SUCCESSION - KAUSI 2
Luoja: Jesse Armstrong
Pääosissa: Brian Cox, Jeremy Strong, Sarah Snook, Kieran Culkin, Matthew Macfadyen, Nicholas Braun, Alan Ruck, Holly Hunter, Hiam Abbass, Danny Huston, J. Smith Cameron, Peter Friedman ja James Cromwell
Genre: draama
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 56 minuuttia - 1 tunti 6 minuuttia - Yhteiskesto: noin 9 tuntia 38 minuuttia
Ikäraja: 15
Jesse Armstrongin luoma televisiosarja Succession nousi suosituksi ja kehutuksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin HBO:lla kesällä 2018. Toisen kauden teko lähtikin pian liikkeelle ja sen jaksot alkoivat pyöriä HBO:lla elokuussa 2019. Tämä kausi oli katsotumpi ja vielä kehutumpi kuin edeltäjänsä. Tuotantokausi voitti parhaan draamasarjan ja miespääosan Golden Globe -palkinnot, minkä lisäksi se sai jopa 18 Emmy-ehdokkuutta (mm. paras miessivuosa, naissivuosa, vieraileva miesnäyttelijä, lavastus ja musiikki), joista se voitti parhaan draamasarjan, miespääosan, ohjauksen, käsikirjoituksen, vierailevan naisnäyttelijän, roolituksen ja kuvauksen palkinnot. Itse todella hoksasin sarjan olemassaolon vasta, kun tämä toinen kausi kahmi palkintoja eri gaaloissa ja minua rupesi kiinnostamaan, mistä on oikein kyse? Nyt kun Succession on saamassa kolmannen tuotantokautensa, päätin vihdoin aloittaa sarjan katselun. Puoli kuukautta ensimmäisen kauden katsomisen jälkeen aloitin sarjan toisen tuotantokauden.
Logan Roy ryhtyy pohtimaan, kuka hänen lapsistaan olisi hänen arvoisensa seuraaja firman johtoon. Samalla kun Waystar RoyCo yrittää ostaa kilpailevan mediajätin itselleen, julkisuuteen tulee tieto firmassa tapahtuneesta seksuaalisesta ahdistelusta, mikä vaarantaa kaiken.
Ensimmäiseltä kaudelta tutut Royn perheenjäsenet nähdään jälleen kerran. Golden Globen roolillaan napannut Brian Cox on ihan yhtä äksy paskiainen Waystar RoyCo -firmaa johtavana perheenisänä Logan Royna, ellei jopa vielä häijympi. Emmy-palkinnon saanut Jeremy Strong, Emmy- ja Golden Globe -ehdokkuudet saanut Kieran Culkin ja Emmy-ehdokas Sarah Snook nähdään jälleen toisilleen kettuilevina sisaruksina Kendallina, Romanina ja Shivinä, joiden jokaisen omia ongelmia syvennetään lisää kauden aikana. Viime kauden päätteeksi Kendall päätyi vieroitukseen, samalla kun muista miehistä haaveileva Shiv lähti häämatkalleen Tomin (Matthew Macfadyen) kanssa. Kolmikon velipuoli Connor (Alan Ruck) jää jälleen vähemmälle huomiolle, eikä tällä kertaa Loganin uusi vaimo Marciakaan (Hiam Abbass) ole paljoa mukana. Loganin veljenpoika Greg (Nicholas Braun) yrittää päästä paremmin kärryille firman toiminnasta ja kasvattaa paksumpaa nahkaa kestääkseen muiden Royden käytöksen. Gregiä lukuunottamatta yksikään hahmoista ei vieläkään ole pidettävä, mutta silti jokainen on jollain tavalla kiinnostava. Shivin Tom-mies on veikeä tapaus siinä, että Gregin seurassa hän käyttäytyy kuin olisi huomattavasti ylempiarvoinen, mutta Royden läsnäollessa hänen on pakko yrittää tyytyä osaansa vähäisempänä. Näyttelijät jatkavat kaikki erinomaista työtään, oikein herkutellen hahmojensa inhottavuudella.
Lisäksi tuotantokaudella nähdään myös mm. Danny Huston Logania neuvovana pankkiirina Lairdina, sekä Holly Hunter kilpailevan Pierce Global Media -firman toimitusjohtajana, jonka kanssa Waystar RoyCo yrittää saada diiliä aikaiseksi. Hunter on erityisesti oiva lisä näyttelijäkaartiin.
Successionin toinen tuotantokausi jatkaa hyvin ensimmäisen kauden asettamalla vahvalla linjalla, muttei ihan nouse samoihin korkeuksiin yksittäisiä jaksoja lukuun ottamatta. Kauden alku- ja loppupäässä on erittäin toimivia jaksoja, joista esimerkiksi yhdessä jaksossa firman tiloissa kuullaan aseen laukaus. Royn perheenjäsenet evakuoidaan turvahuoneisiin, mikä johtaa hilpeisiin hetkiin, kun eriarvoiset johtohenkilöt yrittävät etuilla asemansa kautta ja sitten valittavat, kun eivät päässeetkään siihen kaikista turvallisimpaan tilaan. Yhdessä jaksossa taas Logan uskoo jonkun perheestä vuotaneen tietoja ulkopuoliselle, mikä johtaa erittäin epämiellyttävään hetkeen. Loppupäästä tuotantokautta taas rakennetaan oivaa jännitettä, kun kohu seksuaalisesta ahdistelusta firman sisällä nousee uutisiin ja Waystar RoyCon maine ja tulevaisuus joutuvat vaakalaudalle. Alku- ja loppupään väliin jää pientä haahuilua, eivätkä kaikki jaksot ole mitään nappiosumia, mutta kausi pysyy silti oikein hyvänä alusta loppuun.
Toistamiseen erilaisin keinoin Succession tunkeutuu syvälle varakkaiden häikäilemättömään maailmaan ja ihan yhtä häikäilemättömästi nostaa pöydälle asioita, jotka ovat vakavasti pielessä tällaisten ihmisten toiminnassa. Satiirin kautta sarja kritisoi yhä voimakkaasti rikkaiden tekoja ja elämäntapoja. Jatkuvasti sarja näyttää, kuinka Royn perheenjäsenet elävät täysin omassa kuplassaan, uskoen, että heidän mahti ja mammona voittavat kaiken. Kun konfliktit alkavat, kaikkein pahimpia vastuksia Royn perheelle ovatkin ne, jotka ovat lahjomisen ja korruption ulottumattomissa. Vaikka hahmot ovat mielenkiintoisia, ovat he kuitenkin sellaisia mulkvisteja, että katsoja jopa haluaa nähdä heille käyvän huonosti ja hetket, jolloin hahmot tajuavat olevansa vaarassa, ovat joitain sarjan huippukohdista.
Sarjan ohjaajat ja käsikirjoittajat jatkavat taidokasta työtään ja pitävät veikeän dokumentaarisen tyylin mukana, saaden sarjan tuntumaan siltä kuin siinä seurattaisiin todellisia ihmisiä. Kuvauksessa löytyy jälleen sommittelua hakevia ja zoomailevia otoksia, jotka lisäävät sitä dokumenttihenkeä. Kausi voittikin parhaan kuvauksen Emmy-palkinnon. Myös leikkaus on sujuvaa, vaikka parissa jaksossa tuntuukin siltä, että tunnin kesto saadaan pienoisella venyttämisellä. Lavasteet ja asut ovat vakuuttavat ja äänimaailma hyvin rakennettu. Nicholas Britellin säveltämä tunnusmusiikki on yhtä mainio kuin viimeksikin, mutta Britell tuo mukaan viime kautta enemmän muitakin melodioita.
Yhteenveto: Successionin toinen tuotantokausi on erittäin hyvää jatkoa mahtavasti alkaneelle televisiosarjalle. Ihan samoja huippukorkeuksia kakkoskausi ei kuitenkaan saavuta kuin hetkittäin. Muutamat jaksoista ovat erinomaisia ja koukuttavia, mutta sekaan mahtuu myös hieman pitkäveteisempiä jaksoja, joissa tunnin kestot saadaan venyttämällä ja täytteellä. Piikittelevän satiirin keinoin sarja jatkaa pilkan tekemistä tällaisten ökyrikkaiden elämistä ja kausi sisältääkin niin kieron hauskoja hetkiä kuin myös onnistunutta draamaa. Hahmojen väliset konfliktit ovat toinen toistaan herkullisempaa seurattavaa, etenkin kun ne alkavat kauden varrella paisumaan vielä isompiin mittoihin. Näyttelijät jatkavat loistokasta työtään ja he nostavat hieman heikompienkin jaksojen tasoa huomattavasti. Jos siis pidit Successionin ensimmäisestä tuotantokaudesta, ei katselua todellakaan kannata lopettaa siihen. Nyt jään suurella mielenkiinnolla odottamaan sarjan tulevaa kolmoskautta.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 5.4.2021
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Succession, Yhdysvallat, 2018-, Gary Sanchez Productions, Project Zeus, Hyperobject Industries
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti