lauantai 31. tammikuuta 2026

Outlander: Blood of My Blood, kausi 1 (2025) - sarja-arvostelu

OUTLANDER: BLOOD OF MY BLOOD - KAUSI 1



Luoja: Matthew B. Roberts
Näyttelijät: Harriet Slater, Jamie Roy, Hermione Corfield, Jeremy Irvine, Tony Curran, Séamus McLean Ross, Sam Retford, Rory Alexander, Conor MacNeill, Brian McCardie, Sara Vickers, Peter Mullan, Sally Messham, Sadhbh Malin, Ailsa Davidson ja Terence Rae
Genre: fantasia, seikkailu, draama, romantiikka, jännitys
Jaksomäärä: 10
Jakson kesto: 53 minuuttia - 1 tunti 22 minuuttia - Yhteiskesto: noin 10 tuntia 3 minuuttia
Ikäraja: 16

Diana Gabaldonin kirjoihin perustuva televisiosarja Outlander - Matkantekijä (Outlander - 2014-2026) oli suuri hitti, joten sen maailmaa päätettiin laajentaa lisäosasarjalla. Vuonna 2022 ilmoitettiin, että kehitteillä oli esiosasarja, joka kertoisi alkuperäissarjan päähenkilöiden vanhemmista eri aikakausilla. Kuvaukset käynnistyivät tammikuussa 2024 ja Isossa-Britanniassa Outlander: Blood of My Bloodin ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin jo alkusyksystä 2025. Suomeen sarja on saapunut vasta vuodenvaihteessa. Itse pidin valtavasti Outlander - Matkantekijän alkupäästä, mutta sarjan taso on laskenut kausi kaudelta. Kiinnostukseni esiosasarjaa kohtaan ei ollut korkea, mutta ryhdyin silti katsomaan Outlander: Blood of My Bloodia, kun sitä alettiin vihdoin esittämään myös Suomessa.

Vuonna 1917 elävät rakastavaiset Julia ja Henry Beauchamp päätyvät mystisten kivipatsaiden kautta 1700-luvun alun Skotlantiin, missä he kohtaavat Brian Fraserin ja tämän rakkaan Ellenin.




Outlander: Blood of My Blood ei jatka pääsarjan päähenkilöiden Jamie ja Claire Fraserin tarinaa, vaan sarja kertoo heidän vanhemmistaan. Vuoden 1715 Skotlannissa asuvat Ellen MacKenzie (Harriet Slater) ja Brian Fraser (Jamie Roy), kun taas vuoden 1917 Englannissa asuvat Henry Beauchamp (Jeremy Irvine) ja Julia Moriston (Hermione Corfield). Romanssit ovat vasta alkamaisillaan molemmilla tahoilla ja niin Slaterin ja Royn kuin Irvinen ja Corfieldin väliltä löytyy hyvää kemiaa. Neljästä näyttelijästä Corfield on nappivalinta ja hän menee täysin läpi Clairea esittävän Caitríona Balfen äidistä. Myös Slater, Roy ja Irvine suoriutuvat osistaan passelisti.
     Muita hahmoja sarjassa ovat muun muassa Brianin vanhemmat Simon Fraser (Tony Curran) ja Davina Porter (Sara Vickers), alkuperäissarjasta tutut Ellenin veljet Colum (Séamus McLean Ross) ja Dougal MacKenzie (Sam Retford), sekä Brianin serkku Murtagh Fraser (Rory Alexander) ja Leochin linnaa hallitseva Red Jacob MacKenzie (Peter Mullan). Tuttujen hahmojen nuorista versioista Columia esittävä Ross on Corfieldin tapaan nappivalinta. Näyttelijät suoriutuvat muutenkin passelisti rooleistaan, vaikka hahmot eivät tässä sarjassa ole sieltä kiinnostavimmasta päästä.




Odotukseni Outlander: Blood of My Bloodia kohtaan eivät olleet korkeat, mutta sarja onnistui silti olemaan aikamoinen pettymys. Olin jokseenkin kiinnostunut siitä, että sarja kertoisi Jamien ja Clairen vanhemmista eri aikakausilla ja tarjoaisi katsausta kahteen hyvin erilaiseen menneisyyteen, mutta tekijöillä olikin muuta mielessään. Nimittäin siinä kohtaa, kun Clairen vanhemmat päätyvät tyttärensä tapaan 200 vuotta ajassa taaksepäin ja törmäävät Jamien vanhempiin, Outlander: Blood of My Blood muuttuu niin naurettavaksi fanifiktioräpellykseksi, että mielenkiintoni katkesi kuin seinään. Gabaldon ei ole juuri kirjoittanut kummankaan hahmon vanhemmista, joten tämä tarina on lähes puhtaasti sarjan tekijöiden ideoima. Ja sen myös huomaa. Jos on mahdollista mennä vielä alempaa kuin aidan matalimmasta kohdasta, niin tämän sarjan tekijät toden teolla onnistuivat siinä.

On aivan pöyristyttävän laiska ajatus, että Clairen vanhemmat kävivät läpi samanlaisen seikkailun kuin heidän tyttärensä vuosia myöhemmin. Varsinkin muutama ensimmäinen jakso kulkee suorastaan tuskallisesti samanlaisia latuja, vailla kuitenkaan sitä mystiikkaa, vetovoimaa ja jännitettä, mikä teki alkuperäissarjan avauskaudesta niin väkevän ja koukuttavan. Outlander: Blood of My Blood on pitkästyttävän puuduttavaa tuijotettavaa, joka ei onnistunut missään kohtaa voittamaan minua puolelleen. Hahmojen väliset konfliktit tuntuvat yhdentekeviltä ja osa Julian juonikuvioista vaikuttavat vain alkuperäissarjasta hylätyiltä ideoilta. Jo alkuperäissarja on parin uusimman kauden aikana kulkenut viimeisillä huuruillaan, mutta tämä esiosatarina on niin häikäilemätöntä rahastusta, että se taisi tappaa mielenkiintoni varsinaisen Outlander - Matkantekijän tulevaa finaalikautta kohtaan. Kovimpiin faneihin rahastuskin on näköjään iskenyt, sillä Blood of My Bloodille ollaan jo (valitettavasti) tekemässä jatkoa.




Teknisesti Outlander: Blood of My Blood ajaa kyllä hyvin asiansa. Avauskausi on pätevästi kuvattu ja sarjan ehdottomasti parasta antia ovat hienot lavasteet ja asut, joskin osa niistäkin on takuulla alkuperäissarjasta kierrätettyä. Äänimaailma on osaavasti rakennettu ja Bear McCrearyn säveltämät musiikit toimivat tässäkin. Pidin myös Julie Fowlisin esittämästä, varsin nätistä tunnuskappaleesta For My Love That's Lost. Teknisellä näppäryydellä ei kuitenkaan pääse kovin pitkälle, kun käsikirjoitukset aiheuttavat lähinnä silmien pyörittelyä ja ohjauskin on näin ponnetonta.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 24.1.2026
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
Outlander: Blood of My Blood, Iso-Britannia, Yhdysvallat, 2025-, Left Bank Pictures, No Fooling Productions, Sony Pictures Television, Story Mining & Supply Co., Tall Ship Productions


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti