TV-sarja: Simpsonit, kausi 1 (The Simpsons - 1989-1990)

SIMPSONIT - KAUSI 1

THE SIMPSONS



Luoja: Matt Groening
Pääosissa: Dan Castellaneta, Julie Kavner, Nancy Cartwright, Yeardley Smith, Harry Shearer, Hank Azaria ja Pamela Hayden
Genre: komedia, animaatio
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: noin 23 minuuttia - Yhteiskesto: noin 5 tuntia
Ikäraja: 7

Simpsonit on Matt Groeningin luoma animaatiokomediasarja. Alunperin Groening puhui sarjasta tuottajaystävänsä James L. Brooksin kanssa, joka ehdotti, että Simpsoneita käytettäisiin lyhyinä sketseinä hänen tuottamassa The Tracey Ullman Show'ssa (1987-1990) ja aluksi Groening suostui, mutta pian hänestä alkoi tuntua, ettei se riittänyt. Yhdessä Brooksin kanssa Groening alkoi työstämään Simpsoneista omaa sarjaansa ja he saivatkin myytyä sen Foxille. Fox oli sitä mieltä, että jaksojen pitäisi koostua useista tarinoista, mutta Groening ja Brooks saivat vängättyä vastaan, jolloin jokainen jakso sai olla oma kertomuksensa. Käsikirjoitustiimi kasattiin työstämään tarinoita, ääninäyttelijät valittiin ja animaattorit alkoivat luomaan sarjan visuaalista ilmettä. Animointi ei kuitenkaan onnistunut vain tällä porukalla, joten tekijät palkkasivat eteläkorealaisen AKOM-yhtiön mukaan töihin. Sarjan ensimmäisen jakson oli tarkoitus olla "Some Enchanted Evening", eli suomeksi "Lapsenvahti", mutta kun sen animaatio lähetettiin Etelä-Koreasta Yhdysvaltoihin katseltavaksi, Groening ja kumppanit pitivät animaatiolaatua surkeana. Tekijät ilmoittivat animaattoreille, että lähes koko jakso täytyi animoida uudestaan. Sarjan julkaisu viivästyi ja kun joulu alkoi lähestyä, Groening ehdotti Foxille, että he julkaisisivat ensimmäisenä teemaan liittyvän jakson "Joulurauha" ("Simpsons Roasting on an Open Fire"). Lopulta tekijät saivat koko ensimmäisen kauden valmiiksi ja Simpsoneiden ensimmäinen jakso "Joulurauha" esitettiin Yhdysvalloissa 17. joulukuuta 1989 - tasan 30 vuotta sitten! Sarja nousi heti suureen suosioon, vaikka monet vanhemmat pitivät sitä epäsopivana lapsilleen. Kauden alussa katsojia oli noin 20 miljoonaa ja kauden loppupäässä katsojaluvut nousivat lähes kymmenellä miljoonalla. Itse olen katsonut Simpsoneita lapsesta pitäen ja innostuin sarjasta todella, kun näin vuoden 2007 elokuvan The Simpsons Movie. Olen vuosien varrella nähnyt varmaankin kaikki julkaistut jaksot ja aiemmin tänä vuonna jopa arvostelin sarjan 30. tuotantokauden. Kun huomasin sarjan täyttävän 30 vuotta, päätin juhlistaa tätä arvostelemalla sarjan ihka ensimmäisen kauden ja samalla aloittaa matkani Simpsonien parissa, arvostellen tulevina vuosina sarjan kaikki tuotantokaudet!

Simpsonien perhe valmistautuu joulun viettoon, mutta Homer-isä ei olekaan saanut joulubonusta työpaikaltaan ja Marge-äiti joutuu seuraamaan miehensä toilailuja sivusta. Bart-poika joutuu ongelmiin koko kaupungin kanssa, kun taas Lisa-tyttö masentuu ja hakee lohtua jazz-musiikista.




Simpsonien perhe on luultavasti kaikille tuttu, mutta pikaisena kertauksena esittelen heidät vielä. Perheen isä on Homer (Dan Castellaneta), unohtelevainen, aina nälkäinen ja lähes saamaton hömelö. Äiti on Marge (Julie Kavner), aika tavallinen ja siksi hieman tylsä kotiäiti, joka ei tällä kaudella pääse vielä esille kunnolla. Perheen vanhin lapsi on poika Bart (Nancy Cartwright), kepposteleva ja itseään ajatteleva nulikka, jolta löytyy kuitenkin hyvä sydän. Keskimmäinen lapsi on tyttö Lisa (Yeardley Smith), perheen älykkö, joka usein häpeää muuta perhettään. Perheen kuopus on Maggie, tuttiaan imeskelevä vauva. Tekijät ovat tainneet ajatella, että sarja viehättäisi enemmän mieskatsojia ja Homer ja Bart saavatkin enemmän ruutuaikaa ja veikeää persoonallisuutta kuin perheen naiset. Itse pidän näitä hahmoista valtavasti ja alan aina positiivisin mielin katsomaan heidän seikkailujaan. Ääninäyttelijät ovat hyviä, vaikkakin he selvästi vielä hakevat hahmojensa tyyliä puhua. Paikoitellen hahmot eivät kuulosta lainkaan siltä, millaisina heidän äänensä nykyään tunnetaan.
     Simpsonit on myös tunnettu valtavasta sivuhahmogalleriastaan, mutta harmillisesti, kun sarja on vielä näin alkutekijöissä, osaa tutuista hahmoista ei edes nähdä tällä kaudella, eikä moni heistä esiinny kuin yhdessä tai kahdessa jaksossa. Simpsoneiden naapuri Ned Flanders (Harry Shearer) on kyllä mukana, mutta hänen lapsistaan vain Todd (Cartwright) esiintyy kaudella. Homerin isä, eli lasten ukki (Castellaneta), Bartin ja Lisan koulun rehtori Skinner (Shearer), opettaja Edna Krabappel (Marcia Wallace), Bartin paras kaveri Milhouse (Pamela Hayden), Margen siskot Patty ja Selma (Margen ääninäyttelijä Kavner esittää heitäkin), baarimikko Moe (Hank Azaria), poliisipäällikkö Wiggum (myös Azaria), Kwik-E-Mart-kaupan myyjä Apu (yhä Azaria), bussikuski Otto (Shearer), kiusaaja Nelson (Cartwright), Homerin pomo herra Burns (Shearer), tämän avustaja Smithers (myös Shearer), Homerin työkaverit Lenny (taas Shearer) ja Carl (Azaria), uutisankkuri Kent Brockman (Shearer), pappi Lovejoy (Shearer), Hassu-klovni (Castellaneta), tämän assistentti Sideshow Bob (Kelsey Grammer), sekä terapeutti Marvin Monroe (Shearer) ovat mukana ja heitä esitellään pitkin kautta. On hauska nähdä, kuinka nämä tunnetut hahmot tuodaan mukaan sarjaan. Hassu-klovniin esimerkiksi viitataan useaan otteeseen, ennen kuin tämä nähdään kunnon henkilönä. Televisiossa taas esiintyy monia uutisankkureita, kunnes Brockman ottaa vallan. Sivuhahmojenkin esittäjät etsivät vielä oikeaa ääntä ja esimerkiksi poliisipäällikkö Wiggum ei kuulosta lainkaan siltä kuin myöhemmillä kausilla.




Toisin kuin tekijät alunperin suunnittelivat, "Joulurauha" olikin Simpsonit-sarjan ensimmäinen jakso "Lapsenvahdin" sijaan. Päätös on mielestäni oikea, sillä jouluun yleensä kuuluu perheen merkitys ja niinpä juhla onkin mitä parhain perheestä kertovan sarjan esittelyjaksolle. Hahmot, heidän luonteenpiirteensä ja sarjan tyyli esitellään heti veikeällä tavalla ja jakso nappaa katsojan heti mukaansa tapahtumiin. Parinkymmenen minuutin jaksoon on saatu mahdutettua myös oikein mainio tarina, mikä myös auttaa vahvistamaan katsojan mielikuvaa Simpsoneista hahmoina. Joulutunnelma on lämmin, vaikka jaksosta löytyy alakuloisuuttakin. Muutenkin tältä ensimmäiseltä tuotantokaudelta löytyy yllättävän paljon alakuloista henkeä ja haikeita hetkiä. Homerin ja Margen avioliitto on vaakalaudalla useampaankin otteeseen ja Homerin täytyykin yrittää korjata asiat. Myös Lisa ja Bart päätyvät kokemaan surullisia tilanteita.

Alakuloisuudesta huolimatta Simpsonit on kuitenkin komediasarja ja kaudelta löytyykin paljon hauskoja tarinoita, tilanteita ja vitsejä. Taustalle on välillä piiloteltuja oivallisia piilovitsejä, joita ei välttämättä edes huomaa vielä ensimmäisellä katselukerralla. Monissa jaksoissa jostain pienestä asiasta alkaa tapahtumaketju, joka vuoren rinnettä pitkin kierivän lumipallon tavoin saa yhä vain lisää kerroksia, kunnes asiat eskaloituvat massiivisiin mittasuhteisiin. Erittäin hyvä esimerkki tästä on seitsemäs jakso "Ruostunut romukasa" ("The Call of the Simpsons"), jossa perhe lähtee retkelle uudella asuntoautollaan. Kyseinen jakso on myös hyvä esimerkki siitä, että kausi keskittyy pääasiassa vain Simpsonin perheeseen. Ainoa tuttu sivuhahmo jaksossa on naapuri Ned Flanders ja hänkin näyttäytyy vain parin minuutin ajan ihan alussa. Jokseenkin jopa jännittävä "Lapsenvahti"-jakso on päätetty säästää kauden finaaliksi ja mielestäni sekin on oikea päätös, sillä jakso lopettaa kauden erittäin hyvin ja jättää katsojan kaipaamaan lisää. Mutta tuskinpa kukaan osasi aavistaakaan, kuinka paljon tätä sarjaa tultaisiin tekemään lisää...




Tällä kaudella tekijöillä on selvästi ollut tavoitteena tehdä sarjasta sopiva lähes kaikenikäisille. Lapset pääsevät seuraamaan näiden hassujen keltaisten hahmojen seikkailuja, Bartin keppostelua ja Homerin toilailua, kun taas aikuiset huomaavat sarjan vahvan yhteiskuntakritiikin. Yhdysvalloille naureskellaan läpi kauden monella tapaa - oli kyse sitten koulutoiminnasta, perheistä, rikkaiden ja köyhien eroista tai lainsäädännöstä. Valitettavasti pilkan kohteet ovat useassa tapauksessa yhä 30 vuoden jälkeen ajankohtaisia. Lisäksi lähes kaikkiin jaksoihin on kirjoitettu jonkin sortin opetus, mitkä ovat hyviä niin lapsille kuin opetukset unohtaneille aikuisille. Pahat teot johtavat usein seurauksiin ja hahmot saavat huomata sen pitkin tuotantokautta.

Animaatiojäljeltään ensimmäinen kausi ei ole kuitenkaan kestänyt aikaa. Itseäni kiinnostaisikin tietää, kuinka kauhea tuottajien torjuma ensimmäinen versio "Lapsenvahti"-jaksosta oli, jos se on vielä kökömpää kuin kausi muuten paikoitellen. Koska alunperin Simpsoneita piirrettiin käsin, on ymmärrettävää, ettei laatu voinut olla yhtä tarkkaa kuin myöhemmin, sillä jaksoja piti puskea nopealla tahdilla ulos. Silti etenkin perspektiivit ovat usein mitä sattuu, mikä häiritsi itseäni valtavasti. Suurimmaksi osaksi animointi kuitenkin ajaa asiansa ja hieman kömpelöstä toteutuksestaan huolimatta tuotantokautta katsoo mielellään, sillä tarinat ja hahmot ovat niin hyviä. Animoinnin ja hahmojen äänien lisäksi myös sarjan alkuintro hakee vielä tyyliään. Intro itse asiassa nähdään vasta toisessa jaksossa, "Nuoressa nerossa" ("Bart the Genius"). Bartin kirjoittama teksti liitutaululla vaihtuu joka jaksossa, kuten yleensä, mutta perinteinen sohvasketsi on vielä hyvin maltillinen ja lähinnä joku hahmoista tai koko perhe eivät mahdu sohvalle, vaan tippuvat siitä alas. Introssa on myös poikkeavaa, ettei siinä nähdä sivuhahmoja (taustan televisiossa näkyvää Hassu-klovnia lukuunottamatta) ja siinä nähdään myös Lisan kotimatka Simpsoneiden talolle. Danny Elfmanin säveltämä tunnusmusiikki on kuitenkin alusta alkaen täydellinen ja yhä tänäkin päivänä yksi televisiohistorian parhaista tunnusmusiikeista!




Yhteenveto: Simpsonien ensimmäinen tuotantokausi on erittäin hyvä aloitus ja esittely hittisarjalle. Jo kauden avausjaksossa Simpsonien perhe rakennetaan erinomaisesti ja katsoja ymmärtää heti, millaisia jokainen on. Lisäksi jouluteeman valinta avausjaksoon on täydellinen päätös. Hahmojen seikkailuihin on helppoa hypätä mukaan ja hahmoista myös välittää nopeasti. Sivuhahmot jäävät kuitenkin täysin sivuun, eikä laajaa hahmogalleriaa hyödynnetä (ymmärrettävästi) läheskään yhtä hyvin kuin nykyään. Huumoria löytyy kaikenikäisille; toilailua ja pöhköilyä lapsille, yhteiskuntakriittistä vitsailua aikuisille. Monet vitsit ovat yhä ajankohtaisia - niin pahassa kuin hyvässä. Mukana on yllättävän paljon alakuloisuuttakin ja tarinat käyvät usein hyvin haikeissa maisemissa. Sarja selvästi vielä hakee itseään ja onkin erittäin mielenkiintoista nähdä, mistä kaikki on lähtenyt liikkeelle. Animaatiojälki on kuitenkin nykyään todella kökköä ja välillä ärsyttävän hätäisesti töherrettyä. Muuten Simpsonien ensimmäinen kausi toimii oikein mainiosti yhä 30 vuodenkin jälkeen ja omasta mielestäni on vain hienoa, että sarja jaksaa innostaa edelleen. Tulevina vuosina arvioinkin sarjan kaikki kaudet, mutta siinä voi kyllä kestää, sillä kausia on tosiaan muutamakymmentä. Saa nähdä, ehtiikö Simpsonit täyttämään jopa 40 vuotta, ennen kuin olen valmis tämän massiivisen projektini kanssa...




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.12.2019
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
The Simpsons, Yhdysvallat, 1989-, Gracie Films, Twentieth Century Fox, 20th Century Fox Television, Fox Television Animation, Twentieth Century Fox Animation


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti