ORANGE IS THE NEW BLACK - KAUSI 1
Luoja: Jenji Kohan
Pääosissa: Taylor Schilling, Jason Biggs, Laura Prepon, Michael Harney, Kate Mulgrew, Michelle Hurst, Uzo Aduba, Danielle Brooks, Natasha Lyonne, Taryn Manning, Dascha Polanco, Samira Wiley, Elizabeth Rodriguez, Diane Guerrero, Constance Shulman, Madeline Brewer, Laverne Cox, Beth Fowler, Laura Gómez, Pablo Schreiber, Matt McGorry, Catherine Curtin, Michael Chernus, Lauren Lapkus, Tanya Wright ja Alysia Reiner
Genre: draama, rikos, komedia
Jaksomäärä: 13
Jakson kesto: 52 minuuttia - 1 tunti 1 minuutti - Yhteiskesto: noin 12 tuntia 22 minuuttia
Ikäraja: 16
Orange Is the New Black perustuu Piper Kermanin omaelämäkerralliseen muistelmakirjaan Orange Is the New Black: My Year in a Woman's Prison vuodelta 2010. Jenji Kohan luki kirjan ystävänsä suosituksesta ja siitä innostuneena tapasi Kermanin, keskustellakseen tämän kanssa mahdollisesta televisiosarjasovituksesta. Kerman innostui ideasta ja Kohan sai Netflixin ja Lionsgaten tekemään yhteistyötä sarjan työstämiseksi. Kuvaukset käynnistyivät ja lopulta Orange Is the New Black -sarjan ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä 11. heinäkuuta 2013 - tasan kymmenen vuotta sitten! Sarja nousi välittömästi isoksi hitiksi, jota kriitikotkin kehuivat. Avauskausi sai kaksitoista Emmy-ehdokkuutta (mm. paras komediasarja, naispääosa, naissivuosa, ohjaus ja käsikirjoitus), joista se voitti parhaan vierailevan naisnäyttelijän, roolituksen ja leikkauksen palkinnot, minkä lisäksi kausi sai myös parhaan naispääosan Golden Globe -ehdokkuuden ja sarjan tunnuslaulu, Regina Spektorin You've Got Time sai Grammy-ehdokkuuden. Itse olen ollut tietoinen Orange Is the New Blackista vuosien ajan, mutten ole aiemmin katsonut sitä, vaikka pohdinkin katselua sarjan päättyessä kesällä 2019. Kun huomasin sarjan täyttävän nyt kymmenen vuotta, päätin vihdoin ryhtyä tuumasta toimeen. Katsoinkin Orange Is the New Blackin avauskauden läpi noin viikossa.
Vastikään kihlautunut Piper Chapman joutuu vankilaan, kun hän jää kiinni kymmenen vuotta aiemmin tekemästään huumerikoksesta. Aloittaessaan viidentoista kuukauden tuomionsa Litchfieldin naisvankilassa, Piper tapaa muut vangit, uudet ystävänsä ja vihollisensa, sekä entisen rakastajattarensa, jonka takia hän on päätynyt lukemaan tiilenpäitä.
Roolisuorituksestaan parhaan naispääosan Emmy- ja Golden Globe -ehdokkuudet saanut Taylor Schilling näyttelee Piper Chapmania, joka saadaan kiinni kymmenen vuotta aiemmin tekemästään huumerikoksesta ja sukulaistensa, ystäviensä ja kihlattunsa Larryn (Jason Biggs) järkytykseksi passitetaan vankilaan. Schilling on erittäin mainio roolissaan ja tulkitsee hienosti hahmonsa monenlaisia tuntemuksia, kun tämän viisitoistakuukautinen vankeustuomio käynnistyy. Heikkohermoisen Piperin on pakko vahvistautua tavalla tai toisella, selvitäkseen tuomionsa loppuun asti. Mutta voiko hänen ja Larryn suhde selviytyä tästä? American Pie -komedioista (1999-2012) tuttu Biggs toimii myös hyvin osassaan kannustavana kihlattuna, jonka mielenmaisema alkaa kuitenkin horjua kauden varrella.
Vankilassa Piper kohtaa monenlaista tyyppiä niin vankilanjohdon, vartijoiden kuin vankien puolelta ja pakko sanoa, että osa näistä tapauksista päihittää päähenkilön kiinnostavuudessaan ja räväköissä persoonissaan. Jöötä vankilassa pitää Michael Harneyn näyttelemä Sam Healy, jonka alaisina, vanginvartijoina toimivat mm. kiero Sanchez (Pablo Schreiber), kiltti Bennett (Matt McGorry), vähät välittävä Bell (Catherine Curtin) ja sinisilmäinen Fischer (Lauren Lapkus). Monipäiseen naisvankien joukkoon taas kuuluvat mm. kokki Red (Kate Mulgrew), Piperin sellitoveri Pelage (Michelle Hurst), Piperista kiinnostuva Crazy Eyes (parhaan vierailevan naisnäyttelijän Emmyn voittanut Uzo Aduba), kova-asenteinen Tricia (Madeline Brewer), innokas Taystee (Danielle Brooks), sympaattinen Dayanara (Dascha Polanco) ja hänen äitinsä Aleida (Elizabeth Rodriguez), uskoon hurahtanut Tiffany (Taryn Manning), transnainen Sophia (Laverne Cox), rauhallinen Yoga (Constance Shulman), lähes jokaisen vangin pöksyihin yrittävä Nicky (Natasha Lyonne) ja Piperin entinen rakastajatar, huumesalakuljettaja Alex Vause (Laura Prepon), jonka takia Piper on nyt telkien takana. Sivunäyttelijät ovat läpikotaisin mainioita ja heidän hahmonsa toinen toistaan kiinnostavampia tyyppejä. Harney ja etenkin Schreiber ovat onnistuneen epämiellyttävät auktoriteetit, kun taas vangeista erityisesti Mulgrew, Aduba, Lyonne ja etenkin Manning vakuuttavat osissaan.
Aika lailla jo avausjakson aikana oli selvää, että Orange Is the New Black pääsi listalleni televisiosarjoista, jotka minun olisi pitänyt älytä katsoa jo aiemmin. Väkevästi draamaa ja komediaa sekoittava sarja nappaa heti mukaansa ja tiukentaa otettaan mitä pidemmälle ensimmäinen tuotantokausi etenee, kunnes loppupäässä tajuaa jo olevansa täysin koukussa näiden vankien edesottamusten ja koettelemusten seuraamiseen, sekä vankilan hierarkian tutkiskeluun. Kolmentoista jakson joukosta ei yhtäkään tylsempää yksilöä löydy, vaan mielenkiinto pitää alusta loppuun. Erityisen kiinnostavaa on, kuinka jaksot keskittyvät yksi kerrallaan avaamaan eri vankien taustoja, millaisia heidän elämänsä olivat ja minkä takia he joutuivat vankilaan. Ei kestä kauaa, kun katsojana on jo täysillä vankien puolella, vaikka he ovat rikollisia ja inho kohdistuu vartijoiden puoleen, jotka paria poikkeusta lukuun ottamatta väärinkäyttävät täysin valtaansa.
Näiden eri vankien taustojen tutkimisen ohessa kausi toki kertoo Piperin henkistä matkaa vankilassa ja kuinka hänen ja Larryn suhdetta koetellaan, etenkin kun Piper kohtaa entisen rakastajattarensa, johon hänellä on erittäin mutkikkaita tunteita. Hieman tuuliviirin Piperin päätöksillä ja teoilla on aina seurauksensa ja pian nainen löytääkin itsensä varsinaisen sotkun keskeltä. Parisuhdeongelmien lisäksi Piper menee aiheuttamaan konflikteja muidenkin vankien kanssa ja niitä rakennellaan todella hyvin läpi kauden, kunnes kaikki eskaloituu varsin tiivistunnelmaisessa finaalijaksossa, joka jää turhauttavasti kesken ja jättää katsojan vaatimaan lisää.
Ohjaajat (mm. Uhrilampaat-elokuvan, The Silence of the Lambs - 1991, päätähti Jodie Foster) pitävät tunnelmaa vahvasti yllä ja rakentavat onnistuneesti niin dramaattista kuin humoristista ilmapiiriä. Käsikirjoittajat ovat työstäneet useita kiinnostavia hahmoja ja keksineet monille mainiot juonikuvionsa, joita kehitellään läpi kauden. Orange Is the New Black on myös taidokkaasti kuvattu ja sujuvasti leikattu. Takaumien hypyt ajassa taaksepäin loksahtavat sulavasti muun kerronnan sekaan. Lavasteet ja asut ovat oivalliset ja maskeeraukset vakuuttavat. Äänimaailma on hyvin rakennettu ja Regina Spektorin tunnuskappale You've Got Time on erittäin toimiva rallatus, joka jää soimaan päässä yhä vain voimakkaammin, mitä pidemmälle kaudella etenee.
Yhteenveto: Orange Is the New Blackin ensimmäinen tuotantokausi on loistava avaus todella lupaavasta vankilasarjasta. Katsoja jää nopeasti koukkuun, seuratessaan Piperin vankilatuomion alkamista ja etenemistä, sekä huomatessaan, kuinka toinen toistaan kiinnostavampia tyyppejä vankila pitää sisällään. Jo muutaman jakson jälkeen on selvää, että osa sivuhahmoista pesee Piperin kiinnostavuudessa ja että osa vanginvartijoista kuuluisi itse telkien taakse. Kausi rakentaa erilaisia konflikteja tehokkaasti, sekä tasapainottelee hienosti draaman ja komedian välillä. Joka jakso syventyy onnistuneesti eri hahmoon, esitellen heidän taustojaan. Yhtäkään heikompaa jaksoa ei sekaan mahdu ja auki jäävä finaali jättää katsojan janoamaan lisää. Näyttelijät suoriutuvat vakuuttavasti rooleistaan, tekninen puoli on kunnossa ja Regina Spektorin tunnuslaulu You've Got Time nappaa mukaansa jakso jaksolta voimakkaammin. Orange Is the New Blackin avauskausi on aivan mahtava ja suosittelenkin katsomaan sen, jos olette minun tavoin pöljästi jättäneet sen aiemmin väliin. Kymmenvuotisjuhla on myös hyvä syy katsoa sarja uudestaan.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 17.12.2022
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Orange Is the New Black, Yhdysvallat, 2013-2019, Tilted Productions, Lionsgate Television
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti