THE CURSE - KAUSI 1
Luojat: Nathan Fielder ja Benny Safdie
Pääosissa: Emma Stone, Nathan Fielder, Benny Safdie, Hikmah Warsame, Barkhad Abdi, Dahabo Ahmed, Constance Shulman, Corbin Bernsen, Christopher Calderon, Gary Farmer, Nizhonniya Luxi Austin, Dean Cain, GiGi Erneta, Rachael Ray ja Vincent Pastore
Genre: komedia, draama
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 38 minuuttia - 1 tunti 9 minuuttia - Yhteiskesto: noin 8 tuntia 54 minuuttia
Ikäraja: 12
The Curse on Nathan Fielderin ja Benny Safdien luoma televisiosarja. Kaksikko oli ideoinut sarjaa jo pitkään ja alun perin sen oli tarkoitus koostua puolen tunnin tavanomaisemmista komediajaksoista, kunnes suunnitelma muuttui syvemmäksi ja jaksot venyivät tunnin mittaisiksi. Vuonna 2020 he saivat Showtime-kanavan kiinnostumaan ideastaan ja kuvaukset käynnistyivät kesällä 2022. Nyt The Cursen ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu kokonaan (Suomessa SkyShowtime-palvelun kautta) ja itse kiinnostuin sen katsomisesta ihan vain pääroolissa esiintyvän Emma Stonen takia. Tietämättä mitään tarinasta, ryhdyin katsomaan The Cursea.
Aviopari Whitney ja Asher Siegel rakentavat ekoystävällisempiä taloja New Mexicossa sijaitsevaan Españolaan ja kuvaavat sen tiimoilta uutta televisio-ohjelmaa "Fliplantrophy". Eräänä päivänä kömmähdys kuvauksissa langettaa kirouksen Asherin ylle, joka jää vaivaamaan niin parisuhdetta kuin ohjelman tekoa.
Vastikään uransa toisen Oscar-palkinnon voittanut Emma Stone ja yksi sarjan luojista, ohjaajista, tuottajista ja käsikirjoittajista Nathan Fielder näyttelevät Whitneytä ja Asheria, avioparia, joka työstää ohjelmaa yrityksestään rakentaa ekoystävällisempiä passiivitaloja Españolaan. Kameran edessä Whitney ja Asher ovat ensivilkaisulta unelmapari, joka haluaa vain auttaa muita. Nopeasti käy kuitenkin selväksi, että hahmoista löytyy monenlaisia motiiveja toiminnoilleen, sekä puolia, joita he eivät todellakaan haluaisi julkisiksi. Pariskunta muuttuu kaiken aikaa kiinnostavammaksi, niin yhdessä kuin yksilöinä ja heidän näyttelijänsä ovat loistovireessä. Stone on totta kai loistava roolissaan hymyilevänä ja auttavaisena, mutta todellisia puolia piilottelevana Whitneynä, mutta itse koin sarjan todellisen tähden olevan Fielder, joka on aivan hulvaton vaivaannuttavimpana miehenä, joka on aikoihin televisiossa nähty. Oli kyse sitten Asherin teoista tai tämän puheista, katsoja ei voi muuta kuin kieriskellä myötähäpeässä ja Fielder tulkitsee täydellisesti hahmoa, joka ei pahemmin edes tajua, mitä päästää ulos suustaan.
Sarjassa nähdään myös muun muassa The Cursen toinen luoja-tuottaja-käsikirjoittaja Benny Safdie Whitneyn ja Asherin "Fliplantrophy"-sarjaa tekevänä Dougiena, Constance Shulman ja Cortin Bernsen Whitneyn vanhempina, Hikmah Warsame Asherin kiroavana Nala-tyttönä, Dahabo Ahmed tämän siskona Hanina ja Captain Phillipsistä (2013) tuttu Barkhad Abdi tyttöjen isänä Abshirinä. Sivunäyttelijätkin tekevät hyvää työtä, etenkin Safdie ovelana tuottaja Dougiena. Erityisesti hänestä löytyy monenlaisia eri piirteitä sarjan varrelta, jotka äityvät kaiken aikaa hävyttömämmiksi.
The Curse jätti minut hieman ristiriitaisiin tunnelmiin. Se osoittautui kyllä erittäin hyväksi sarjaksi, mutta samalla tietyt aspektit siinä tuottivat minulle pettymyksen. Emma Stone, Nathan Fielder ja Benny Safdie ovat tosiaan mahtavia rooleissaan ja heidän hahmonsa ovat hyvin ja paikoin aika kierosti kirjoitettuja. Erityisen onnistunutta on myös sarjan terävä satiiri esimerkiksi reality-sarjojen ikävistä puolista, joita emme pääse näkemään, valkoisista pelastajista ja valkoisesta etuoikeudesta, sekä hyvesignaloinnista. Hyvin nopeasti käy selväksi, etteivät Whitney ja Asher auta Españolan asukkaita vain hyvää hyvyyttään, vaan kyse on tietyiltä osin oman maineen pönkittämisestä. Españolan asukkaat esitetään kurjissa oloissa kärsivinä parkoina ja jos heidän haastattelunsa eivät ole jo sellaisinaan tarpeeksi uskottavia nyyhkyjuttuja, aina voi käydä tiputtelemassa vettä silmäkulmiin tekokyyneleiksi. Haastatteluja voi myös jälkikäteen leikata uuteen uskoon, jos haluaakin muuttaa tilanteiden narratiivia. Sarja näpäyttää vastaavanlaisten sarjojen keulakuvia, sekä ylipäätään tällaisia sarjoja kohtaan, joista paistaa läpi, että kaikki on tehty oman rahapussin kasvattamiseksi. Tarkoista näpäytyksistä, vaivaannuttavista tilanteista ja synkästä huumorista tykkääville The Curse tarjoaakin useat naurut.
Se, mikä kuitenkin tuotti itselleni isoimman pettymyksen sarjassa, oli nimenmukainen kirous. On toisaalta hupaisaa ja kiinnostavaa, että kyse vaikuttaisi olevan enemmän ihmisen korvien välissä olevasta jutusta ja siitä, kuinka kirous realisoituu, koska siihen alkaa itse uskoa, mutta silti tämä puoli tuntuu vähän väliä jäävän unholaan. Olisin myös toivonut, että sarja olisi uskaltanut lähteä villimmin lentoon ideansa kanssa, mutta nyt se tuntuu jarruttelevan läpi kestonsa. Vasta viimeinen jakso muuttuu todella absurdiksi sekoiluksi, mutta niin myöhäisessä vaiheessa villiys ei tunnu enää istuvan aiemmin nähtyyn mukaan.
Nathan Fielderin johdolla sarjan ohjaajat rakentavat yhä vain epämiellyttävämmäksi käyvää tunnelmaa hyvin. Fielderin ja Safdien käsikirjoitukset ovat ajoittain epätasaiset, mutta tekstistä löytyy myös paljon kehuttavaa. The Curse on taitavasti kuvattu ja kameran asetteluilla ja kuvasommitteluilla lisätään ikävää ilmapiiriä, usein kuin katsojana olisi jossain kauempana seuraamassa tilanteita salaa. Lavasteet ovat oivalliset, joskin en ikinä suostuisi asumaan tämän pariskunnan suunnittelemissa peilipäällysteisissä taloissa. Äänimaailma on myös hyvin rakennettu ja Daniel Lopatinin ja John Medeskin säveltämät musiikit lisäävät epämiellyttävyyttä entisestään.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 26.3.2024
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.impawards.com
The Curse, Yhdysvallat, 2023-, A24, Showtime Networks, Elara Pictures, Studio Concierge, Fruit Tree, Blow Out Productions
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti