TV-sarja: Penny Dreadful, kausi 3 (2016)

PENNY DREADFUL - KAUSI 3



Luoja: John Logan
Pääosissa: Josh Hartnett, Eva Green, Timothy Dalton, Rory Kinnear, Billie Piper, Harry Treadaway, Reeve Carney, Wes Studi, Patti LuPone, Simon Russell Beale, Douglas Hodge, Shazad Latif, Christian Camargo, Samuel Barnett, Perdita Weeks, Jessica Barden ja Brian Cox
Genre: fantasia, draama, kauhu
Jaksomäärä: 9
Jakson kesto: noin 51 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 42 minuuttia
Ikäraja: 16

John Loganin luoma, kauhuklassikoista ammentava televisiosarja Penny Dreadful nousi suosioon ensimmäisen kautensa myötä. Toinenkin kausi sai kehuja, mutta sen katsojaluvut putosivat. Toisen kauden aikana Logan oli päättänyt, että kolmas kausi tulisi olemaan sarjan viimeinen. Hän esitteli tämän idean Showtimelle ja yhdessä he sopivat, ettei sarjan päättymistä mainostettaisi etukäteen. Kolmanteen kauteen Logan halusi tuoda mukaan H. G. Wellsin scifikirja Tohtori Moreaun saaren (The Island of Doctor Moreau - 1896), mutta koska hän ei saanut oikeuksia, hän päätyi Robert Louis Stevensonin Tohtori Jekyll ja Mr. Hydeen (Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde - 1886). Penny Dreadfulin kolmannen tuotantokauden jaksot alkoivat pyöriä televisioissa huhtikuussa 2016. Kausi sai jälleen positiivisia arvioita ja neljä Emmy-ehdokkuutta (paras lavastus, meikkaus, maskeeraus ja hiusten muotoilu), mutta katsojaluvut putosivat taas. Itse olin aiemmin vain kuullut Penny Dreadfulista, mutten ollut katsonut sitä, enkä oikeastaan edes tiennyt, mistä siinä oli kyse. Kuitenkin nyt, kun sarja saa jatkoa lisäosasarjalla Penny Dreadful: City of Angels (2020-), päätin vihdoin aloittaa sarjan katselun.

Ethan Chandler on viety takaisin Yhdysvaltoihin vastaamaan rikoksistaan. Sir Malcolm Murray on matkannut Zanzibariin, missä hän kohtaa mysteerisen miehen. Tohtori Victor Frankenstein yrittää keksiä keinon palauttaa Brona ennalleen. Olento John Clare yrittää löytää uuden merkityksen elämälleen. Yksin jäänyt Vanessa Ives jää turvattomaksi, kun vampyyrien ruhtinas, Dracula saapuu Lontooseen.

Sarjan monet henkilöt on päätetty erottaa omille matkoilleen ja juonikuvioilleen, mikä on toimiva lähtökohta kaudelle. Hiuksensa leikannut Ethan (Josh Hartnett) on vangittuna Yhdysvalloissa. Hän kokee ristiriitaisia tunteita, halutessaan palata takaisin Vanessan luokse, mutta samalla uskoen, että tekee oikein kohdatessaan tuomion teoistaan. Ethan onkin kiinnostavampi tapaus kuin viime kaudella ja Hartnettkin löytää uutta puhtia rooliin.
     Ehdoton suosikkihahmoni sarjasta, Vanessa Ives (Eva Green) joutuu kohtaamaan demoninsa tällä kertaa yksin, kun häntä aiemmin auttaneet ystävät ovat poissa. Vanessan menneisyyteen syvennytään enemmän mielenkiintoisten terapiasessioiden kautta ja Green... noh, minun on varmaan vaikea kuvailla Greeniä paremmin kuin olen aiempien kausien arvosteluissani tehnyt. Upeaa työtä jälleen kerran.




Sir Malcolm Murray (Timothy "James Bond" Dalton) muuttuu yhä vain tylsemmäksi tapaukseksi, kun kyse ei ole enää hänen tyttärensä löytämisestä. Daltonista löytyy arvokkuutta, mutta eipä hänkään voi enää tehdä paljoa näin laimeasti kirjoitetun hahmon kanssa. Huumeisiin koukuttunut tohtori Victor Frankenstein (Harry Treadaway) saa apua vanhalta ystävältään tohtori Henry Jekylliltä (Shazad Latif) päästäkseen takaisin jaloilleen ja samalla muovatakseen Bronasta/Lilystä (Billie Piper) entisensä. Brona taas on lumoutunut Dorian Graysta (Reeve Carney), joka on edelleen raivostuttavan tympivä ja kehno Carneyn yhä vain mitäänsanomattomamman roolisuorituksen takia. Piper ja Treadaway sentään toimivat hyvin, mutta eipä uutena esiteltävä Latif pääse mitään tekemään tohtori Jekyllinä. Frankensteinin luomus, John Clare (Rory Kinnear) pysyy sympaattisena itsenään ja hänelle etsitään yhä uusia tekosyitä pitää hänet mukana sarjassa, vaikka hänellä ei ole oikeastaan mitään tekemistä pääjuonen kanssa. Voi John Clare -parkaa. Vanessan jälkeen hän oli mielestäni sarjan parasta antia hahmojen puolesta.
     Jekyllin lisäksi uutena hahmona esitellään vihdoin ja viimein vampyyrien ruhtinas, Dracula, jota näyttelee Christian Camargo. En ole erityisemmin ollut innostunut Penny Dreadfulista, eikä sarja ole mielestäni John Clarea lukuunottamatta tehnyt täysin oikeutta klassisille monstereille, mutta silti legendaarisen Draculan mukanaolo nosti odotuksiani. Ja mitäpä olisikaan luvassa kuin valtava pettymys. Camargossa on ainesta hienostuneesti käyttäytyväksi kreiviksi, mutta kun hänen pitäisi olla karmiva vampyyri, hän ei tee mitään vaikutusta. Aivan kuin tekijät eivät tietäisi, mitä tehdä Draculalla nyt, kun pääsevät vihdoin hyödyntämään häntä kaiken pohjustuksen jälkeen.




Jos jotain oikeasti positiivista voin sanoa Penny Dreadfulin tekijöiden puolesta, niin sen, että he älysivät lopettaa sarjan kolmeen kauteen. Enkä nyt tarkoita sitä, että koska itse en ole sen kummemmin perustanut sarjasta, niin mielestäni olisi parempi, että se päättyy. Usein sarjoja vain venytetään liian pitkälle, jolloin niistä yleensä katoaa ensimmäisten kausien voima ja viehätys. Sen sijaan, että John Logan olisi pakotetusti venyttänyt Penny Dreadfulia vielä useamman kauden pituiseksi, hän on halunnut kertoa sen ytimekkäästi. Hänellä on ollut tarina kerrottavanaan ja kun hän tuli siihen päätökseen, ettei hänellä ole tämän enempää kerrottavaa, hän on ymmärtänyt parhaaksi viedä sarjan päätökseen. Vaikken ole ollut innoissani Loganin työstä sarjan parissa (eikä tämä kausi muuta asiaa), täytyy myöntää, että hän on tässä mielessä fiksumpi kuin monet sarjoja tekevät.

Alusta alkaen Penny Dreadfulin kolmas tuotantokausi tuntuu finaalilta. Jo hahmojen erottaminen viestii tästä ja suuri osa kaudesta käytetäänkin siihen, että hahmojen täytyy löytää takaisin toistensa luokse ja kohdata yhdessä Dracula, joka on piilostaan piinannut hahmoja sarjan pilottijaksosta lähtien. Sarjasta innostuneille tämä tunnelman nostatus toimii varmasti, sillä itsekin koin pientä intoa nähdä vampyyreista suurin taistelemassa Vanessaa, ihmissusi-Ethania ja Frankensteinin hirviötä vastaan. Mitään tuosta ei kuitenkaan päästä näkemään ja sujuvan nostatuksen jälkeen sarjan loppuhuipennus on jälleen iso pettymys.




Pientä koskettavuutta on sentään onnistuttu tuomaan mukaan ja jos todella fanittaa sarjaa, niin kyynelhanat avautuvat takuulla. Kolmas kausi panostaakin enemmän tällaiseen haikeaan tunnelmaan, eikä niinkään kauhuun. Toisen tuotantokauden tavoin ainoat jännitteet löytyvät ensimmäisistä jaksoista, jolloin ei vielä täysin tiedä, mitä hahmot joutuvat oikeasti kohtaamaan. Laimean Draculan astellessa tosissaan kuvaan, kauhu kuitenkin katoaa, eikä sitä enää löydy sarjan loppupäästä. Edes pientä jännitettä hahmojen selviämisestä ei synny. Tylsiä juonikuvioita on tälläkin kertaa luvassa, eikä kausi millään nappaa mukaansa muuten kuin lyhyiden hetkien ajaksi.

Sarjan ohjaus ei vieläkään liiemmin vakuuta, eikä Loganinkaan työ käsikirjoittajana parannu kaudella. Tällä kertaa Logan ei kuitenkaan ole kirjoittanut kaikkia jaksoja itse, vaan häntä ovat auttaneet Andrew Hinderaker ja Krysty Wilson-Cairns. Tekninen puoli ansaitsee jälleen kehut. Sarjan kuvaus pysyy oivallisena, vaikkei mukana olekaan mitään ihmeellisempiä kikkailuja. Lavasteet ovat upeat, täynnä kiehtovan vanhanaikaisia yksityiskohtia ja asutkin ovat hienosti luodut. Efektit toimivat oikein passelisti ja äänimaailma on hyvin rakennettu ääniefekteistä Abel Korzeniowskin säveltämiin musiikkeihin. Alkutekstijakso toimii yhä tyylikkäästi ja sillä leikitellään sujuvasti koko sarjan päätösjaksossa.




Yhteenveto: Penny Dreadfulin kolmas tuotantokausi vie hahmojensa matkat ihan sujuvasti päätöksiinsä, mutta sarja jättää silti keskinkertaisen maun taas kerran. Hahmojen jakaminen eri paikkoihin kauden alussa on viisas päätös ja kausi tuntuu alusta alkaen selkeältä finaalilta, kun hahmojen täytyy päästä yhdistämään voimansa yhteistä pahaa vastaan. Harmi, että loppuhuipennus on todella antikliimaksinen toimivan nostatuksen jälkeen ja pitkään odotettu ja pohjustettu Dracula on valtava pettymys. Kaudelle mahtuu selvät tylsemmät hetkensä, mutta Eva Greenin huikean roolisuorituksen ansiosta Vanessa Ivesin kohtaukset pitävät mielenkiinnon taas visusti yllä. Hahmon psykiatrikäynnit ovatkin kauden parempaa antia. Kauhua kaudelta ei oikeastaan löydy ja kausi panostaa enemmän alakuloiseen henkeen. Sarjan kovimpien fanien kannattaa varata nenäliinat mukaan, sillä kyyneleiltä tuskin vältytään. Visuaalisesti sarja on yhä todella tyylikäs. Vaikka sarjasta löytyy selvät onnistumisensa, jää Penny Dreadful kaiken kaikkiaan mielestäni kauas siitä, mihin sillä olisi potentiaalia. Kun mukana on vampyyreita, ihmissusia ja Frankensteinin hirviötä, tästä pitäisi saada aikaiseksi jotain aivan mahtavaa. Lopputulos on kuitenkin aika epätasainen ja tuskin katson sarjaa enää koskaan uudestaan. Nyt jääkin nähtäväksi, toimiiko minulle paremmin tuleva lisäosasarja, Penny Dreadful: City of Angels...




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 16.4.2020
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.imdb.com
Penny Dreadful, Yhdysvallat, Iso-Britannia, 2014-2016, Desert Wolf Productions, Neal Street Productions


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti