ORANGE IS THE NEW BLACK - KAUSI 2
Luoja: Jenji Kohan
Pääosissa: Taylor Schilling, Natasha Lyonne, Kate Mulgrew, Dascha Polanco, Taryn Manning, Danielle Brooks, Uzo Aduba, Lorraine Toussaint, Barbara Rosenblat, Elizabeth Rodriguez, Michael Harney, Nick Sandow, Matt McGorry, Pablo Schreiber, Lauren Lapkus, Alysia Reiner, Selenis Leyva, Adrienne C. Moore, Kimiko Glenn, Laverne Cox, Beth Fowler, Yael Stone, Samira Wiley, Constance Shulman, Jason Biggs, Maria Dizzia, Michael Chernus ja Laura Prepon
Genre: draama, komedia, rikos
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: 52 minuuttia - 1 tunti 33 minuuttia - Yhteiskesto: noin 13 tuntia 14 minuuttia
Ikäraja: 16
Piper Kermanin omaelämäkirjaan Orange Is the New Black: My Year in a Women's Prison (2010) pohjautuva Netflix-sarja Orange Is the New Black nousi suureen suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin heinäkuussa 2013. Jo ennen avauskauden ilmestymistä Netflix tilasi tekijöiltä toisen tuotantokauden, jonka kuvaukset käynnistyivät samaisena syksynä. Orange Is the New Blackin toinen kausi ilmestyi Netflixiin kesäkuussa 2014 ja piti yllä sarjan suosiota. Kriitikot kehuivat tuotantokautta ja se sai muun muassa kolme Golden Globe -ehdokkuutta (paras komedia- tai musikaalisarja, naispääosa ja naissivuosa), sekä neljä Emmy-ehdokkuutta (mm. paras draamasarja, roolitus ja vieraileva tähti), joista se voitti parhaan naissivuosan palkinnon. Itse olin jo pidemmän aikaa pohtinut Orange Is the New Blackin katselua ja kun huomasin sarjan täyttävän tänä kesänä kymmenen vuotta, päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. Pidin todella paljon sarjan avauskaudesta ja suunnilleen pari kuukautta sen katsomisen jälkeen aloitin toisen tuotantokauden.
Tiffanyn kanssa käydyn kamppailun jälkeen Piper Chapman joutuu kohtaamaan tekojensa seuraukset. Vankilassa muodostuu valtataistelu latinalaisamerikkalaisten ja afroamerikkalaisten välille.
Taylor Schilling palaa osaansa Piper Chapmaniksi, viidentoista kuukauden vankeuteen tuomituksi naiseksi ja sai jälleen parhaan naispääosan Golden Globe -ehdokkuuden työllään - joskin tällä kertaa gaalassa Orange Is the New Black oli lajiteltu komediasarjaksi draaman sijaan, joten teknisesti ottaen Schilling oli ehdolla hieman eri kategoriassa. Schilling on toistamiseen erittäin mainio roolissaan, Piperin ravisteltua alkujännityksensä ja uppouduttua syvemmälle vankilamaailmaan. Hahmona Piper käy kuitenkin vähän väliä hermoille, hahmon jatkaessa turhauttavaa tapaansa luoda omat ongelmansa.
Muutkin tutut hahmot tekevät paluun, lukuun ottamatta edelliskaudella kuollutta Triciaa (Madeline Brewer). Jason Biggsin esittämä Piperin mies Larry ei osaa vieläkään suhtautua tyttöystävänsä pettämiseen. Piper taas ei tiedä, kuinka suhtautua "sala"-rakkaaseensa Alexiin (Laura Prepon). Vankilassa jöötä pitävät edelleen Michael Harneyn esittämä Sam Healy, Nick Sandow'n näyttelemä Joe Caputo, sekä Pablo Schreiberin, Matt McGorryn ja Lauren Lapkusin näyttelemät vartijat Mendez, Bennett ja Fischer. Vangeista parhaiten esille pääsevät muun muassa erikoinen Crazy Eyes (parhaan naissivuosan Emmy-palkinnon voittanut Uzo Aduba), vartija Bennettille raskaana oleva Daya (Dascha Polanco), suunnilleen jokaisen naisen kanssa seksiä haluava Nicky (Natasha Lyonne), kokki Red (Kate Mulgrew), innokas Taystee (Danielle Brooks), sairas Rosa (Barbara Rosenblat), kuskina toimiva Lorna (Yael Stone), sisar Ingalls (Beth Fowler), sekä uudet tuttavuudet Vee Parker (Lorraine Toussaint) ja Brook (Kimiko Glenn). Koko näyttelijäkaarti jatkaa vahvaa työtään sarjan parissa ja heidän hahmojaan syvennetään entisestään.
Orange Is the New Blackin ensimmäinen tuotantokausi jäi erittäin jännittävään paikkaan, kun syvästi uskovainen Tiffany (Taryn Manning) hyökkäsi Piperin kimppuun, mikä johti tappeluun, jonka lopputulosta emme päässeet näkemään. Kakkoskausi jatkaa suoraan tilanteen jälkimainingeista, pitäen silti ovelasti piilossa pidemmän aikaa, kuinka hommassa todellisuudessa kävikään. Kauden avausjakso pitää hyvin mukanaan, saadessaan katsojalleen valtaisan epätietoisuuden tunteen. Tästä lähtee käyntiin toinen loistokas tuotantokausi, joka ei kalpene tippaakaan mahtavan avauskauden rinnalla. Tuotantokausi on pullollaan toinen toistaan herkullisempia hahmojen kohtaamisia ja draamaa, joita paisutellaan kauden edetessä kohti väkevää, jopa puolentoista tunnin mittaista finaalia.
Tälläkin kertaa käy nopeasti selväksi, että Piper ei todellakaan ole kiinnostavin hahmo sarjassaan, vaan muut vangit varastavat valokeilan jatkuvasti itselleen. On mielenkiintoista seurata, kuinka salarakkaat Daya ja Bennett yrittävät piilotella suhdettaan ja pohtivat, mitä tekevät, kun heidän lapsensa syntyy. Sairaan Rosan kertomus pitää sisällään niin hyvää huumoria kuin tunteikkaampia hetkiä. Merkittävänä juonikuviona toimii latinalaisamerikkalaisten ja afroamerikkalaisten vankien välille muodostuva valtataistelu vankilasta. Lähes joka jaksossa syvennytään tälläkin kertaa jonkun hahmon taustoihin ja selvitetään, millaisia heidän elämänsä olivat ennen vankilaa ja minkä takia he nyt istuvat kaltereiden takana lukemassa tiilenpäitä.
Tälläkin kertaa käy nopeasti selväksi, että Piper ei todellakaan ole kiinnostavin hahmo sarjassaan, vaan muut vangit varastavat valokeilan jatkuvasti itselleen. On mielenkiintoista seurata, kuinka salarakkaat Daya ja Bennett yrittävät piilotella suhdettaan ja pohtivat, mitä tekevät, kun heidän lapsensa syntyy. Sairaan Rosan kertomus pitää sisällään niin hyvää huumoria kuin tunteikkaampia hetkiä. Merkittävänä juonikuviona toimii latinalaisamerikkalaisten ja afroamerikkalaisten vankien välille muodostuva valtataistelu vankilasta. Lähes joka jaksossa syvennytään tälläkin kertaa jonkun hahmon taustoihin ja selvitetään, millaisia heidän elämänsä olivat ennen vankilaa ja minkä takia he nyt istuvat kaltereiden takana lukemassa tiilenpäitä.
Toistamiseen ohjaajat pitävät tunnelmaa hyvin yllä ja rakentavat niin vahvaa draamaa, oivaa huumoria kuin jännitystäkin. Käsikirjoittajat tekevät loistotyötä useiden hahmojen ja heidän juonikuvioidensa kanssa, kypsytellen juttuja rauhassa, kunnes ne eskaloituvat huipennuksiinsa. Kausi on myös tekniseltä puoleltaan mainio. Se on osaavasti kuvattu ja hyvin leikattu. Lavasteet ovat yhä oivalliset. Äänimaailma on pätevästi kasailtu musiikkeja myöten ja Regina Spektorin You've Got Time -kappale rallattaa yhä tehokkaasti joka jakson alussa.
Yhteenveto: Orange Is the New Blackin toinen tuotantokausi jatkaa sarjan loistokasta linjaa, tarjoten jälleen tiukkaa draamaa ja hyvää huumoria vankila-asetelmassa. Vaikka Taylor Schilling on mainio pääroolissa, tällä kaudella käy entistä enemmän selväksi, että hänen Piper-hahmonsa ei todellakaan ole vankilan kiinnostavin tyyppi. Erilaisia persoonia esitellään ja syvennetään entisestään. Eri vankeihin keskittyvät takaumat ovat kiinnostavia ja vain vahvistavat kokonaisuutta. Kauden varrelle mahtuu monenlaisia juonikuvioita, joista omasta mielestäni mielenkiintoisinta seurattavaa on afroamerikkalaisten ja latinalaisamerikkalaisten käymä valtakiista. Tapahtumaketjuja rakennellaan onnistuneesti ja puolitoistatuntinen finaalijakso toimii mahtavana huipennuksena. Näyttelijäkaarti on hyvässä vedossa ja tekninenkin puoli toimii. Jos siis pidit Orange Is the New Blackin avauskaudesta, kannattaa ehdottomasti jatkaa sarjan parissa. Näiden vankien puuhat vievät täysin mukanaan, enkä malta odottaa näkeväni, mitä seuraavat kaudet tuovat tullessaan!
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 7.2.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Orange Is the New Black, Yhdysvallat, 2013-2019, Tilted Productions, Lionsgate Television
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti