VIIKINGIT - KAUSI 2
VIKINGS
Luoja: Michael Hirst
Pääosissa: Travis Fimmel, Katheryn Winnick, Clive Standen, Jessalyn Gilsig, Gustaf Skarsgård, George Blagden, Alyssa Sutherland, Donal Logue, Thorbjørn Harr, Linus Roache, Alexander Ludwig, Jefferson Hall, Maude Hirst, John Kavanagh, Edvin Endre, Morten Sasse Suurballe, Nathan O'Toole ja Ivan Kaye
Genre: toiminta, draama
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: noin 47 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 50 minuuttia
Ikäraja: 16
Michael Hirstin luoma historiallinen televisiosarja Viikingit nousi nopeasti suosioon ensimmäisen tuotantokautensa myötä vuonna 2013. Metro-Goldwyn-Mayer tilasikin Hirstiltä heti toisen kauden, minkä kuvaukset alkoivat samaisena kesänä. Viikinkien toisen tuotantokauden jaksot alkoivat pyöriä televisioissa helmikuussa 2014, kasvattaen sarjan suosiota. Kriitikot kehuivat tätäkin kautta, jotkut jopa enemmän kuin ensimmäistä. Itselleni Viikingit tuli tutuksi äitini kautta, joka on fanittanut sarjaa jo pidemmän aikaa. Nyt kun sarjan päätöskausi lähestyy, päätin vihdoin itsekin aloittaa sarjan katselun. Pari kuukautta ensimmäisen tuotantokauden katselun jälkeen aloitin sarjan toisen kauden.
Ragnarin ja Rollon veljeys päätyy koetukselle, kun he taistelevat eri johtajien alaisina. Ragnarille ongelmia tuottaa myös raskaana olevan prinsessa Aslaugin saapuminen Kattegatiin.
Travis Fimmel tekee vahvan paluun viikinki Ragnar Lodbrokin rooliin, joka on nyt Kattegatin jaarli, mutta seuraa silti toista johtajaa, kuningas Horikia (Donal Logue). Fimmel ei kuitenkaan täysin pääse oikeuksiinsa tällä kaudella, sillä hahmo pidetään kummallisen usein sivussa. Välillä tuntuukin siltä, että Ragnarista puhutaan enemmän kuin hän on oikeasti näkyvillä. Ragnarin negatiiviset puolet onnistuvat kuitenkin nousemaan esiin ja välillä on todella vaikeaa olla hänen puolellaan. Fimmel on silti erittäin karismaattinen roolissa ja hän pystyy yhä tekemään suuren vaikutuksen hyvin pienilläkin tavoilla.
Monet muutkin tutut hahmot ensimmäiseltä kaudelta tekevät paluun. Ragnarin vaimo, mahtava Lagertha (Katheryn Winnick) pääsee jälleen esittelemään hurjuuttaan taistelussa ja usein hän onkin pelottavampi kuin miehensä. Pariskunnan poika Björn (Nathan O'Toole ja Alexander Ludwig) pääsee myös uudella tavalla esille, yrittäessään pysyä isänsä jalanjäljissä. Rollo (Clive Standen) on mielenkiintoinen vastus päähenkilölle, ollessaan tämän veli. Heidän suhdettaan syvennetäänkin onnistuneesti. Viekas Floki (Gustaf Skarsgård) näyttää kaiken aikaa juonittelevan jotain. Donal Logue ja Thorbjørn Harr pitävät sisällään oikeaa arvokkuutta kilpailevina viikinkijohtajina kuningas Horikina ja jaarli Borgina. Prinsessa Aslaugista (Alyssa Sutherland) on vaikea pitää, tämän saapuessa tarkoituksella rikkomaan Lodbrokin perhettä. Ivan Kaye palaa Northumbrian kuningas Aellen rooliin, mutta pääasiassa viikinkien englantilaisvastustaja on tällä kertaa Linus Roachen esittämä Wessexin kuningas Ecbert. Tämänhetkinen suosikkihahmoni, pappi Athelstan (George Blagden) on entistäkin parempi, muuttuessaan yhä vain enemmän viikingiksi. Hahmo pääsee jopa heiluttelemaan kirvestä sotatantereella. Silti hahmoa piinaa yhä hänen vanha uskontonsa, mikä tuo hyvää lisäsyvyyttä sarjaan. Kaikki näyttelijät ovat yhä todella hyviä rooleissaan. Winnick uhkuu voimaa Lagerthana, kun taas Skarsgård on jatkuvasti kiehtovan epäilyttävä. Blagden osoittaa lahjansa niin uskon miehenä kuin soturina.
Viikinkien toinen tuotantokausi jatkaa erittäin hyvällä linjalla, mutta omasta mielestäni se ei täysin yllä ensimmäisen kauden loistavuuteen. Kauden pieniin heikkouksiin kuuluu Ragnarin hyödyntämisen lisäksi tietyt tarinankerronnan kompastelut. Kausi tekee parissakin kohtaa kummallisia aikahyppyjä ja tuntuu siten hyppäävän yli osan tarinaa. Lisäksi vaikka brutaalit toimintakohtaukset ovatkin hienoja, niistä katoaa tietty vaikuttavuus, kun isoja taisteluita on tungettu lähes joka jaksoon. Yllätin itse itseni, kun hoksasin ajattelevani, että kaudella voisi olla vähemmän toimintaa. Taistelut ovat kyllä upeasti tehtyjä ja pidän siitä, ettei niiden raakuudessa säästellä katsojaa. Silti niistä olisi voinut ottaa yhden tai kaksi pois.
Muuten pidin toisesta kaudesta todella paljon. Kulttuurien kohtaaminen on yhä läsnä, vaikkei yhtä vahvasti kuin viimeksi. Toisaalta kulttuurit kohtaavat tietty kauden lukuisissa sotakohtauksissa. Tämän kauden vahvuus syntyy enemmänkin yhä vain monimutkikkaammaksi muodostuvasta juonittelusta, kaikkien janotessa lisää valtaa. Vastakkainasettelut hahmojen kesken ovat vangitsevat ja kausi onkin usein yllättävä, kun joku näistä osapuolista tekee ensimmäisenä liikkeensä. Pakkaa sekoitetaan kiinnostavasti kaiken aikaa, mikä saa tykittämään jaksoja helposti useammankin peräkkäin. Lisää kiehtovuutta sarjaan tuo sen aiheuttama moraalinen dilemma katsojille. Tavallaan haluaa olla viikinkien puolella, mutta silti on todella hankalaa katsoa monia heidän tekoja sormien läpi. Jos ensimmäisellä kaudella ei ollut vielä selvää, että tässä sarjassa ei ole selkeitä sankareita, kakkoskausi takoo tätä kalloon kunnolla.
Sarjan ohjaajatiimi tekee taas kerran hyvää työtä, mutta kaikki jaksot käsikirjoittaneelle ja koko sarjan luoneelle Michael Hirstille tuottaa paikoitellen vaikeuksia pitää pakettia kasassa, mikä johtaa outoihin loikkiin tarinassa. Hirst onnistuu silti monin tavoin sarjan kanssa edelleen pienoisen kompastelunkin kanssa. Viikinkien toinen kausi on kuvattu erittäin hyvin. Taisteluissa kameratyöskentelyllä luodaan hienosti kaoottisuutta, ilman että kohtaus muuttuu visuaalisesti sotkuksi. Leikkaus on myös sujuvaa. Lavastus- ja puvustustiimi pääsee toistamiseen valloilleen upeiden paikkojen ja hienojen asujen kanssa. Maskeeraustiimi taas saa peittää näyttelijät kerta toisensa jälkeen tekoverellä. Äänimaailmakin on hyvin rakennettu ja säveltäjä Trevor Morris tunnelmoi mainiosti musiikeillaan. Intro on sama kuin aiemminkin ja sen taustalla soi yhä Fever Rayn If I Had a Heart -kappale, jonka ensimmäiset sanat "More, give me more, give me more" kuvastaa täydellisesti viikinkielämää.
Yhteenveto: Viikinkien toinen tuotantokausi on erittäin hyvä paketti, mikä jää kuitenkin sarjan avauskauden jalkoihin. Tarina tekee hassuja aikahyppyjä pariinkin otteeseen ja katsoja saattaa harmitella, kuinka paljon mahdollisesti mielenkiintoista jää näkemättä. Lisäksi isoja taisteluita on kenties jopa liikaa, jolloin ne menettävät tiettyä tehokkuuttaan ja vaikuttavuuttaan. Taistelut ovat kyllä hienoja, mutta niistä olisi voinut ottaa yhden tai kaksi pois. Ragnar ei ole yhtä isosti esillä kuin toivoisi, mutta Travis Fimmel kyllä vakuuttaa karismallaan toistamiseen. Ragnarin ja Rollon vastakkainasettelu on kiinnostava, minkä lisäksi kaikenlainen juonittelu jokaista osapuolta vastaan tekee kaudesta todella koukuttavan. Jos on koko päivä aikaa, tuotantokauden katsoo helposti alusta loppuun kerralla. Kulttuurien kohtaamista on jälleen mukana ja itse pidin todella paljon pappi Athelstanin uudesta hurjemmasta taistelijapuolesta. Kauden lopetus on todella onnistunut ja se jättää katsojan innolla odottamaan Viikinkien kolmatta tuotantokautta.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.6.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.vikings.fandom.com
Vikings, Irlanti, Kanada, 2013-2021, World 2000 Entertainment, Take 5 Productions, Shaw Media, MGM Television, Screen Ireland
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti