TV-sarja: Succession, kausi 1 (2018)

SUCCESSION - KAUSI 1



Luoja: Jesse Armstrong
Pääosissa: Brian Cox, Jeremy Strong, Sarah Snook, Kieran Culkin, Nicholas Braun, Matthew Macfadyen, Alan Ruck, Peter Friedman, Hiam Abbass, Ashley Zukermann, J. Smith-Cameron, James Cromwell ja Dagmara Domińczyk
Genre: draama
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 54 minuuttia - 1 tunti 3 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 25 minuuttia
Ikäraja: 15

Succession on Jesse Armstrongin luoma satiirinen draamasarja. Alunperin Armstrong kehitteli elokuvaa rikkaasta Murdochin perheestä, mutta idea ei koskaan toteutunut sellaisenaan. Niinpä Armstrong päättikin työstää televisiosarjan fiktiivisestä rikkaasta perheestä ja rahan ja vallan mahdista, josta HBO kiinnostui. Pilottijakso kuvattiin loppuvuodesta 2016 ja kun HBO näki siinä paljon potentiaalia, yhtiö antoi luvan kuvata kokonaisen tuotantokauden. Successionin ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin HBO:ssa kesäkuussa 2018 ja vaikkei siitä noussut mikään erityisen iso hitti, se oli kehuttu niin katsojien kuin kriitikoiden toimesta. Kausi sai mm. yhden Golden Globe -ehdokkuuden (paras miessivuosa televisiosarjassa), viisi Emmy-ehdokkuutta (mm. paras draamasarja, ohjaus ja roolitus), joista se voitti parhaan käsikirjoituksen ja tunnusmusiikin palkinnot, minkä lisäksi se voitti parhaan ulkomaalaisen televisiosarjan BAFTA-palkinnon. Itse olin nähnyt Successionin mainoksia, kun sen ensimmäinen kausi julkaistiin, mutten ollut perehtynyt sarjaan yhtään sen enempää. Vasta kun sarjan toinen kausi kahmi pääpalkintoja niin Golden Globeseissa kuin Emmy-gaalassa, päätin tutustua sarjaan. Ilmoitettua kolmatta kautta odotellessani aloitin Successionin ensimmäisen kauden ja katsoin sen läpi muutamassa päivässä.

Kun valtavan Waystar RoyCo -mediayhtiön johtajan Logan Royn terveys alkaa heikentyä, Loganin lasten täytyy ryhtyä suunnittelemaan yhtiön tulevaisuutta.




Succession seuraa mediabisneksillä ökyrikkaaksi noussutta Royn perhettä, johon kuuluvat patriarkka Logan Roy (Brian Cox), tämän uusi vaimo Marcia (Hiam Abbass), sekä Loganin edellisten vaimojen kanssa saadut lapset Connor (Alan Ruck), Kendall (Jeremy Strong), Roman (Kieran Culkin) ja Siobhan, eli Shiv (Sarah Snook). Pieneen rooliin jääviä Marciaa ja Connoria lukuunottamatta muut Royn perheenjäsenistä ovat erittäin mielenkiintoisia tyyppejä, etenkin kun jokaisen kautta nähdään eri näkökulmia liittyen perheen rikkauteen, toimintatapoihin ja bisneksiin. Vaikeat isä-lapsi-suhteet ovat esillä jokaisella, eikä Logan todellakaan ole mikään unelmaisä, huolehtiessaan enemmän yrityksensä hyvinvoinnista kuin lastensa. Kendall haluaisi todistaa kykynsä ja nousta yrityksen johtoon, kun taas Shiviä ei kauheasti kiinnosta perhebisnekset. Roman on jonkin sortin väliinputoaja, joka on bisneksissä mukana, mutta jolla on myös paljon negatiivista sanottavaa niistä bisneksistä.
     Lisäksi sarjassa nähdään myös mm. Matthew Macfadyen Shivin poikaystävänä Tomina, Nicholas Braun Loganin veljenpoikana Greginä, Peter Friedman Loganin oikeana kätenä Frankina, sekä Ashley Zukerman Shivin rakastajana Natena. Myös monet sivuhahmoista nousevat mielenkiintoisiksi, naiivin Gregin halutessa innokkaasti mukaan perhebisneksiin ja Tomin esittäessä huomattavasti mahtavampaa ihmistä silloin, kun ne todelliset ökyrikkaat eivät ole paikalla. Läpikotaisin kaikki näyttelijät tekevät loistotyötä - erityisesti Brian Cox, Jeremy Strong, Kieran Culkin ja Sarah Snook, jotka välittävät täydellisesti hahmojensa vaikeat suhteet toisiinsa, kuten myös omat ongelmansa. Cox huokuu jylhyyttä ja karismaa mediamammuttinsa kasvattaneensa Logan Royna.




Täytyy myöntää, että etukäteen hieman jännitin Successionin olevan todella kuiva ja pitkäveteinen sarja bisnesmaailmasta, mutta jo avausjakson ensimmäisen vartin aikana olin todella positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka tiukasti sarja nappaa mukaansa. Toki sarjan tahdituksen voi mieltää liian hitaasti ja siten nähdä sen tylsänä, mutta itse en kokenut asiaa missään vaiheessa niin. Erinomaisen käsikirjoituksen ja vahvan ohjauksen ansiosta tämän vaikean perheen draamaan on helppo uppoutua, etenkin kun se avaa tätä ökyrikkaiden elämää todella kiehtovasti. Hahmot ovat aika lailla kaikki mulkvisteja toisilleen ja jokaisella perheessä on mielessään oman edun ajaminen, eikä kestä kauaa, kun katsoja jo tietää, että selkäänpuukotuksia on luvassa. Tämä perhe tuntuu elävän täysin omissa sfääreissään, eikä mikään perheessä toimii niin kuin meillä... öh, huomattavasti köyhemmillä. Läpi tuotantokauden ajan on jopa huvittavaa huomata, kuinka perheenjäsenten on vaikea suoriutua tavallisista askareista ilman palvelijoita tai kuinka monet yksinkertaiset jutut pitää hoitaa asianajajien kautta.

Kyseessä on todella vaikuttava satiirinen kuvaus siitä, millaiseksi ihmiset muuttuvat, kun heillä on liikaa valtaa ja mammonaa. Kaikki on ostettavissa, oli kyse sitten hurjan hintaisista tuotteista tai ihan vain ihmisistä, heidän ajastaan, palveluistaan tai hiljaisuudestaan. Heti ensimmäisessä jaksossa on kohtaus, jossa perhe on pelaamassa pesäpalloa ja Roman vaikuttaisi kannustavan lyöntivuorossa olevaa poikaa kirjoittamalla tälle miljoonan dollarin shekin, jos tämä juoksee kunnarin. Mutta kun poika epäonnistuu, Roman repii shekin tämän naaman edessä, ja jälkikäteen pojan ja tämän perheen pitää allekirjoittaa salassapitosopimus Romanin törttöilystä. Ja vastaavia hetkiä on luvassa. Yksikään näistä hahmoista ei ole erityisen pidettävä ja jokaisella on luurankoja kaapissaan, mutta he ovat silti todella mielenkiintoisia. Sarja hyödyntää oivallisesti synkkää huumoria tehostamaan näitä absurdeja tilanteita.




Succession piikittelee todella osuvasti rikkaiden tapaa yrittää pitää yllä hyvää imagoaan, vaikka he olisivatkin kuinka inhottavia ihmisiä todellisuudessa. Sarja ottaa kantaa siihen, kuinka monet firmat hehkuttavat palkkaamiensa työntekijöiden monimuotoisuutta yrityksessään. Kun innokkaalle Gregille annetaan mahdollisuus firmassa, hänet pistetään katsomaan Waystar RoyCon esittelyvideo, missä ylpeästi kerrotaan, kuinka kaikki ovat tervetulleita firmaan iästä, sukupuolesta, ihonväristä tai seksuaalisesta suuntautumisesta huolimatta ja samalla Gregin taustalla kokouksesta poistuu iso joukko firman merkittävimpiä edustajia, kaikki iäkkäitä valkoisia miehiä. Sarja oikein mehustelee sillä, kuinka se kritisoi sitä maailmaa, joka siinä on isosti esillä. Kun siinä on näin hyvää kommentointia, hahmoja, konfliktia, huumoria ja juonikuvioita, tunnin jaksot kulkevat nopeasti ja tuotantokauden katsoo helposti läpi parissakin päivässä.

Erityisen lisän sarjaan tuo sen pienesti dokumentaarinen tyyli. Successionin kuvaustapa näyttää siltä kuin joku hahmoista olisi kuvaamassa perheen menoa. Dokumenttitunnetta vain lisäävät töksähtelevät zoomailut hahmojen kasvoihin. Tämä myös herättää mielikuvan siitä kuin perhe olisi todellinen. Muutenkin tekninen puoli on onnistunut. Lavasteet ja asut ovat tyylikkäät. Leikkaus on mainiota ja äänimaailma hyvin rakennettu. Nicholas Britellin säveltämä tunnusmusiikki on erittäin oivallinen, eikä toisaalta ihme, että se jopa voitti Emmy-palkinnon parhaana tunnussävelmänä. Paljoa muuta Britelli ei lähde tarjoamaan, vaan suurimmaksi osaksi sarjan musiikki koostuu yhden melodian kierrättämisestä.




Yhteenveto: Succession-televisiosarjan ensimmäinen tuotantokausi on vahva ja osuvan piikittelevä kuvaus ökyrikkaiden elämästä. Sarjassa käsitellään erinomaisen satiirin voimin tämän varakkaan Royn perheen oikkuja ja konflikteja. Draama on iskevää, mutta moni asia käsitellään myös ilahduttavan synkän huumorin kautta. Meno äityy välillä niin absurdiksi, että sarja oikein vaatii sitä komediapuolta. Siitä huolimatta, että hahmot ovat kaikki enemmän tai vähemmän omahyväisiä mulkvisteja, joista on erittäin vaikea pitää, he ovat silti todella mielenkiintoisia tapauksia, joiden elämää ryhtyy mielellään seuraamaan. Kiinnostavuutta auttavat tietty erinomaiset näyttelijäsuoritukset. Brian Cox, Jeremy Strong, Sarah Snook ja Kieran Culkin ovat erityisesti aivan mahtavia osissaan ja tulkitsevat hienosti hahmojensa vaikeita suhteita toisiinsa. Lisäkoukkunsa rikkaiden elämän seuraamiseen tuo sarjan dokumenttia muistuttava tyyli, joka herättää tunnetta siitä kuin katsoisi todellisen perheen elämää. Tekijät välttävät taidokkaasti sen, että Succession muuttuisi avauskautensa aikana kuivaksi puuksi. Sarjan kertomuksesta ja hahmoista löytyy paljon suorastaan herkullisia puolia ja mielenkiinnolla odotan, minne palkintoja kahminut toinen kausi sarjaa kuljettaa.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.3.2021
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Succession, Yhdysvallat, 2018-, Gary Sanchez Productions, Project Zeus


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti