SE
STEPHEN KING'S IT
Ohjaus: Tommy Lee Wallace
Pääosissa: Richard Thomas, Annette O'Toole, John Ritter, Harry Anderson, Dennis Christopher, Tim Reid, Tim Curry, Jonathan Brandis, Emily Perkins, Brandon Crane, Seth Green, Adam Faraizl, Marlon Taylor, Ben Heller, Richard Masur, Michael Cole, Jarred Blanchard, Frank C. Turner, Olivia Hussey ja Tony Dakota
Genre: kauhu
Jaksomäärä: 2
Jakson kesto: 1 tunti 36 minuuttia - Yhteiskesto: 3 tuntia 12 minuuttia
Ikäraja: 16
It, eli Se perustuu Stephen Kingin samannimiseen kirjaan vuodelta 1986. ABC hankki kirjan oikeudet ja alkoi työstämään sen pohjalta minisarjaa televisioon. Kingin kirjaan pohjautuvan elokuvan Carrie (1976) käsikirjoittaja Lawrence D. Cohen palkattiin kirjoittamaan myös sarja ja alunperin kauhulegenda George A. Romeron oli tarkoitus ohjata se. ABC suunnitteli tekevänsä kirjan pohjalta kahdeksasta kymmeneen jaksoa, mutta Romeron poistuttua projektista, yhtiö päätti tiivistää koko tarinan kahteen puolentoista tunnin jaksoon. Kuvaukset alkoivat ja lopulta Se saapui televisioihin marraskuussa 1990. Suomeen minisarja saapui seuraavana vuonna. Sarja oli todella suosittu ja se aiheutti monille lapsikatsojille klovnikammon, eli koulrofobian. Vuosien varrella sarjasta on tullut kulttiklassikko, mitä monet ysärin lapset muistelevat lämmöllä. Itse en ollut koskaan ennen nähnyt sarjaa tai lukenut Kingin kirjaa. Olen kuitenkin ollut vuosia kiinnostunut tarinasta. Vuonna 2017 kävin katsomassa kirjan pohjalta tehdyn filmatisoinnin Se (It), mihin suorastaan rakastuin. Nyt kun myös leffan jatko-osa Se: Toinen luku (It Chapter Two - 2019) on ilmestynyt, päätin vihdoin katsoa myös minisarjan.
Pienessä Derryn kaupungissa lapset alkavat katoilla. Mike Hanlon päättelee, että vastuussa on sama paha voima, mikä piinasi Derryä 27 vuotta sitten, kun Mike oli lapsi. Mike kutsuukin vanhat ystävänsä takaisin Derryyn, jotta he voivat kukistaa lapsia syövän Sen lopullisesti.
Se tapahtuu kahdella aikajanalla, 1960-luvulla ja 1990-luvulla, näyttäen sen päähenkilöitä, eli "Luusereiden kerhoa" niin lapsina kuin aikuisina. Kerhoon kuuluvat ryhmän takaisin kasaan kokoava Mike (lapsena Marlon Taylor ja aikuisena Tim Reid), änkyttävä Bill (lapsena Jonathan Brandis ja aikuisena Richard Thomas), painonsa vuoksi kiusattu Ben (Brandon Crane ja John Ritter), vitsaileva Richie (Seth Green ja Harry Anderson), jatkuvasti astmapiippuansa hönkäilevä Eddie (Adam Faraizl ja Dennis Christopher), partiopoika Stan (Ben Heller ja Richard Masur), sekä porukan ainoa nainen Beverly (Emily Perkins ja Annette O'Toole). Vaikka minisarja kestää yhteensä kolme tuntia ja sen ensimmäinen tunti käytetään hahmojen esittelyyn, jäävät kaikki kerhon jäsenet todella pahvisiksi hahmoiksi. Jokaiselle tuodaan jokin piirre, kuten Eddien astmapiipun käyttö, mutta siihen se sitten jääkin. He ovat todella yksiulotteisia ja tylsiä hahmoja, mitä ei auta yhtään se, kuinka kehnoja heidän näyttelijänsä ovat. Oikeastaan vain Seth Green on kelvollinen roolissaan vitsailevana Richienä (vaikka yksikään hänen vitseistään ei naurata), mutta muut joko ali- tai ylinäyttelevät. Erityisen huono on Billiä aikuisena esittävä Richard Thomas, joka on vieläpä isosti esillä. Joidenkin hahmojen kohdalla lapsiversio saa enemmän ruutuaikaa ja toisten kohdalla aikuisversio pääsee paremmin esille. Hahmot ovat niin huonosti kirjoitetut, ettei heistä jaksa välittää tippaakaan.
Sarjan selkeä tähti onkin Tim Curry, joka näyttelee yhtä pahan voiman, eli "Sen" muodoista, Pennywise-klovnia, joka sai monet lapset kammoamaan pellejä. Vaikka onkin ymmärrettävää, että Pennywise on aiheuttanut monille muksuille painajaisia, ei hän ole pelottava enää aikuiskatsojalle - ei, vaikka hahmo kuinka hivuttautuisi hitaasti kohti kameraa terävien hampaidensa kanssa. Curry kyllä heittäytyy rooliinsa täysillä ja on ihan kiva huomata, että hänellä on hauskaa roolissaan. Valitettavasti hauskuus ei tartu kotisohvalle asti ja Pennywisen vitsit ovat hauskoja lähinnä huonoutensa vuoksi. Mutta vaikka Curry onkin oivallinen roolissaan, ei hän onnistu myymään ajatusta siitä, että hän olisi jokin muinainen paha voima. Hänen Pennywisensa muistuttaa lähinnä pedofiilia... mikä on toisaalta pelottavampi ajatus itsessään.
Lisäksi sarjassa nähdään myös Jarred Blanchard ja Michael Cole Luusereiden kerhoa kiusaavana Henry Bowersina. Blanchard ei ole uhkaava muka-koviksena ja hahmon aikuisversio taas on lähinnä aika turha lisäys.
Tim Curryn Pennywise-tulkinnan tavoin koko Se-minisarja on täysin ymmärrettävästi tarjonnut painajaisia ysärin lapsille, mutta näin aikuisiällä ensimmäistä kertaa katsottuna sarja on lähinnä myötähäpeällisen surkea. Se ei ole millään tavalla pelottava, vaan lähinnä ihan saamarin puuduttava kolmen tunnin kestossaan. Pitkäveteisyys on siinä mielessä huvittavaa, että sarjalla on aivan kauhea kiire kertoa tarinansa. Kingin kirjalla on pituutta yli 1000 sivua, eikä se selkeästi mahdu kolmen tunnin sarjaan. Asioita vain tapahtuu, ilman että mihinkään pysähdytään keskittymään ensimmäisen puoliskon aikana. Hahmot jäävät pinnallisiksi ja kun katsojaa ei kiinnosta tarinan hahmot, on vaikea kiinnostua hahmojen koettelemuksistakaan - etenkin kun sarjan kauhukohtaukset eivät todellakaan ole kestäneet aikaa. Pennywise on lähinnä koominen, mutta eivätpä Sen muutkaan muodot ole pelottavuudella pilattuja. Ajan julma hammas on nakertanut sarjaa pahasti sieltä sun täältä ja lopputulos on surkuhupaisaa seurattavaa. Pienen budjetin voi nähdä kaiken aikaa ja jatkuvasti huomasin pyöritteleväni silmiä kohtauksille, mitkä lapsena katsottuna olisivat saaneet minut varmaan peittämään silmäni.
Sarjan ajassa hyppivä kerrontatyyli on todella kömpelöä. Ensimmäinen puolikas (eli sarjan ensimmäinen jakso) käytetään lähinnä takaumiin, joissa aikuiset muistelevat lapsuuttaan ja kohtaamisiaan Sen kanssa. Ongelmana vain on, että kun katsojaa ei pelota nämä hetket, eivätkä lapsinäyttelijät ole kummoisia esittäessään pelkäävänsä, ei Se onnistu millään tavalla olemaan pelottava. Tapa, millä aikuiset puhuvat Siitä, viestivät, että heidän kokemuksensa ovat olleet sanoin kuvailemattoman traumatisoivia, mutta kun näemme, mitä he ovat kokeneet, eivät ne tunnu vastaavan sitä, miten he aikuisena tuntevat. Toisaalta tämä toimii varmaan hyvänä vertauskuvana niille, jotka ovat katsoneet tämän sarjan vuosia sitten lapsena, eivätkä ole uskaltaneet katsoa tätä enää uudestaan aikuisina. He muistelevat sarjaa kauhulla, mutta jos he uskaltautuisivat katsomaan tämän nyt uudestaan, saattaisi suhtautuminen koko hommaan muuttua. Itseäni lähinnä ärsyttää, että tuhlasin aikaa tähän kolmen tunnin sekasotkuun - etenkin kun loppuhuipennus oli aivan käsittämättömän huono. Kolmen tunnin sijaan Se tuntui viideltä tunnilta ja nyt pelottavinta onkin mielestäni ajatus siitä, että ABC olisikin tehnyt tästä kymmentuntisen. Olihan tässä muutamat hassut hetkensä, mutta kokonaisuutena tämä oli yksinkertaisesti huono.
Minisarjan ohjauksesta vastaa Tommy Lee Wallace, joka oli aiemmin ohjannut mm. kauhuelokuvan Halloween III - pahuuden yö (Halloween III: Season of the Witch - 1982). Kummassakaan Wallace ei vakuuta millään tavalla ohjaustaidoillaan. Hän ei onnistu luomaan karmivaa tunnelmaa, hauskoja hetkiä, hyvää draamaa - ei mitään, mitä tämä minisarja vaatisi. Hän tekee myös heikkoa työtä näyttelijöiden kanssa. Toisaalta näyttelijöiden työtä vaikeuttaa myös Wallacen ja Lawrence D. Cohenin työstämä käsikirjoitus, minkä dialogi on usein todella puista ja juustoista. Leikkauskin on läpi sarjan aika kehnoa, varsinkin takaumiin siirryttäessä. Sentään Se on ihan kelvollisesti kuvattu. Lavasteista ja efekteistä huokuu sarjan pieni budjetti ja usein sarja näyttääkin kymmenen vuotta vanhemmalta kuin se oikeasti onkaan. Äänimaailma on tarpeeksi hyvin toteutettu, mutta eipä Richard Bellisin säveltämä musiikki tee mitään vaikutusta.
Yhteenveto: Vuoden 1990 Se-minisarja on valitettavasti nähnyt parhaat päivänsä jo vuosia sitten, eikä se enää onnistu pelottamaan lainkaan. Kauhun sijaan sarja on lähinnä kauhea, ja sen kolmen tunnin kesto tuntuu jossain kohtaa ikuisuudelta. Siitä tietää, että rytmitys on pielessä, kun tuhatsivuinen kirja tungetaan kolmeen tuntiin, mikä kiirehtii aivan hulluna, mutta pitkästyttää katsojaa todella pahasti. Ajassa hyppiminen on kömpelösti toteutettu ja tarinankerronta on muutenkin kehnoa. Hahmot jäävät harmillisen tylsiksi ja yksiulotteisiksi, eikä heistä välitä lainkaan, mitä ei auta yhtään se, kuinka huonoja heidän näyttelijänsä ovat. Jotkut, kuten Richard Thomas, ovat jopa täysin surkeita. Pelottaviksi kohtauksiksi tarkoitetut hetket ovat lähinnä huvittavia - usein huonosti ikääntyneiden efektiensä vuoksi. Ohjaaja Tommy Lee Wallace ei osaa rakentaa tunnelmaa, eikä hänen ja Lawrence D. Cohenin työstämä käsikirjoitus toimi millään lailla. Lopussa sarja päättää vielä oikein tosissaan heittää kuraa katsojan niskaan. Tim Curry yrittää parhaansa pelastaakseen sarjan Pennywise-klovnina, muttei hän vielä yksinään riitä. Jos näit tämän lapsena ja etenkin 1990-luvulla, voi tämä herättää mukavia nostalgian tunteita, mutta muuten katsottuna tämä Se-tulkinta on lähinnä myötähäpeällisen huono.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 18.10.2019
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.imdb.com
Stephen King's It, Yhdysvallat, 1990, Warner Bros. Television, Green/Epstein Productions, Lorimar Television, Koningsberg/Sanitsky Company
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti