverdale nousi suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa tammikuussa 2017. Toinen, kolmas, neljäs, viides ja kuudes kausi saivat ailahtelevaa palautetta niin kriitikoilta ja katsojilta, ja katsojaluvut ovat tippuneet kausi kaudelta. Sarjaa tehnyt The CW -kanava päättikin, että seuraava kausi tulisi jäämään sarjan viimeiseksi. Kuvaukset käynnistyivät lokakuussa 2022 ja nyt Riverdalen seitsemäs ja samalla viimeinen tuotantokausi on julkaistu kokonaan (Suomessa Netflixin kautta). Itselleni Riverdalesta on muodostunut ehdoton inhokkisarjani ja siitä huolimatta, että olen pitänyt kausista yhä vähemmän ja vähemmän, päätin silti katsoa sarjan loppuun asti. Olinkin iloinen, kun kuulin seitsemännen kauden toimivan sarjan finaalina ja kun tuotantokaudesta oli enää muutama jakso julkaisematta, ryhdyin vihdoin katsomaan sitä.
Archie, Betty, Jughead, Veronica, Cheryl ja muut selvisivät Baileyn komeetasta, mutta siirtyivät mysteerisesti vuoteen 1955. Vain Jughead muistaa ystävysten aiemmat seikkailut ja yrittää keksiä keinoa siirtää kaikki takaisin omaan aikaansa.
Riverdalen tutut hahmot tekevät jälleen paluun ja näillä näkymin viimeistä kertaa. Monet sarjan vannoutuneimmistakin faneista ovat jo luovuttaneet sarjan suhteen, menon muututtua yhä vain älyvapaammaksi ja jopa näyttelijät ovat ilmaisseet haastatteluissa turhautuneisuuttaan, sarjan teon vaikuttaessa negatiivisesti heidän näyttelijänuriensa etenemiseen, joten sarjan lopettaminen tähän tuntuisi olevan hyvä juttu oikeastaan kaikille. Kuutoskauden päätteeksi hahmot löysivät itsensä jälleen high school -ikäisinä, mutta tällä kertaa vuodesta 1955. KJ Apa ällistyttää vielä kerran lahjattomuudellaan Archiena, josta on tehty aiempaa tyhmempi hahmo ja joka jätetään tällä kertaa enemmän sivurooliin. Ainoana hahmoista menneisyyden (vai pitäisikö sanoa "tulevaisuuden") muistaa Cole Sprousen esittämä Jughead, joka yrittää saada muut palautettua takaisin omaan aikaansa... hetken aikaa, kunnes Jughead päätyy täysin muihin kuvioihin 50-luvulla. Myös Lili Reinhartin näyttelemä Betty nousee entistä isompaan osaan, kun taas Camila Mendesin joutuu jälleen kerran tyytymään osaan Riverdaleen uutena saapuvana Veronicana. Myös Cheryl (Madelaine Petsch), Kevin (Casey Cott), Reggie (Charles Melton), Toni (Vanessa Morgan), Ethel (Shannon Purser) ja Fangs (Drew Ray Tanner) ovat menossa mukana, ajautuen itsekin erilaisiin kommelluksiin kauden varrella. Osa näyttelijöistä vetää tutulla ylinäyttelevällä tyylillään, toiset taas vaikuttaisivat jo odottavan sarjan loppumista. Useamman näyttelijän ikä lähenee jo kolmeakymmentä ja veikkaisin monia heistä turhauttaneen, kun sarja ottaakin takapakkia ja palauttaa Archien ja kumppanit takaisin kouluikäisiksi. Muutama näyttää vielä tarpeeksi nuorekkailta, mutta loput ovat jo vanhentuneet siihen malliin, että heitä on vaikea uskoa enää high schoolia käyviksi.
Ai että, nyt se on vihdoin ohi! Kun jo ehdin luulla, että Riverdalea pitäisi tuijottaa vielä useamman vuoden ja kauden ajan, The CW -kanava tarjosikin ilouutisia julkistaessaan, että sarja päättyy tähän seiskakauteen. Jokseenkin maltillisena teinien tähdittämänä murhamysteerisarjana käynnistynyt Riverdale alkoi kausi kaudelta saada villimpiä kierroksia ja kun uusimmilla kausilla kohdattiin jo avaruuden muukalaisia ja yritettiin pelastaa maailma supervoimien avulla, olivat käsikirjoittajatkin tainneet jo ymmärtää, että sarja olisi vihdoin aika pistää pakettiin. Pöyristyttävän pöljän kuutoskauden päätteeksi hahmot siirtyivät vuoteen 1955 ja siitä käynnistyykin Riverdalen viimeinen taival. Hassua kyllä, vaikka uusi kausi lähtee liikkeelle aikamatkustuksesta, kirjoittajat ovat tehneet finaalikaudesta huomattavasti edeltäjäänsä maltillisemman - sanoisinpa jopa että tylsän.
Vaikka Riverdale löysikin edelliskaudellaan yhä vain uusia pohjakosketuksia typeryydessään, oli sen kohdalla sentään kiinnostavaa jatkaa katselua, ajatellen, että mitäköhän hullunkurista tekijät ovat seuraavaan jaksoon keksineet? Seitsemäs kausi on sen jälkeen hämmentävän pitkästyttävä, sillä homma ei oikein missään kohtaa lähde käyntiin. Kirjoittajat esittelevät uusia ideoita, mutta unohtavat tai muuten vain jättävät ne sikseen nopeasti. Aluksi vaikuttaisi siltä, että kausi kertoisi Jugheadin yrityksestä palauttaa ystävänsä takaisin omaan aikaansa, mutta tämä kuvio unohtuu heti. Sitten taas näyttäisi siltä, että Riverdalessa riehuisi uusia tappaja, Maitomies, mutta tästäkään ei irtoa mitään. Ketään ei näytä kiinnostavan paria kohtausta enempää selvittää murhaajan identiteettiä tai ottaa tätä kiinni. Ja kun kirjoittajat kohtelevat kaikkea näin yhdentekevästi ja puolivillaisesti, on kaudesta todella vaikeaa saada mitään irti.
Pääasiassa finaalikausi käytetään vanhan muisteluun. Loppupää kaudesta on jo sellaista sentimentaalista vanhan haikailua, että vähitellen alkaa tuntua siltä kuin käsikirjoittajat leikkaisivat sipulia katsojan silmien edessä, yrittäen väkisin herättää tunnekuohua. Viimeisten jaksojen aikana tekijät yrittävät tuoda edes jonkinlaista itsetietoista ironiaa mukaan, liittyen sarjan moniin hölmöyksiin. Yhdessä jaksossa jopa näytetään, kuinka vaivaannuttava koettelemus sarjan katsominen on jopa sen hahmoille. Reggien näyttelijänvaihdoksellakin vitsaillaan. Finaalia ennen kausi kierrättää paljon kuvioita aiemmilta kausilta, mutta vuoteen 1955 sovitettuina ja minimaalisin muutoksin. Esimerkiksi yökerhon sijaan Veronica pyörittääkin elokuvateatteria. On suorastaan turhauttavaa katsoa monia juttuja uudestaan, oli kyse sitten hahmokaarista tai suhdejutuista. Homopoika Kevin palautetaan takaisin kaappiin ja hänen kuvionsa finaalikaudella on tietty se, kuinka hän yrittää taas tulla kaapista ulos. Archie, Betty, Jughead ja Veronica sen sijaan eivät ole tällä aikajanalla vielä seurustelleet toistensa kanssa ja kausi yrittää pitää huolen siitä, että aivan kaikki hahmot pääsisivät jossain kohtaa muiskuttelemaan jokaisen kanssa.
Tuotantokausi keskittyy myös paljon 1950-luvun maailmankuvan esittelyyn ja sen epäkohtien korjailuun, mikä nousee kenties koko kauden vaivaannuttavimmaksi puoleksi. Teinien vanhemmat esitetään karikatyyrimaisina konservatiiveina, jotka haluavat poikiensa olevan kiinnostuneita vain poikien jutuista, kuten urheilusta ja autoista, ja tyttäriensä pitävän vaatteet tiukasti yllään avioliittoon asti, sekä kokevat nuorten kuluttaman median (tässä tapauksessa sarjakuvien) olevan kaiken pahan alku ja juuri. Tässä on toki pointtinsa, mutta asioiden käsittely on lähinnä kiusallista. 1950-luvulla naisten oikeudet olivat huomattavasti kehnommat, tummaihoisia sorrettiin vielä oikein urakalla ja seksuaalivähemmistöjen edustajat pelkäsivät liikaa paljastaakseen todelliset mieltymyksensä. Tässä olisi aineksia jollekin vahvalle sanomiselle, mutta eipä sellaista voi odottaa Riverdalelta. Kun vaikkapa Kevin tulee kaapista ulos tai Toni kertoo kohtaamastaan rasismista, valkoiset heterohahmot vain kummastelevat, että "no onpas ikävää, asialle pitäisi varmaan tehdä jotain". Kauden sanoma siitä, että "jos kaikki kohtelisivat toisiaan ystävällisesti, niin maailma olisi parempi paikka", on toki nätti ajatus, mutta kun kauden filosofisointi on yhtä, öh, syvällistä pohdiskelua kuin The Roomissa (2003), menon naiiviudelle lähinnä pyörittelee silmiään. Aivan kuin käsikirjoittajat luulisivat, että esittäessään tämän 1950-luvun parempana paikkana kaikenlaisille nuorille, myös oikea maailma muuttuisi paremmaksi.
Tuotantokauden ohjaajat rakentavat jälleen epätasaista tunnelmaa, astellen turhankin usein ylidramaattisen patsastelun puolelle ja vain harvoin tiedostaen ja syleillen omaa hupsuuttaan. Kauden parasta antia onkin viides jakso, jossa Jughead esittelee erilaisia kauhukertomuksia, joita hän on kynäillyt sarjakuviaan varten. Kausi on kelvollisesti kuvattu ja valaistu. Lavasteet näyttävät pääasiassa hyviltä, viestien 1950-luvun tyyliä. Puvustajat tekevät suurimmaksi osaksi oivaa työtä hahmojen asujen kanssa, mutta Jugheadin uusi, alkuperäisiä sarjakuvia mukaileva myssy on vain korni ja saa kaikki hahmon sisältävät, jännittäviksi tarkoitetut hetket menettämään tehoaan. Erikoistehosteet eivät ole häävit, mutta äänimaailma ajaa asiansa. Seitsemän kauden ja 137 jakson jälkeen olin iloinen, kun Blake Neelyn rasittava pianonpimputtelutunnari pärähti soimaan viimeisen kerran sarjan päättymisen merkiksi.
Yhteenveto: Riverdalen seitsemäs tuotantokausi on aikamoisesta lähtökohdastaan huolimatta oudon pitkästyttävä ja lattea finaali yhdelle kaikkien aikojen surkeimmalle ja villeimmäksi äityneimmälle sarjalle. Juonikuviot tuppaavat unohtumaan pitkin kautta ja lopulta on erittäin vaikeaa edes sanoa, mikä finaalikauden tarina on? Kirjoittajat toistelevat aiemmilla kausilla nähtyjä juttuja ärsyttävyyteen asti ja on todella turhauttavaa seurata, kun monet hahmoista palautetaan takaisin lähtökohtiinsa ja heidän kehityskaarensa alkavat uudelleen alusta. Loppupää kaudesta muuttuu aikamoiseksi vetistelyksi vanhoja muistellessaan, mutta täytyy nostaa hattua, että tekijät osoittavat edes jollain lailla tiedostaneen sarjan alati kasvaneen tyhmyyden. 1950-luku on lavasteiltaan ja puvustukseltaan pääasiassa onnistuneesti esitetty, mutta aikakautta käsitellään kömpelösti. Kirjoittajat yrittävät kovasti olla syvällisiä ja muuttaa maailmaa, mutta heidän yrityksensä kääntää monien kokemaa sortoa noin vain parempaan suuntaan tuntuu vaivaannuttavalta sinisilmäisyydessään. Näyttelijät hoitavat tonttinsa ailahtelevan kömpelösti, osan jo näyttäessä kyllästyneisyyttä sarjaa kohtaan. Itse olen vain iloinen, että Riverdale on vihdoin saanut päätöksensä. Niin veikkaisin iloiseksi myös näyttelijöitä, jotka pääsevät vihdoin etenemään urillaan ja monia sarjan alkupään faneja, jotka ovat järkyttyneinä seuranneet iloitsemansa sarjan vajoavan yhä syvemmälle pohjamutiin ja yksi kerrallaan luovuttaneet sarjan suhteen. Enpä voi kiittää Riverdalea kuluneista vuosista, enkä voi todellakaan sanoa, että tätä roskaa jäisi ikävä.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 3.9.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Riverdale, Yhdysvallat, 2017-2023, CBS Television Studios, Berlanti Productions, Archie Comics Publications, Canada Film Capital, Warner Bros. Television
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti