Dandelion (だんでらいおん - 2026) - sarja-arvostelu

DANDELION

だんでらいおん

Ohjaus: Daisuke Mataga

Näyttelijät: Chikahiro Kobayashi, Megumi Han, Youji Ueda, Shin-ichiro Miki, Kazuhiko Inoue, Kensho Ono, Mamoru Miyano, Daisuke Sakaguchi ja Tomokazu Sugita

Genre: anime, fantasia, komedia, toiminta

Jaksomäärä: 7

Jakson kesto: 23 minuuttia - 38 minuuttia - Yhteiskesto: noin 3 tuntia 24 minuuttia

Ikäraja: 13

Dandelion perustuu Hideaki Sorachin samannimiseen mangaan, joka julkaistiin vuonna 2002. NAZ-yhtiö ilmoitti tekevänsä mangan pohjalta animeadaptaation. Ääninäyttelijät nauhoittivat repliikkinsä, animaattorit kävivät töihin ja nyt Dandelion on julkaistu Netflixissä. Itse olen parin viime vuoden aikana innostunut animen katselusta ja kun huomasin uuden animesarjan ilmestyneen Netflixiin, katsoin Dandelionin uteliaana läpi muutamassa päivässä.

Tetsuo Tanba ja Misaki Kurogane ovat enkeleitä, joiden tehtävänä on auttaa sielujen siirtymisessä tuonpuoleiseen. Eräänä päivänä he kohtaavat kuitenkin vanhan miehen, jonka kohdalla homma on helpommin sanottu kuin tehty.

Dandelion kertoo kahdesta enkelistä, tarkemmin sanottuna Japanin Enkeliliiton 21. jaoston lähestysosaston, Voikukkaklaanin edustajista Tetsuo Tanbasta (äänenä Chikahiro Kobayashi) ja Misaki Kuroganesta (Megumi Han). Tetsuon ja Misakin tehtävänä on auttaa kuolleiden hämmentyneitä sieluja etenemään tuonpuoleiseen, mikä on toisinaan varsin haasteellista, koska osa sieluista ovat vastahakoisia ja koska Tetsuo ja Misaki ovat persoonina niin erilaiset. Tetsuo on huomattavasti rennompi hällä-väliä-luonne, kun taas Misaki haluaa suorittaa hommat perusteellisesti. Hahmot ovat sopivan erilaiset toisistaan, mutta jäävät silti hitusen yhdentekeviksi tyypeiksi.

     Muita hahmoja sarjassa ovat muun muassa lähetysosaston päällikkö (Youji Ueda), freelancerina sieluja etsivä Isobe (Shin-ichiro Miki), Japanin enkeliliiton puheenjohtaja Daigoro Kyoga (Kazuhiko Inoue) ja hänen poikansa Yuichi (Kensho Ono) ja Masaki (Mamoru Miyano), enkelirobotti Prototype Mini, eksentrinen professori Raymond Honda (Daisuke Sakaguchi), sekä maskia käyttävä Kikugumi Hanchou (Tomokazu Sugita). Sivuhahmoista löytyy ihan vekkuleita tyyppejä, mutta kaikki jäivät mielestäni lopulta hassun etäisiksi.

Dandelion ei ylipäätään juuri onnistunut säväyttämään minua, vaan se jäi harmillisen puolitiehen hyvistä lähtökohdistaan huolimatta. Vielä avausjakso on varsin lupaava, kun tämä enkelien maailma ja sen hahmot esitellään. On hupaisa idea, että kuolleiden ihmisten sieluja tuonpuoleiseen ohjaavat enkelit olisivat kuin jotain konttorityöläisiä pomoineen ja hierarkioineen. Tästä satumaisesta työstä on tehty arkista ja tylsää, mutta juuri siksi niin vekkulia.

Lupaavan alun jälkeen näiden hahmojen erilaiset työkeikat ja muut puuhat eivät kuitenkaan saaneet imaistua minua mukaansa. Vain seitsemästä puolen tunnin mittaisesta jaksosta koostuva Dandelion jääkin siinä mielessä raakileeksi, että se tuntuu loppuvan ennen kuin se pääsee koskaan vauhtiin. En kuitenkaan jäänyt kaipaamaan jatkoa, sillä mielestäni jo tällaisenaan meno oli yhdentekevää. Iso osa jaksoista kuluu kohellukseen, mikä ei juuri onnistunut naurattamaan. Tästä konseptista olisi varmasti voinut saada enemmänkin irti.

Sentään Dandelion on animoitu mainiosti. Hahmot liikkuvat sulavasti ja taustoista löytyy runsaasti yksityiskohtia, oli kyse sitten kaupunkinäkymistä, luontomaisemista tai ihan vain Voikukkaklaanin toimistosta. Värien ja varjojen käyttökin on tyylikästä. Äänimaailma on osaavasti rakennettu ja Yuki Hayashin säveltämät musiikit tunnelmoivat ihan kivasti taustalla.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 26.4.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.x.com

だんでらいおん, Japani, 2026, VSI Los Angeles