TV-sarja: Supacell, kausi 1 (2024)

SUPACELL - KAUSI 1



Luoja: Rapman
Pääosissa: Tosin Cole, Adelayo Adedayo, Josh Tedeku, Nadine Mills, Calvin Demba, Eric Kofi-Abrefa, Rayxia Ojo, Ghetts, Akai Coleman, Andy Thompson, Xavien Russell, Mickira Oji, Giacomo Mancini, Eddie Marsan, Ky-Mani Carty, Michael Salami, Travis Jay, Robbie Gee, Sutara Gayle, Monaé Wilson ja Sian Brooke
Genre: draama, toiminta, jännitys
Jaksomäärä: 6
Jakson kesto: 46 minuuttia - 59 minuuttia - Yhteiskesto: noin 5 tuntia 8 minuuttia
Ikäraja: 16

Supacell on rap-artisti Andrew Onwubolun, eli Rapmanin luoma supersankarisarja. Rapman aloitti sarjan suunnittelun jo yli viisi vuotta sitten ja paljasti aikeistaan mainostaessaan esikoiselokuvaansa Blue Storyä (2019). Rapman yritti saada amerikkalaisyhtiöitä kiinnostumaan sarjasta, mutta HBO, ABC ja FX torjuivat hänet. Lopulta hän pääsi Netflixin Ison-Britannian osaston johtajan juttusille, joka innostui hänen esittelemästään ideasta supersankareista Etelä-Lontoossa. Rapman kirjoitti sarjan koronaviruspandemian aikana ja kuvaukset käynnistyivät heinäkuussa 2022. Lopulta Supacellin ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä heinäkuussa 2024 ja se nousi nopeasti niin kriitikoiden ja katsojien kehumaksi hitiksi. Itseltäni sarja meni ohi, kun se julkaistiin, mutta kun sitä alettiin kehua joka paikassa ja kun se on saamassa toisen tuotantokauden, päätin vihdoin selvittää, mistä on kyse. Katsoin Supacellin ensimmäisen kauden muutamassa päivässä.

Viisi toisilleen tuntematonta etelälontoolaista huomaavat saaneensa omituisia voimia. Yrittäessään parantaa omia elämiään uusilla kyvyillään, he saavat pian tietää, että jokin taho jahtaa Lontoon supervoimaisia ihmisiä.




Supacellin keskiössä on viisi Etelä-Lontoossa asuvaa, jotka hoksaavat järkytyksekseen omaavansa yhtäkkiä supervoimia. On Tosin Colen näyttelemä Michael, joka työskentelee pakettilähettinä ja huomaa pystyvänsä liikkumaan niin paikasta kuin ajastakin toiseen. On Josh Tedekun esittämä Tazer, joka kuuluu yhteen Etelä-Lontoon kilpailevista katujengeistä ja joka pystyy muuttumaan näkymättömäksi. On Nadine Millsin näyttelemä Sabrina, sairaanhoitaja, joka tajuaa pystyvänsä liikuttamaan esineitä koskematta niihin. On Eric Kofi-Abrefan näyttelemä Andre, vasta vankilasta vapautunut perheenisä, joka hoksaa olevansa yliluonnollisen vahva ja on Calvin Demban esittämä Rodney, huumediileri, joka löytää uutta vauhtia rikollisiin hommiinsa, kun hän tajuaa olevansa supernopea. Kukaan viisikosta ei tunne toisiaan, mutta heidän kohtalonsa ovat nivoutumassa yhteen. Kaikki näistä hahmoista ovat omalla tavallaan kiinnostavia ja pidettäviä, sekä toimivan monimutkaisia ihmisiä. Colen, Tedeku, Mills, Kofi-Abrefa ja Demba ovat kaikki mainioita valintoja rooleihinsa.
     Muita hahmoja sarjassa ovat muun muassa Michaelin tyttöystävä Dionne (Adelayo Adedayo), Tazerin kanssa jengiin kuuluvat Twosie (Andy Thompson), Tiny (Akai Coleman), Dotz (Xavien Russell) ja Skreamer (Mickira Oji), Sabrinan sisko Sharleen (Rayxia Ojo), joka deittailee Tazerin jengin kanssa kilpailevan Krazyn (rap-artisti Ghetts) kanssa, Andren poika AJ (Ky-Mani Carty), sekä Rodneyn bisneskumppani Spud (Giacomo Mancini). Hahmokattaus on läpikotaisin oivallinen ja aika lailla jokaiseen onnistutaan syventymään jollain tapaa. Näyttelijät suoriutuvat kaikki hyvin rooleistaan. Colen ja Adedayon väliltä löytyy hyvää kemiaa, Mills ja Ojo ovat uskottavat siskokset ja Thompson, Coleman, Russell ja Oji tukevat onnistuneesti Tedekua nuorisogangstereina.




Supersankarigenre on muuttunut 2000-luvulla niin suosituksi, että lentäviä, lasereita silmistään ampuvia ja kissanpentuja ja mummoja puista pelastavia viittasankareita on tuntunut tulevan vähän joka tuutista. Marvelin ja DC:n sarjakuviin perustuvia elokuvia ja televisiosarjoja on ilmestynyt ähkyksi asti ja toisinaan itsekin alan potea uupumusta koko hommaa kohtaan. Mutta silloin tällöin täysin puskista ilmestyy uusi supersankariproggis, joka valaa jälleen toivoa genreä kohtaan ja herättää uudelleen liekkiin lähes lapsenomaisen innostuksen näitä supervoimaisia yksilöitä kohtaan. Enpä olisi uskonut, että vuoden 2024 ehkä parasta supersankarikamaa löytyisi verrattaen aika pienehköllä budjetilla tehdystä brittisarjasta, jonka on luonut, käsikirjoittanut ja osittain myös ohjannut rap-artisti.

Supacell on aivan mahtava ja raikas tuulahdus supersankariskeneen. Sarjan vain kuudesta jaksosta koostuva ensimmäinen kausi on tehokkaan napakka, mutta silti vaikuttavan syväluotaava paketti, joka jättää katsojan odottamaan lisää suurella innolla. Heti avausjakso nappaa tehokkaasti koukkuunsa ja kun jokainen jakso päättyy kiperään tilanteeseen, en ihmettele, jos koko kauden tuijottaa alusta loppuun yhdeltä istumalta. Kausi onnistuu häkellyttävän hyvin tasapainottelemaan usean hahmonsa ja heidän jokaisen juonikuvion kanssa. Aluksi kuviot ja hahmot eivät vaikuta mitenkään liittyvän toisiinsa, mutta hissuksiin Michaelin, Tazerin, Sabrinan, Andren ja Rodneyn elämät nivoutuvat yhteen. Viisikon yhteentörmäystä rakennellaan vähitellen ja finaalijakso on odottamisen arvoinen.




Sarjan todellinen voimavara ei synny vauhdikkaista toimintakohtauksista ja yli-inhimillisten kykyjen esittelystä, vaan erinomaisesti kirjoitetuista hahmoista. Rapmanilla on selvästi paljon sanottavaa tummaihoisten asemasta Lontoossa ja tätä käsitellään useita reittejä pitkin, oli kyse sitten syrjäytyneistä, rikollisuuteen turvautuvista nuorista tai sairaanhoitajasta tai Dionnen tapauksessa sosiaalityöntekijästä, jotka kohtaavat ennakkoluuloja ja vähättelyä ihonvärinsä takia. Sarja pureutuu todella syvälle näihin hahmoihin ja heidän väliset keskustelunsa ovat vangitsevampia kuin taistelut (vaikka nekin ovat onnistuneen jännittävää seurattavaa). On kiehtovaa päästä näiden jengiläisten päiden sisälle, minkä lisäksi Andren ja hänen AJ-poikansa vaikeat välit onnistuvat liikuttamaan. Ja kun hahmoihin tykästyy jaksojen varrella niin voimakkaasti, heidän kohtaloistaan välittää paljon loppua kohti.

Käsikirjoittamisen ohessa myös Rapmanin ohjaus on taitavaa, yhdessä Sebastian Thielin kanssa. Kaksikko rakentaa väkevästi tunnelmaa ja saa näyttelijät pistämään parastaan. Supacell on myös teknisesti pääasiassa oivallinen, joskin tietokonetehosteista paistaa läpi pienehkö budjetti. Kuvaus on kuitenkin sujuvaa, lavasteet näyttävät hyviltä, puvustus on mainiota ja äänimaailma pätevästi rakennettu musiikkeja myöten.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.9.2024
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Supacell, Iso-Britannia, 2024-, New Wave Agency


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti