Arvostelu: Exit 8 (8番出口 - 2025)

EXIT 8

8番出口

Ohjaus: Genki Kawamura

Pääosissa: Kazunari Ninomiya, Yamato Kochi, Naru Asanuma, Nana Komatsu ja Kotone Hanase

Genre: jännitys

Kesto: 1 tunti 35 minuuttia

Ikäraja: 16

Poikkeamia ei pidä jättää huomioimatta.

Jos havaitset poikkeaman, käänny heti takaisin.

Jos et havaitse poikkeamia, älä käänny.

Poistu uloskäynti 8:sta.

Exit 8 perustuu japanilaisen Kotake Createn luomaan videopeliin The Exit 8, joka julkaistiin vuonna 2023 ja joka nousi nopeasti suureen suosioon. Vuotta myöhemmin Toho-yhtiö ilmoitti työstävänsä sen pohjalta elokuvasovitusta. Kuvaukset käynnistyivät loppuvuodesta 2024 ja Japanissa Exit 8 sai ensi-iltansa elokuussa. Nyt elokuva on saapunut myös Suomen teattereihin. En ollut kuullutkaan The Exit 8 -pelistä, mutta kävin uteliaana katsomassa elokuvan heti sen ensi-iltapäivänä IMAX-salissa.

Mies on matkalla metrossa, kun hän poistuessaan huomaa jääneensä jumiin outoon kierteeseen metroaseman käytäville. Päästäkseen pois, hänen täytyy kulkea samalta vaikuttavaa käytävää pitkin. Jos hän huomaa poikkeaman, hänen on käännyttävä takaisin. Jos hän ei huomaa poikkeamaa, voi hän jatkaa eteenpäin. Poikkeaman huomioimatta jättäminen aloittaa kierteen alusta ja vasta kahdeksannesta uloskäynnistä pääsee pois.

Japanilaisen poikabändi Arashin jäsen Kazunari Ninomiya näyttelee nimettömäksi jäävää "eksynyttä miestä". Mies on vastikään eronnut, kun hän saa metromatkallaan puhelun ex-tyttöystävältään, joka kertoo olevansa raskaana. Mies menee hämilleen ja poistuu metrosta... vain huomatakseen, että metroaseman käytävä on muuttunut omituiseksi kierteeksi, jossa hän kulkee samojen mainostaulujen, passikuvakopin, lokeroiden ja vastaantulevan miehen ohi kerta toisensa perään. Mistä on oikein kyse? Seinällä lukee säännöt sille, kuinka tästä silmukasta pääsee pakenemaan. Ninomiya tulkitsee vakuuttavasti hahmonsa erilaisia tunnetiloja, kun tämä huomaa päätyneensä varsin omituiseen tilanteeseen. Aluksi iskee paniikki, mutta myöhemmin löytyy myös päättäväisyyttä, sekä toisinaan epätoivoakin. Taustalla jyskyttää miehen paniikki siitä, mitä tehdä raskaana olevan ex-tyttöystävänsä kanssa? Palata suhteeseen ja kasvattaa lapsi yhdessä, vai paeta isyyttä?

Exit 8 osoittautui yllättävänkin mielenkiintoiseksi ja koukuttavaksi jännitysnäytelmäksi, jonka lähdemateriaalina toimivan videopelin idea on varsin omaperäinen. On suorastaan kiehtovaa seurata miehen yritystä päästä ulos kierteestä ja hyvin nopeasti tämän loputtomalta vaikuttavan käytävän yksityiskohdat piirtyvät niin miehen kuin katsojankin mieleen. Säännöt tähän kaikkeen vaikuttavat simppeliltä, mutta välillä mieli voi tehdä tepposet. Osa poikkeamista ovat selviä, kuten että valot sammuvat tai vastaantuleva mies pysähtyy, mutta toisinaan poikkeama voi olla lähes huomaamaton. Ja sitten homma alkaa taas alusta.

Elokuva ei ryhdy turhaan paisuttelemaan konseptiaan, vaan se on halunnut siirtää varsin simppelin premissin sellaisenaan, mutta juuri siksi niin tehokkaana valkokankaille. Toisin kuin monet muut peliadaptaatiot, jotka ryhtyvät liikaa kikkailemaan ja kadottavat samalla lähdemateriaalinsa viehätyksen, Exit 8 tarjoaa juuri sitä, mitä siltä voikin odottaa. Syvyyttä menoon tuo päähenkilön dilemma isyydestä. Koko loputtomalta kierteeltä vaikuttavan metroaseman voi mieltää metaforaksi sille, kuinka hahmo on hukassa omassa elämässään. Sen voi myös nähdä vertauskuvana monille metroasemien läpi kulkeville, joiden arki on muuttunut loputtomalta tuntuvaksi matkaksi, jossa kuljetaan samojen näkyjen ohi uudestaan ja uudestaan. Näin yksinkertaista konseptia saadaan rikastutettua kuin vaivihkaa, unohtamatta konseptin simppeliyttä.

Leffan tunnelma on onnistuneesti rakennettu. Exit 8 ei varsinaisesti ole pelottava elokuva, mutta se pitää tiettyä epämukavaa ilmapiiriä kaiken aikaa yllä. Klaustrofobinen yleisfiilis iskee nopeasti ja kyllähän sitä jännittää, mitä minkäkin nurkan takana voi mahdollisesti olla. Toisinaan on erittäin turhauttavaa, kun on välittömästi ilmiselvää, että tällä kierroksella on poikkeama, mutta sen sijaan, että päähenkilö kääntyisi toiseen suuntaan, hän jää liiaksikin asti toljottamaan, vaikka luvassa olisi jotain vaarallista. Tämä onkin lopulta oikeastaan ainoa ongelma elokuvassa.

Elokuvan on ohjannut Genki Kawamura, joka on myös käsikirjoittanut leffan Kentaro Hirasen kanssa. Kawamuran työ on kaikin puolin mainiota ja hänen taitonsa tehdä jostain hyvin simppelistä näin tavallaan rikas kokemus, pitämällä elokuvan pelille uskollisena on jotain, mistä esimerkiksi elokuvien Slender Man (2018) ja Five Nights at Freddy's (2023) pitäisi ottaa opikseen. Melkein parasta on, että Kawamura ja Hirase eivät lähde selittämään, miksi tällainen paikka on olemassa, miten se toimii ja kuka kaiken takana on.

Teknisestikin Exit 8 on oivallinen. Elokuva on kuvattu hyvin ja videopelifanien luulisi innostuvan siitä, että leffan alkupää on kuvattu päähenkilön silmien kautta, mukaillen pelin estetiikkaa tyylikkäästi. Leffa on hyvin leikattu ja sopivan napakka vain puolentoista tunnin mitassaan. Metroaseman lavaste on näyttävä kaikessa yksinkertaisuudessaan ja voin kuvitella, millaista pyörittelyä on vaatinut, jotta lavaste on saatu tuntumaan loputtomalta. Tehosteet näyttävät pääasiassa hyviltä ja äänimaailmakin on pätevästi rakennettu. Yasutaka Nakatan ja Shohei Amimorin säveltämät musiikit eivät kuitenkaan nouse juuri esille.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 24.10.2025

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com

8番出口, 2025, AOI Promotion, Story, Toho