perjantai 14. tammikuuta 2022

Arvostelu: Evil Dead (2013)

EVIL DEAD



Ohjaus: Fede Álvarez
Pääosissa: Jane Levy, Shiloh Fernandez, Lou Taylor Pucci, Jessica Lucas, Elizabeth Blackmore ja Phoenix Connolly
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 31 minuuttia - Extended Cut: 1 tunti 36 minuuttia
Ikäraja: 18

HUOM! Arvostelu sisältää kuvastoa, joka ei raa'an materiaalinsa vuoksi sovellu alle 18-vuotiaille!

Sam Raimin ohjaama Evil Dead - kauhun riivaamat (The Evil Dead - 1981) oli pieneen budjettiinsa verrattuna valtava hitti, mistä niin kauhufanit kuin kriitikot pitivät ja mikä on noussut vuosien varrella genrensä klassikoksi. Myös sen jatko-osat Evil Dead II (1987) ja Pimeyden armeija (Army of Darkness - 1992) ovat saavuttaneet vähintäänkin kulttiklassikon aseman ja trilogiaa pidetään yhtenä lajityypin merkkiteoksista. Trilogian päätähti Bruce Campbell alkoi puhua neljännen elokuvan mahdollisuudesta 2000-luvulla ja vihdoin kesällä 2011 ilmoitettiin, että uusi Evil Dead -leffa oli tekeillä. Kuvaukset käynnistyivät alkuvuodesta 2012 ja lopulta ihan vain Evil Deadiksi nimetty elokuva sai ensi-iltansa huhtikuussa 2013. Elokuva oli taloudellinen hitti, joka sai kuitenkin hieman ristiriitaisen vastaanoton kriitikoilta ja sarjan faneilta. Itse katsoin Evil Deadin muutama vuosi sitten, aika nopeasti sen jälkeen, kun olin vihdoin katsonut alkuperäisen elokuvan. Olen katsonut molemmat pariinkin otteeseen uudestaan ja kun huomasin alkuperäisen leffan täyttävän viime vuonna 40 vuotta, minkä lisäksi elokuvasarja on saamassa pian jatkoa filmillä Evil Dead Rise (2022), päätin katsoa ja arvostella koko leffasarjan (sekä seuraavaksi myös televisiosarja Ash vs Evil Deadin - 2015-2018) läpi. 

Neljä nuorta vievät huumeista eroon yrittävän ystävänsä Mian vieroitushoitona mökkilomalle. Loma muuttuu kuitenkin pian painajaiseksi, kun viisikko löytää mökin kellarista kummallisen kirjan ja vapauttaa sitä lukemalla kauhut, jotka ryhtyvät piinaamaan heitä.




Tällä kertaa pahojen kuolleiden riivaamiksi joutuvaan mökkiporukkaan kuuluvat huumeaddikti Mia (Jane Levy) ja hänen veljensä David (Shiloh Fernandez), sekä heidän ystävänsä Eric (Lou Taylor Pucci), Olivia (Jessica Lucas) ja Natalie (Elizabeth Blackmore). Mian päihdeongelma toimii selityksenä kaverusten mökkireissulle ja vaikka se on ideana ihan hyvä, toteutus ontuu hieman. Aluksi muut hahmot voivat vieroitusoireiden kautta selitellä, mistä Mian yhtäkkiset kamalat näyt johtuvat, mutta jossain kohtaa koko päihdepuoli unohdetaan tarinasta. Tyypilliseen kauhuleffatyyliin hahmot ovat aikamoisia pahveja, joiden selviytyminen hengissä ei paljoa jaksa kiinnostaa. Muuten näyttelijät suoriutuvat kelvollisesti osistaan, mutta Davidia esittävä Fernandez on näyttelijänä tylsä puupökkelö. Davidin olisi tarkoitus olla "uusi Ash", mutta Fernandezista uupuu täysin Bruce Campbellin karisma. Onneksi hahmoa ei sentään ole nimetty Ashiksi.

Vaikka yleensä itseäni häiritsisi todella paljon, että kauhuelokuvan hahmot ovat tylsiä pahveja, joiden kohtaloista ei jaksa kiinnostua, Evil Deadissa onnistun jollain tapaa katsomaan sen sormien läpi. Suuri syy tähän on Fede Álvarezin ohjaus. Vaikkei filmi mielestäni ole "pelottavin elokuva, jonka tulen ikinä kokemaan", kuten sen juliste sanoo, Álvarezin ohjaus on todella intensiivistä ja samalla filmi pitää tiukasti katsojasta kiinni läpi kestonsa. Kun hahmot on nopeasti saatu alussa esiteltyä, Álvarez hyppää itse toimintaan ja ymmärtää, että niin hahmoja kuin katsojaa ei saa päästää helpolla. Kun leffassa alkaa tapahtua karmivia juttuja, ei hengähdystaukoja ole luvassa lähes lainkaan. Álvarez onnistuu pitämään tunnelman tiiviinä kaiken aikaa, tarjoten vähän väliä kaameaa kuvastoa, mikä voi herkemmille jäädä kummittelemaan uniin asti.




Yksiulotteisten hahmojen lisäksi ymmärrän, jos elokuvaa kritisoi siitä, kuinka erilainen se on kuin Sam Raimin Evil Deadit. Vaikka mukana on samoja juttuja, kuten kameran kiitämistä vauhdilla metsässä, oman käden kääntymistä omistajaansa vastaan ja riivattua naista hihittelemässä kellarin luukun läpi, Álvarez tarjoaa tämän kaiken hyvin eri tavalla kuin Raimi. Siinä, missä alkuperäiset elokuvat olivat joka leffan myötä enemmän huumorin suuntaan taipuvaista campia, tämä Evil Dead on erittäin synkkä ja vakava. Ymmärrän hyvin, jos tämä tyyli ei iske, kun on tottunut katsomaan kyseistä leffasarjaa enemmän kieli poskessa tehtynä, mutta jälleen kerran en voi muuta kuin sanoa, että pidän siitä, mitä Álvarez tekee filmin kanssa. Synkistelyllä luodaan aidosti ahdistava ilmapiiri ja on hienoa, että Álvarez luottaa enemmän tunnelmaan kuin pöljiin äkkisäikäytyksiin.

Hyvin harva elokuva saa Suomessa enää korkeaa K18-ikärajaleimaa, mutta Evil Dead on sen napannut, eikä syyttä. Leffa on täynnä suorastaan kuvottavaa kuvastoa, mikä saa varmasti monen katsojan vatsan vääntämään ja kädet nousemaan silmien eteen. Elokuva on kerännyt kritiikkiä myös raakuuksilla mässäilystään, mutta itse taas jopa ihailen, kuinka pitkälle tekijät ovat päättäneet mennä. Mitä pidemmälle elokuva etenee, sitä inhottavimmiksi tapahtumat käyvät ja sitä verisemmäksi elokuva muuttuu. En tiedä, olenko koskaan nähnyt yhtä veristä leffaa kuin tämä. Voin vain kuvitella, kuinka loppuhuipennusta kuvatessaan Álvarez on huutanut kameran takaa tehostetiimille "lisää verta, lisää!" Raakuudet hyppäävät nopeasti hyvän maun rajan yli, mutta löytävät pian uuden rajan ylitettäväksi, jonka jälkeen kiero mieli löytää siitä täysin uusia makuelämyksiä. Silti joka katselukerralla tulee ainakin kerran sanottua ääneen "hyi vittu".




Teknisesti Evil Dead on myös pätevästi tehty. Kuvaus on tyylikästä ja sitä tukee mainio valaisu. Erityisesti parissa kellariin liittyvässä kohtauksessa juurikin valaisulla saadaan katsojan sydän hakkaamaan. Leikkauksessa homma pidetään tiiviinä, jottei niitä turhia hengähdystaukoja tosiaan tule. Parissa kohtaa kuvaus tosin äityy liian hektisesti, mitä ei auta nopeatempoinen leikkaus. Mökin lavasteet ovat pahaenteiset ja leffan maskeeraukset ovat onnistuneen iljettävät. Auki revityt naamat, palaneet ihot, nauloja täynnä olevat kehot sun muut aiheuttavat inhottavia väristyksiä. Digitehosteista vähät välittävä Álvarez on onneksi luottanut käytännön tehosteiden voimaan ja kun kaikki kamaluudet on tehty praktikaaliefektein ja maskeerauksin, näyttävät ne entistä ällöttävämmiltä. Äänimaailma on myös painostavasti rakennettu ja Roque Baños tunnelmoi hyvin musiikeillaan.

Elokuvasta on olemassa viitisen minuuttia pidempi versio, mikä julkaistiin jälkikäteen Blu-raylla ja DVD:llä. Pidennetyssä versiossa monia kuvottavuuksia näytetään tietty pidempään, mutta yllättäen eniten pidennyksiä nähdään leffan alkupäässä, ennen kuin kauhu varsinaisesti alkaa. Lisäksi pidennetyssä versiossa nähdään vielä kohtaus lopputekstien aikana. Jos Evil Deadista haluaa siis saada täysvaltaisen inhakokemuksen, suosittelen siis tarttumaan juurikin siihen pidennettyyn versioon.




Yhteenveto: Evil Dead on yllättävänkin mainio uudelleenfilmatisointi, joka onnistuu luomaan aidosti epämiellyttävän tunnelman, joka tunkeutuu katsojan ihon alle. Leffa on piinaava höykytys, joka ei päästä hahmoja eikä katsojaansa helpolla. Nuppeja väännetään koko ajan isommin kohti kaakkoa ja raaka mässäily vain pahenee elokuvan edetessä. Elokuva tarjoaa toinen toistaan kuvottavampia näkyjä, eikä sitä ole helppo katsoa. Fede Álvarezin rakentama tunnelma on oikeasti ihanan ahdistava, vaikka se voikin tulla pettymyksenä niille, jotka haluavat nauttia Evil Deadinsa kevyenä kauhuhassutteluna. Synkeä värimaailma, tekoverellä läträäminen ja yhä vain yököttävämmiksi muuttuvat efektit ja maskeeraukset viimeistelevät aikamoisen kauhukokemuksen. Elokuva kompastuu tylsän pahvisiin hahmoihin, joiden eloonjäännillä ei ole katsojalle lainkaan väliä. Silti Evil Dead on kelpo filmi, vaikkei se tietenkään pääse alkuperäisen klassikon tasolle.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 26.7.2021
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Evil Dead, 2013, TriStar Pictures, FilmDistrict, Ghost House Pictures


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti