TV-sarja: Succession, kausi 4 (2023)

SUCCESSION - KAUSI 4

Luoja: Jesse Armstrong

Pääosissa: Jeremy Strong, Kieran Culkin, Sarah Snook, Matthew Macfadyen, Nicholas Braun, Alan Ruck, Brian Cox, Alexander Skarsgård, Hiam Abbass, Peter Friedman, Natalie Gold, Dagmara Domińczyk, J. Smith Cameron, James Cromwell ja Arian Moayed

Genre: draama

Jaksomäärä: 10

Jakson kesto: 56 minuuttia - 1 tunti 24 minuuttia - Yhteiskesto: noin 10 tuntia 20 minuuttia

Ikäraja: 16

Jesse Armstrongin luoma televisiosarja Succession nousi suureen suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin HBO:ssa kesäkuussa 2018. Toinen ja kolmas kausi vain kasvattivat suosiota ja kummatkin kaudet voittivat parhaan draamasarjan Emmy- ja Golden Globe -palkinnot, joten neljännen kauden teko lähti heti liikkeelle kolmannen ilmestyttyä. Kuvaukset käynnistyivät kesäkuussa 2022 ja nyt Successionin neljäs ja samalla myös viimeinen tuotantokausi on julkaistu HBO Maxissa. Itse aloin katsoa sarjaa vasta alkuvuodesta 2021 ja tykästyin siihen välittömästi. Kolmas kausi oli mielestäni aivan mahtava ja aloinkin innolla odottamaan jatkoa. Ryhdyin katsomaan Successionin neljättä kautta, kun siitä oli julkaistu muutama jakso. Finaalijakson pistin pyörimään heti herättyäni julkaisupäivän aamuna.

WayStarin myynti GoJo-yhtiölle lähestyy ja Royn perhe on jakautunut kahtia. Odottamaton tapahtuma kuitenkin asettaa yhtiön ja perheen jokaisen jäsenen tulevaisuuden vaakalaudalle.

Royn perheenjäsenet palaavat ihastuttamaan ja vihastuttamaan, näillä näkymin viimeistä kertaa. Perheen isä Logan Roy (Brian Cox) on päättänyt viedä WayStar RoyCo -yhtiötään uuteen suuntaan GoJo-firmalle, poistaen lapsiltaan mahdollisuuden saada yhtiön itselleen, mikä on aiheuttanut isälle ja tämän lapsille pahan välirikon. Loganin lapset, Kendall (Jeremy Strong), Roman (Kieran Culkin), Shiv (Sarah Snook) ja vähemmälle huomiolle jäävä Connor (Alan Ruck) suunnittelevat jokainen omaa polkuaan ja sisarusten täytyy tehdä enemmän yhteistyötä kuin koskaan aiemmin, mikäli he mielivät onnistua tavoitteissaan. Myös Shivin vaikeasti määriteltävä kumppani Tom (Matthew Macfadyen) ja nuori Greg (Nicholas Braun) ovat menossa mukana, ja heilläkin on omat aikomuksensa sekoittaa pakkaa. Näyttelijäkaarti suoriutuu loppuun asti fantastisesti, osan tarjoten jopa tähän asti parhaat roolityönsä sarjan parissa. Heidän hahmojaan syvennetään finaalijaksoon saakka ja heistä kaivellaan esiin lisää puolia, kun tapahtumaketjut eskaloituvat viimeisten minuuttien aikana.

     Paluun tekevät myös muun muassa Loganin vaimo, eli Kendallin, Romanin ja Shivin äiti Marcia (Hiam Abbass), WayStarin varapuheenjohtaja Frank Vernon (Peter Friedman) ja Loganin veli, eli Gregin isoisä Ewan (James Cromwell). Uutena hahmona esitellään WayStarin omistusta havittelevaa GoJo-mediayhtiötä johtava Lukas Mattson, jona nähdään Alexander Skarsgård. Myös sivunäyttelijät hoitavat tonttinsa mallikkaasti. Cromwell pääsee pitämään iskevän monologin, kun taas Skarsgård herkuttelee kieron bisnesmieshahmonsa kanssa.

Suureksi ilokseni voin sanoa, että Succession-fanien on täysin turha olla huolissaan. Sarja viedään kunnialla loppuunsa ja kyseessä on yksi kaikkien aikojen onnistuneimmista finaalikausista. Neloskausi lähtee heti liikkeelle Royn perheen konfliktista, napaten saman tien takaisin mukaansa tähän käärmemäiseen lieroiluun. Kyseessä on todellinen jännitysnäytelmä, jokaisen ajaessa omaa etuaan ja saattaessa minä hetkenä hyvänsä puukottaa jopa sisarustaan selkään. Tunnin mittaiset jaksot kulkevat kuin siivillä ja lähes puolitoistatuntista finaalijaksoa olisi voinut jäädä tuijottamaan tuplasti pidemmäksi aikaa - niin koukuttavaa meno lopulta on ja niin paljon katsojana toivoo, ettei sarja vielä päättyisi. Tästä toiveesta huolimatta olen iloinen, että sarja päätettiin jo nyt viedä loppuunsa, eikä Successionia päätetty venyttää tarpeettoman pitkäksi, jolloin sen taso olisi takuulla kärsinyt.

Draama on väkivahvaa alusta loppuun ja hahmojen välisiä suhteita rakennetaan esimerkillisesti kohti huippujaan. Käsikirjoittajat jaksavat jaksosta toiseen ilahduttaa sillä, kuinka törkyturpaisia paskiaisia lähes kaikki sarjan hahmoista ovat. Dialogi on läpikotaisin ensiluokkaista ja riemastuttaviin keskusteluihin uppoutuu täysillä. Nokkelasta sanailusta irtoaa monet naurut, mutta niiden vastapainona neloskausi tarjoaa kauden tunteikkaimpia hetkiä ja välienselvittelyjä. Kirjoittajat eivät todellakaan säästele lyöntejään, vaan iskevät välillä häkellyttävänkin lujaa. Vaikka kausi on läpikotaisin mainio ja päätösjakso erinomainen, omasta mielestäni kauden huippuja olivat sen kolmas ja yhdeksäs jakso, joissa kaikki tuntuvat antavan kaikkensa. Meno vetää sanattomaksi ja muutamankin jakson jälkeen lopputekstejä jää tuijottamaan tyhjä olo sisällään.

Ohjaajat onnistuvat tunnelmassa vakuuttavasti, sekä saavat näyttelijät todella puskemaan itsensä äärirajoille. Tuotantokausi on myös tekniseltä puoleltaan onnistunut. Se on tyylikkäästi kuvattu ja kameratyöskentelyssä hyödynnetään loppuun asti tiettyä dokumentaarista vivahdetta. Lavasteet, asut ja maskeeraukset ovat oivalliset ja äänitehosteetkin toimivat hyvin. Musiikkien puolella Nicholas Britell on todella ylittänyt itsensä. Olen jo aiemmin kehunut Successionin tunnusmusiikkia yhdeksi televisiohistorian parhaista, mutta finaalikaudella Britell tykittelee semmoisella tunteella alusta loppuun, etten voi kuin ihailla. Melodiat ovat välillä ihon kananlihalle nostattavan mahtipontisia, toisinaan taas kauniita ja herkkiä, korostaen kertomuksen ja hahmojen traagisuutta. Voi olla, että loppuvuodesta ilmestyy vielä varteenotettava kilpailija, mutta tässä kohtaa sanon, että olen pöyristynyt, jos Britell ei voita ensi vuoden Emmy-gaalassa parhaan musiikin palkintoa.

Yhteenveto: Successionin neljäs tuotantokausi on erinomainen finaali vahvalle draamasarjalle. Yllättäviä käänteitä sisältävä tapahtumaketju pitää niin hahmojaan kuin katsojiaan varpaillaan, menon eskaloituessa loppua kohti yhä vain jännittävämmäksi. Tuotantokaudelta löytyy huippuhetkiä, jotka nousevat koko sarjan parhaimmistoon ja ovat viime vuosien televisiotarjonnan hienoimpia. Kolmas ja yhdeksäs jakso saavat kaikki pistämään aivan kaikkensa peliin ja liki puolitoistatuntinen päätösjakso on kaiken kasvattelun ja odotuksen arvoinen finaali. Tämäkin tuotantokausi on täynnä mahtavasti kirjoitettuja konflikteja ja keskusteluja, joissa törkyturpainen dialogi ja upeat näyttelijäsuoritukset pääsevät oikeuksiinsa. Näyttelijäkaarti on loistovireessä läpi kauden, minkä lisäksi Nicholas Britell tarjoaa musiikkien puolella voimakkaan tunneskaalan. Successionin neljäs kausi on todella hieno, hauska ja tunteikas päätös yhdelle viime vuosikymmenen parhaimmista televisiosarjoista. On hienoa, että tekijät tajusivat lopettaa sarjan, kun he olivat vielä huipulla. Boratin sanoja lainaten: "Great success!"

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 29.5.2023

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Succession, Yhdysvallat, 2018-2023, Gary Sanchez Productions, Project Zeus, Hyperobject Industries