THE PURGE - KAUSI 2
Luoja: James DeMonaco
Pääosissa: Derek Luke, Paola Núñez, Joel Allen, Max Martini, Rochelle Aytes, Denzel Whitaker, Connor Trinneer, Danika Yarosh, Charlotte Schweiger, Jaren Mitchell, Matt Shively, Lawrence Kao, Jay Ali, Dave Maldonado ja Ethan Hawke
Genre: kauhu
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 6 tuntia 54 minuuttia
Ikäraja: 18
James DeMonacon ohjaama trillerielokuva Puhdistuksen yö (The Purge - 2013) nousi suureen suosioon, joten sille päätettiin tehdä jatkoa. Puhdistuksen yö: Anarkia (The Purge: Anarchy - 2014), The Purge: Election Year (2016) ja esiosa The First Purge (2018) vain kasvattivat suosiota, joten DeMonaco päätti laajentaa tarinaa elokuvien ulkopuolelle. Syyskuussa 2018 alkoikin pyöriä The Purge -televisiosarjan ensimmäinen tuotantokausi ja koska sekin osoittautui tarpeeksi isoksi hitiksi, DeMonaco alkoi työstämään kakkoskautta. Kuvaukset lähtivät käyntiin ja lopulta The Purgen toisen kauden jaksot alkoivat pyöriä lokakuussa 2019. Kausi sai kuitenkin vain noin puolet ensimmäisen kauden katsojamääristä, eivätkä kriitikotkaan pitäneet kaudesta, joten muutama kuukausi kauden ilmestymisen jälkeen sarja päätettiin lopettaa kahteen kauteen. Itse tutustuin Purgeen kesällä 2015, kun vuokrasin kaksi ensimmäistä leffaa serkkujeni kanssa. En erityisemmin pitänyt kummastakaan, enkä katsonut muita osia. Kuitenkin nyt kun sarja on jälleen saamassa jatkoa elokuvalla The Forever Purge (2021), päätin aloittaa koko homman alusta. Kun olin katsonut The First Purgen, siirryin Amazon Prime Videosta löytyvään The Purge -sarjaan. Noin kuukausi ensimmäisen kauden katselun jälkeen aloitin toisen kauden katselun.
Puhdistuksen yön päätyttyä itse kukin eloonjäänyt jää odottamaan seuraavaa Puhdistusta kauhulla tai innolla. Ennen seuraavan vuoden murhajuhlaa selviää kuitenkin monenlaisia salaisuuksia, joiden paljastaminen voisi tuhota koko Puhdistuksen.
The Purgen toinen kausi ei jatka ensimmäisen kauden hahmojen tarinaa, vaan elokuvien tavoin se vaihtaa hahmogalleriaansa joka osan myötä. Tämänkertaisista hahmoista löytyy jopa jonkinlaista yritystä, sillä kausi ei näytä vain heidän sekoilujaan Puhdistuksen yön aikana, vaan heidän tuntemuksiaan koko hommasta läpi vuoden. Silti osa hahmoista jää hyvin mitäänsanomattomiksi - eritoten isoa ryöstöjengiä johtava ex-poliisi Ryan (Max Martini), jonka kohtaukset ainakin omasta mielestäni saivat kauden laahaamaan. Hänen osuutensa alkaa kiinnostamaan hieman enemmän kauden loppupäässä, mutta lähinnä, koska hän saa seuralaisekseen kiinnostavamman hahmon, Esmen (Paola Núñez), joka työskentelee Puhdistuksen yötä valvovassa tiimissä.
Kaksikkoa mielenkiintoisempia ovat kuitenkin pariskunta Marcus ja Michelle (Derek Luke ja Rochelle Aytes), jotka joutuvat Puhdistuksen yönä hyökkäyksen kohteiksi ja vasta jälkeenpäin heille rupeaa valkenemaan, ettei kyseessä ollut mikään satunnainen tapaus, vaan pitkään ja tarkasti suunniteltu isku. Kauden parasta antia hahmojen puolelta on psykopaatti Ben (Joel Allen), joka kokeilee ensi kertaa puhdistautumista ja alkaa vuoden varrella muovautumaan persoonana, kun murhan seuraukset vaikuttavat hänen mieleensä. Allen tekee oivaa työtä yhä vain hullummaksi ja karmivammaksi muuttuvana hahmona. Derek Lukekin on mainio roolissaan. Ayter, Martini ja Núñez ovat kelvollisia, vaikkeivät erityisen suurta vaikutusta teekään.
Vaikka The Purgen toisestakin kaudesta löytyy suuria ongelmia, mitkä pitävät sitä visusti miinuksen puolella, onnistui se silti yllättämään minut jollain tavalla positiivisesti. Toisin kuin ensimmäinen kausi (ja leffat), joka keskittyi vain ja ainoastaan yhden yön tapahtumiin, tämä kausi lähtee liikkeelle siitä, kun Puhdistus on juuri päättymässä ja käsittelee kymmenen jakson aikana sen seurauksia ennen seuraavaa Puhdistusta. Jos juonikuvioista löytyisi vielä enemmän koukkua ja hahmoista oikeasti välittäisi, kausi saattaisi jopa nousta koko Purge-franchisen parhaimmaksi jutuksi. Jo tällaisenaan se edustaa sarjan parempaa puolta, tuoden raikkaamman näkökulman liki puhki kulutettuun aiheeseensa. Kausi syventää toimivasti, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu, kun kaikki eivät riehu yhtenä yönä kaduilla hulluuden vallassa. Se tuo uusia puolia tähän sairaaseen perinteeseen ja esittää erilaisia näkökulmia aiheesta. Samalla se syyllistyy todella myötähäpeälliseen korniuteen lähes joka jakson alussa, joissa nähdään niin podcastia kuin lastenohjelmaa, joissa tuputetaan Puhdistus-propagandaa. Tämä on puhdasta satiiria, mikä on ideana hyvä, mutta toteutukseltaan lähinnä kiusallinen. Asiaa vain pahentaa se, että kohtaukset ovat hengeltään täysin irrallisia muusta kaudesta.
Niille katsojille, jotka haluavat Purgelta pelkkää aivotonta menoa ja mäiskettä, voi erilainen lähestymistapa olla tylsä ratkaisu. Ei kuitenkaan hätää, sillä kauden ensimmäinen, sekä pari viimeistä jaksoa käytetään Puhdistukseen. Tällä kertaa hommaa on vain onnistuttu rakentamaan ja pohjustamaan paremmin, jolloin tuttu mähinäkin tuntui taas tuoreelta. Valitettavasti suuri loppuhuipennus on aika antikliimaksinen, eikä kausi lopulta saa läheskään niin paljoa irti sanomastaan kuin olisi tarkoitus. Tällä kertaa juonikuvioiden yhdistyminen lopussa ei ole yhtä nolo esitys kuin viime kaudella, mutta tuntuu silti hieman pakotetulta. Lisäksi kaudelta löytyvät omat pitkäveteiset pätkänsä, mitkä estävät myös kautta nousemaan korkeuksiin. Tai siis niin korkealle kuin Purge voi koskaan päästä.
Tämänkään kauden ohjaajat eivät sen kummemmin vakuuta, mutta sentään käsikirjoittajat saavat vapauden keksiä jotain muuta sisältöä kuin aiemmissa osissa nähdyn toistoa. Kirjoittajat syyllistyvät tiettyihin kömpelöihin ratkaisuihin, mutta on ilo nähdä, että DeMonaco edes yrittää kokeilla jotain muuta. The Purgen kakkoskausi on sujuvasti kuvattu ja tekninen toteutus on muutenkin oivallista. Yökohtausten valaisu on tyylikästä, lavasteet oivalliset ja raa'at maskeeraukset aidosti ällöttävät. Sen sijaan digitaalisesti tehdyt veriroiskeet eivät näytä hyviltä. Äänimaailma on toimiva ja tunnusmusiikin yhteydessä hyödynnetty Puhdistuksen yön sireeni on yhä erinomainen ratkaisu.
Yhteenveto: The Purgen toinen kausi on edeltäjäänsä parempi, mutta silti aika laimea tekele. On mielenkiintoista ja virkistävää nähdä sitä, mitä Yhdysvalloissa tapahtuu Puhdistuksen öiden välisenä aikana. Jos tarinaan valitut hahmot olisivat kiinnostavampia, olisi erilainen idea vielä parempi. Nyt kausi on täynnä ylä- ja alamäkiä. Välillä jotkut juonikuviot kiinnostavat ja toisinaan eivät. Epätasaisuuteen ei auta joka jaksoon mukaan tungetut, satiiria yrittävät, mutta lähinnä kiusallisen myötähäpeälliset pätkät, mitkä rikkovat muuten vakamielistä tunnelmaa. Tämänkertainen yritys yhdistää juonikuviot lopussa toisiinsa on sentään toimivampi kuin viimeksi, mutta silti siitä löytyy pientä pakottamisen makua. Kokonaisuutena The Purgen toinen kausi edustaa niin televisiosarjan kuin Purge-elokuvienkin parempaa päätyä, mutta silti sen selvät ongelmat paistavat liikaa läpi, jotta kautta voisi kutsua hyväksi. Niille katsojille, jotka ovat jo kyllästyneet Purgen taipumukseen toistaa itseään niin leffoissa kuin sarjassa, tämä kausi tuntuu raikkaalta tuulahdukselta. Sitten taas niille, jotka haluavat helppoa ja rujoa mättöä, voi kausi olla tylsä pettymys. Ei toisaalta ihme, että sarja päätettiin lopettaa tämän kauden jälkeen.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 14.9.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
The Purge, 2018-2019, Yhdysvallat, Blumhouse Productions, Platinum Dunes
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti