PRIMATE
Ohjaus: Johannes Roberts
Näyttelijät: Johnny Sequoyah, Jessica Alexander, Victoria Wyant, Troy Kotsur, Gia Hunter, Benjamin Cheng, Miguel Torres Umba, Charlie Mann, Tienne Simon ja Rob Delaney
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 29 minuuttia
Ikäraja: 16
Primate on uusi eläinkauhuelokuva. Ohjaaja Johannes Roberts kirjoitti elokuvan käsikirjoituksen yhdessä Ernest Rieran kanssa ja he saivat ideansa läpi Paramount Picturesilla. Kuvaukset käynnistyivät syyskuussa 2024 ja maailmanensi-iltansa Primate sai vuotta myöhemmin, syyskuussa 2025 Fantastic Festissä Texasissa. Suomessa elokuva näytettiin jo Night Visions -festivaaleilla pari kuukautta myöhemmin ja nyt Primate on saapunut ihan kunnon teatterikierrokselle. Itse kiinnostuin leffasta heti, kun näin sen trailerin ja kun maailmalta kantautui yllättäen kehuja. Kävinkin uteliaana katsomassa Primaten heti sen ensi-iltaviikonloppuna.
Lucyn ja hänen kavereidensa loma Havaijilla muuttuu painajaismaiseksi selviytymistaisteluksi, kun heidän lemmikkisimpanssinsa Ben saa rabiestartunnan ja alkaa hyökkäillä ihmisten kimppuun.
Elokuvan keskeisiä hahmoja ovat kuuro menestyskirjailija Adam (Troy Kotsur) ja hänen tyttärensä Lucy (Johnny Sequoyah) ja Erin (Gia Hunter), sekä Lucyn kaverit Kate (Victoria Wyant), Nick (Benjamin Cheng) ja Hannah (Jessica Alexander). Adamin perhe asuu aikamoisessa luksustalossa Havaijilla, minne Lucy ystävineen palaa parin vuoden ulkomailla opiskelun jälkeen. Perheellä on simpanssi nimeltä Ben, joka on enemmän perheenjäsen kuin lemmikki. Hahmoista löytyy sopivasti erilaisia persoonia, mutta hieman yhdentekeviksi suuri osa tästä porukasta jää. Näyttelijät kuitenkin ajavat asiansa, vähintään silloin kun heidän pitää juosta kirkuen karkuun vesikauhuun sairastunutta Beniä. Elokuvan merkittävin täky on totta kai itse Ben-simpanssi, jota ei ole tehty tietokoneella, vaan ihastuttavan vanhanaikaisesti pistämällä mies (Miguel Torres Umba) apina-asuun. Kauas ollaan edetty alkuperäisen Apinoiden planeetan (Planet of the Apes - 1968) kuminaamareista ja Ben on hämmästyttävän vakuuttava ilmestys, mitä edesauttaa asussa hikoilevan Umban raivoisa suoritus.
Odotukseni Primatea kohtaan eivät olleet korkeat, vaikka leffa oli saanut jopa yllättävän paljon kehuja. Olinkin yllättynyt siitä, kuinka simppeli, mutta sitäkin tehokkaampi eläinkauhuelokuva onkaan kyseessä. Alusta asti elokuva rakentaa onnistuneesti jännitettä ja kun Ben käy ensi kertaa erään hahmon kimppuun, tehokkaan karmiva ilmapiiri on läsnä lopputeksteihin asti. Jännitettä tehostaa se, että heti kättelyssä käy selväksi, ettei leffa paljoa pidättele iskujaan, vaan Benin tapot ovat aidosti brutaaleja. En edes ihmettelisi, jos elokuvan ikärajaa nostettaisiin myöhemmin K18 asti, sillä niin raakoja näkyjä mahtuu sekaan.
Primate kestää vain vajaat puolitoista tuntia, mikä on täydellisen napakka mitta leffalle, joka vietetään pääasiassa erään yön aikana luksustalon uima-altaalla. Sen lisäksi, että Ben ei osaa uida, rabies aiheuttaa myös voimakasta vesipelkoa ja niinpä uima-allas on lähitienoon ainoa jokseenkin turvallinen paikka. Hahmojen yritykset livahtaa talon sisälle etsimään puhelinta ja hälyttämään apua ovat lähes piinaavia, simpanssin lymyillessä ties missä, odottaen saalistaan. Ei Primate mikään tajuntaa räjäyttävä teos ole, eikä se sen kummemmin mitään uutta tuo pöytään. Sen, minkä elokuva tekee, se tekee kuitenkin todella hyvin.
Elokuvan on ohjannut Johannes Roberts ja Primate taitaa olla miehen uran paras työ, kun sitä vertaa muihin hänen filmografiansa rainoihin, kuten kehnoihin The Strangers: Prey at Nightiin (2018) ja Resident Evil: Welcome to Raccoon Cityyn (2021). Hän rakentaa tunnelmaa onnistuneesti ja olen iloinen, ettei hän ole tehnyt menosta lapsiystävällistä. Teknisestikin Primate on mainio. Elokuva on taitavasti kuvattu ja hyvin leikattu kasaan. Lavasteet ovat hienot ja asulla tehty Ben on oikeasti vakuuttava ilmestys. Äänimaailma on hyvin rakennettu, etenkin eräässä äänettömässä kohtauksessa, mikä heijastelee isä Adamin kuuroutta. Leffan parhaisiin puoliin kuuluvat Adrian Johnstonin musiikit, jotka ovat selvästi kunnianosoitus John Carpenterin melodioille Halloween - naamioiden yössä (Halloween - 1978).
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 12.1.2026
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Primate, Yhdysvallat, 2025, 18hz production
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti