ARCHER - KAUSI 2
Luoja: Adam Reed
Pääosissa: H. Jon Benjamin, Jessica Walter, Aisha Tyler, Chris Parnell, Judy Greer, Amber Nash, Adam Reed, Lucky Yates, George Coe, Dave Willis, Peter Newman ja Ona Grauer
Genre: animaatio, komedia, toiminta
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: noin 21 minuuttia - Yhteiskesto: noin 4 tuntia 28 minuuttia
Ikäraja: 16
Adam Reedin luoma animaatiokomediasarja Archer nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2009. Toisen kauden teko lähtikin heti liikkeelle ja sen jaksoja ryhdyttiin esittämään tammikuussa 2011. Kausi vain kasvatti sarjan suosiota ja keräsi kehuja myös kriitikoilta. Itse tutustuin Archeriin syksyllä 2018 isäni kehotuksesta, mutta en silloin päässyt avausjaksoa pidemmälle. Olen parin viime vuoden aikana pohtinut palaamista sarjan pariin ja viime vuonna päätin vihdoin antaa sille uuden mahdollisuuden. Pidin lopulta Archerin ensimmäistä kautta ihan veikeänä hömppänä, joten aloitinkin positiivisin mielin kakkoskauden katsomisen parisen kuukautta myöhemmin.
Sterling Archer ja muut agentit päätyvät uusiin kommelluksiin, joihin liittyy järjestön finanssiongelmia, yllätyslapsia, kidnappauksia, sairauksia ja venäläisiä kaksoisagentteja.
Näin jälkikäteen ajateltuna kiusallisesti nimetyn ISIS-agenttijärjestön vakoojat tekevät paluun ja viihdyttävät jälleen erilaisilla seikkailuillaan. Sterling Archer (H. Jon Benjamin) on sama itsestään liikoja luuleva naistenmies, joka päätyy jos jonkinlaisiin ongelmiin. Hahmoa seuratessa on yhä vaikea sanoa, onko hän hauska vai jopa aika ärsyttävä tyyppi kaikessa pervoudessaan ja tyhmissä jutuissaan, mutta silti Archerin menoa ja meininkiä haluaa seurata.
Archerin äiti Malory (Jessica Walter) hallitsee yhä järjestöä kyseenalaisilla metodeillaan, uhaten vähän väliä erottaa itse kunkin alamaisistaan. Agentti Lana (Aisha Tyler) jatkaa vaikeaa suhdettaan Archeriin, välillä kokien suurta seksuaalista vetoa ja toisinaan taas raivostuessaan miehelle. Cyril (Chris Parnell) yrittää löytää sisäistä maskuliinisuuttaan, Cherylistä (Judy Greer) paljastuu varsin yllättäviä puolia, Pam (Amber Nash) levittää nanosekunnissa kaikki juorut eteenpäin ja Krieger (Lucky Yates) hoitaa firman tieteelliset ja tekniset jutut. Hahmogalleria muuttuu jakso jaksolta lystikkäämmäksi ja tämä kummallinen, toimivan epätoimiva ryhmädynamiikka jaksaa naurattaa useasti kauden aikana. Kukaan ei oikein tule toimeen toistensa kanssa, eikä kukaan pahemmin pidä työkavereistaan.
Archerin toinen tuotantokausi jatkaa pätevästi ensimmäisen kauden aloittamalla linjalla. Sarja ei vieläkään nouse mihinkään suosikkieni joukkoon aikuisille suunnatuista animaatiokomedioista, mutta homma pysyy silti varsin huvittavana. Muutama hieman heikompi jakso mahtuu mukaan, jotka eivät jaksa naurattaa tai edes kiinnostaa tarinansa puolesta, mutta suurimmaksi osaksi erilaiset juonikuviot pitävät sujuvasti mukanaan. Jaksomäärää on nostettu muutamalla viime kauteen verrattuna, mikä on tarjonnut tekijöille mahdollisuuden keksiä enemmän kaikennäköisiä fiaskoja, joista hahmot yrittävät selvitä ehjin nahoin. Suurimmaksi osaksi jokainen jakso kertoo oman tarinansa, mutta samalla taustalla kulkee isompia juonikokonaisuuksia, jotka vievät esimerkiksi hahmojen välisiä vaikeita suhteita toimivasti eteenpäin.
Ehdottomaksi suosikkijaksokseni nousi kauden kymmenes jakso, El Secuestro, jossa rikollisjoukko kidnappaa vahingossa Pamin, yrittäessään saada kiinni Cherylin. Jakso on tapahtumaketjultaan hauskinta antia, tilanteen paisuessa yhä vain hölmömpiin mittoihin mm. erilaisten väärinkäsitysten kautta. Varsin hilpeä on myös jakso, jossa Archer joutuu venäläisten vangiksi - varsinkin lyhyt hetki, jossa hahmo päätyy puhumaan suomea! Torille! Kauden loppuhuipennus on kanssa oivallinen, jättäen hieman auki jäävällä finaalillaan katsojan mielenkiinnolla odottamaan, mitä kolmas kausi tuo tullessaan.
Sarjan animaatiotyyli ja -laatu pysyvät ennallaan avauskaudesta. Hahmot ovat edelleen onnistunut yhdistelmä realistisuutta ja sarjakuvamaisuutta, ja taustoilta löytyy paljon yksityiskohtia. Animaattorit pääsevät jälleen työstämään aika häröjä kuten myös varsin brutaaleja näkyjä, jotka tarjotaan sarjalle ominaisen kieron huumorin kautta. Kaudesta ei siis ole tehty yhtään lapsiystävällisempää - pikemminkin päinvastoin ja nuppeja väännetään isommin kohti kaakkoa. Äänimaailma on hyvin rakennettu JG Thirlwellin musiikkeja myöten. Sarjan tunnusmusiikki alkaa toisella kaudella tuntua varsin tarttuvalta rallatukselta.
Yhteenveto: Archerin toinen tuotantokausi jatkaa avauskauden asettamalla mainiolla linjalla. Muutamasta hieman heikommasta jaksosta huolimatta kausi tarjoaa monenlaista hilpeää kommellusta. Osa vitseistä naurattaa makeasti ääneen, kun taas jotkut heitot eivät saa katsojassa aikaiseksi edes hymähdystä. Kauden parasta antia on El Secuestro -niminen jakso, jonka tapahtumaketju paisuu yhä vain koomisempiin mittoihin. Kauden finaali toimii myös hyvin, jättäen katsojan mielenkiinnolla odottamaan jatkoa. Hahmogalleria toimii yhä oivallisesti ja heidän väliset naljailunsa tarjoavat hauskoja hetkiä. Animaatiojälki on varsin tyylikästä. Jos siis pidit Archerin ensimmäisestä kaudesta, kannattaa sarjan katselua jatkaa.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 25.11.2021
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
Archer, Yhdysvallat, 2009-, FX Productions, Fox Television Animation, Floyd County Productions, Radical Axis
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti