TV-sarja: Downton Abbey, kausi 5 (2014)

DOWNTON ABBEY - KAUSI 5



Luoja: Julian Fellowes
Pääosissa: Hugh Bonneville, Elizabeth McGovern, Jim Carter, Laura Carmichael, Michelle Dockery, Maggie Smith, Phyllis Logan, Brendan Coyle, Joanne Froggatt, Allen Leech, Penelope Wilton, Rob James-Collier, Lily James, Sophie McShera, Lesley Nicol, Kevin Doyle, Raquel Cassidy, Jeremy Swift, Ed Speleers, Tom Cullen, Rade Šerbedžija, Daisy Lewis, Sue Johnston, Howard Ward, Matt Barber, James Faulkner, Penny Downie, Richard E. Grant ja Michael C. Fox
Genre: draama, historia
Jaksomäärä: 9
Jakson kesto: noin 50 minuuttia - Yhteiskesto: noin 8 tuntia 35 minuuttia
Ikäraja: 12

Julian Fellowesin luoma historiallinen draamasarja Downton Abbey nousi heti suosioon vahvan ensimmäisen tuotantokautensa myötä ja on vain kasvattanut suosiotaan seuraavilla tuotantokausilla. Jo neljännen kauden teon aikoihin olikin selvää, että sarja jatkuisi vielä ja Fellowes alkoikin työstämään käsikirjoituksia. Kuvaukset lähtivät käyntiin ja sarjan viides tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syksyllä 2014. Katsojaluvut pysyivät yhä miljoonissa ja kausi sai paljon kehuja. Itse tutustuin sarjaan vasta nyt kesällä, sillä pian ilmestyy sarjaa jatkava Downton Abbey -elokuva (2019). Siihen valmistautumisena päätin katsoa koko sarjan läpi. Pian neljännen kauden päättymisen jälkeen aloitinkin viidennen tuotantokauden katselun.

Lady Edith yrittää keksiä keinon, jotta voisi viettää enemmän aikaa salatun tyttärensä kanssa. Hovimestari Carson taas saa yllättävän ehdotuksen ja Thomas alkaa epäillä herra Batesin liittyvän lordi Gillinghamin miespalvelijan kuolemaan...

Miespalvelija Alfredia (Matt Milne) ja kyökkipiika Ivya (Cara Theobold) lukuunottamatta Downtonin tutut hahmot edelliseltä kaudelta tekevät paluun. Granthamin jaarli Robert Crawley (Hugh Bonneville) pohdiskelee tulevaisuutta ja muutoksia, minkä vuoksi kreivitär Cora (Elizabeth McGovern) alkaa kokea olonsa ulkopuoliseksi. Lady Mary (Michelle Dockery) muuttuu tylsemmäksi, miettiessään omia parisuhdekuvioitaan. Huomattavasti mielenkiintoisemmaksi nousee lady Edith (Laura Carmichael), joka haluaisi kovasti pitää tyttärensä Marigoldin itsellään, mutta pelkää, kuinka Crawleyn suku suhtautuisi tähän. Myös leskikreivitär Violet Crawley (Maggie Smith) nostetaan entistä isommin esille ja hänen menneisyyttä kaivellaan esiin. Lady Rose (Lily James) on yhä turhankin innokas miesten seurassa, mitä suku paheksuu. Tom Branson (Allen Leech) taas pohtii, kuuluuko hän Downtoniin, vai pitäisikö hänen lähteä opettaja Sarah Buntingin (Daisy Lewis) matkaan. Isobel Crawleykin (Penelope Wilton) roikkuu mukana, mutta hänelle ei enää keksitä paljoa tekemistä.




Hovimestari Carsonkin (Jim Carter) pääsee uudella tavalla esille, kun häntä kysellään toisiin hommiin, eikä hän ole vain antamassa komentoja alaisilleen. Annan (Joanne Froggatt) ja John Batesin (Brendan Coyle) onni tuntuu kestävän vain pari jaksoa kerrallaan, ja he joutuvat jälleen vaikeaan paikkaan, kun poliisit saapuvat kyselemään miespalvelija Greenin kuolemasta. Myös lempeä Hughes (Phyllis Logan) pistetään tällä koetukselle. Miespalvelija Thomas (Rob James-Collier) onnistuu jollain ilveellä pitämään työpaikkansa, vaikka kohtelee kaikkia jatkuvasti huonosti, kun taas miespalvelija Jimmy (Ed Speleers) innostuu liiankin paljon naisten lähettyvillä. Molesley (Kevin Doyle) yrittää saada itsensä tuntemaan olonsa tärkeäksi, kun taas kamarineiti Baxter (Raquel Cassidy) salailee jotain. Kokki Patmoren (Lesley Nicol) ja tämän avustajan Daisyn (Sophie McShera) välisiä sanailuja on jälleen hauska seurata.
     Uusina hahmoina taas esitellään mm. lady Rosen uusi mielitietty Atticus Aldridge (Matt Barber) ja tämän vanhemmat lordi ja lady Aldridge (James Faulkner ja Penny Downie), taiteesta kiinnostunut herra Bricker (Richard E. Grant), sekä leskikreivittären menneisyyteen liittyvä ruhtinas Kuragin (Rade Šerbedžija) ja leskikreivittären uusi kamarineiti Denker (Sue Johnston), joka ei tule lainkaan toimeen miespalvelija Sprattin (Jeremy Swift) kanssa.




Downton Abbeyn viides tuotantokausi jatkaa samaa linjaa neljännen kauden kanssa. Se on edelleen mainio, mutta sarjasta on hiipunut se loisto, mikä teki siitä niin onnistuneen kolmen ensimmäisen tuotantokauden ajan. Muutamat jaksoista tuntuvat entistä enemmän täytteeltä ja Julian Fellowes ei keksi enää yhtä koukuttavia juonikuvioita. Katsoja pistetään jälleen jännittämään, päätyykö herra Bates vankilaan, mutta siinä ei ole enää samaa iskua, kun kaikista hahmoista juuri Bates on jo ollut vankilassa. Kolmoskaudesta käytettiin paljon aikaa siihen, että jännitetään, pääseekö hän vankilasta pois, joten vankilan nostaminen jälleen esiin hänen kohdalla on paikoitellen jopa tylsää. Mukana on pari muutakin pitkäveteistä juonikuviota, jotka ovat lähinnä täytettä, jotta jaksojen pituus saadaan tiettyyn mittaan.

Suuren osan ajasta viidettä tuotantokautta katsoessani pidin sitä tähän mennessä Downton Abbeyn heikoimpana kautena. Parin viimeisen jakson aikana kausi kuitenkin löytää jostain puhtia lähteä yllättävänkin vauhdikkaaseen nousuun ja kauden päätösjaksot ovatkin ehdottomasti tuotantokauden parasta antia. Niissä tapahtumat ovat kaikin puolin mielenkiintoisia ja koukuttavia. Tunnelma on rakennettu napakammin ja jännitettä on saatu kasvatettua. Jaksot myös sisältävät tunteikkaita hetkiä, mitkä onnistuvat koskettamaan yllättävänkin hyvin. On positiivista huomata, että sarja onnistuu koskettamaan myös iloisilla asioilla. Joillakin hahmoista tuntuu jatkuvasti menevän huonosti, joten on ihanaa nähdä, kun he saavat edes yhden hetken olla onnellisia. Kahden viimeisen jakson ansiosta viides tuotantokausi nousee korkeammalle ja ehkä jopa ohittaa neljännen tuotantokauden.




Viimeistään tässä kohtaa on jo itsestäänselvyys todeta, että Downton Abbeyn lavasteet ja asut ovat ällistyttävän hienot. Kun sarjaan on uppoutunut näin syvälle, on saattanut jo unohtaa, millaisen reaktion häikäisevän upeat puvut ja pieniä yksityiskohtia sisältävät lavasteet tarjosivat ensimmäisellä tuotantokaudella. Aina välillä itse jään kuitenkin ihastelemaan todella tarkkaa työtä, enkä voi olla ihailematta. Lisäksi tämäkin tuotantokausi on mainiosti kuvattu. Alkupäästä löytyy venytystä ja jotkut kohtaukset on pakotettu kestämään kauemmin, jotta jakson tarvittava kesto saadaan täyteen, mutta muuten leikkaus on oivallista. Äänimaailma on taas onnistunut ja John Lunnin säveltämät musiikit toimivat yhä erittäin hyvin.

Yhteenveto: Neljännen tuotantokauden tavoin Downton Abbeyn viides kausi sisältää tyhjäkäyntiä ja venytettyjä täytejaksoja, mutta parin viimeisen, aivan mahtavan jaksonsa ansiosta tämä kausi nousee lopulta neljännen kauden yläpuolelle. Silti tuntuu siltä kuin sarjan loiste olisi hiipumassa. Näyttelijät tekevät yhä erinomaista työtä, kuten tekevät myös hämmästyttävät lavastus- ja puvustustiimit. Julian Fellowesille on kuitenkin tuottanut vaikeuksia keksiä kaikin puolin mielenkiintoisia juonikuvioita. Uhka Batesin joutumisesta vankilaan on jo kulutettu idea tässä kohtaa, mutta piristävää on, että sarja onnistuu liikuttamaan myös onnellisilla hetkillä, eikä ole pelkkää surua. Kaksi viimeistä jaksoa nostavat kauden tasoa huomattavasti. Silti jään hieman jännittyneenä odottamaan, kuinka sarjan kuudennen, eli tällä hetkellä viimeisen kauden käy? Onnistuuko se nousemaan kunnolla loistoon, vai jääkö se sarjan heikoimmaksi tuotantokaudeksi... siitä lisää sitten ensi viikolla ja sen jälkeen ilmestyykin Downton Abbey -elokuva!




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 28.8.2019
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.justwatch.com
Downton Abbey, Yhdistynyt Kuningaskunta, 2010-2015, Carnival Film & Television, Masterpiece Theatre


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti