THE WITCHER - NOITURI - KAUSI 3
THE WITCHER
Luoja: Lauren Schmidt Hissrich
Pääosissa: Henry Cavill, Anya Chalotra, Freya Allan, Joey Batey, MyAnna Buring, Mimi M. Khayisa, Anna Shaffer, Eamon Farren, Mahesh Jadu, Mecia Simson, Tom Canton, Graham McTavish, Cassie Clare, Hugh Skinner, Bart Edwards, Jodhi May, Lars Mikkelsen, Ed Birch, Beau Holland ja Robbie Amell
Genre: fantasia, toiminta, seikkailu, jännitys
Jaksomäärä: 8
Jakson kesto: 48 minuuttia - 1 tunti 5 minuuttia - Yhteiskesto: noin 7 tuntia 18 minuuttia
Ikäraja: 16
Andrzej Sapkowskin Noituri-fantasiakirjoihin (Wiedźmin - 1990-2013) perustuva televisiosarja The Witcher - Noituri nousi valtavaan suosioon, kun sen ensimmäinen tuotantokausi julkaistiin Netflixissä joulukuussa 2019. Kaksi vuotta myöhemmin ilmestynyt toinen kausi, sekä esiosaelokuva The Witcher: Nightmare of the Wolf (2021) ja esiosasarja The Witcher - Noituri: Verilinja (The Witcher: Blood Origin - 2022) ovat pitäneet suosiota pääasiassa hyvin yllä, joten kolmoskauden teko alkoikin ennen kuin kakkonen oli edes ilmestynyt. Kuvaukset käynnistyivät huhtikuussa 2022 ja nyt The Witcher - Noiturin kolmas tuotantokausi on julkaistu kokonaisuudessaan Netflixin suoratoistopalvelussa. Itselleni Sapkowskin kirjat tai niihin perustuvat hittipelit eivät ole tuttuja, mutta ryhdyin silti kiinnostuneena katsomaan The Witcher - Noituria, kun sen avauskausi julkaistiin. En pahemmin piitannut ykköskaudesta, mutta toinen kausi oli selvä parannus. Tässä välissä ilmestynyt Verilinja-esiosasarja oli kuitenkin erittäin kehno, joten odotukseni kolmatta kautta kohtaan olivat ristiriitaiset. Katsoin silti kolmoskauden kummatkin puolikkaat heti julkaisupäivinä.
Geralt, Yennefer ja Ciri ovat pakomatkalla, yrittäen kouluttaa Ciriä käyttämään voimiaan, samalla kun koko Manner etsii Ciriä, eri tarkoituksin.
Henry Cavill nähdään noituri Geralt rivialaisena kolmatta ja näillä näkymin viimeistä kertaa. Jotkut veikkaavat Cavillin lähteneen sarjasta sen takia, että hänen oli tarkoitus tehdä kunnon paluu Supermanin rooliin, eikä hänellä olisi ollut aikaa kummallekin projektille, kun taas toiset spekuloivat, että kirjoista ja peleistä intoileva Cavill oli niin pettynyt sarjan tekijöiden ratkaisuihin ja vapauksien ottamiseen, että hän halusi ulos sarjasta. Niin tai näin, Cavillin sijaan roolissa tullaan tulevaisuudessa näkemään Liam Hemsworth. Jos Cavill on tosiaan tyytymätön käsikirjoittajien ja showrunnerien työhön, ei se kuitenkaan näy hänen roolityöstään. Hän hoitaa Geraltin roolin loppuun asti tutun jäyhästi, mutta silti karismaattisesti. Hän on toisaalta aikamoinen puupökkelö, mutta viestii silti paljon tuimilla katseillaan ja äkäisillä murahduksillaan.
Myös monet muut tutut tekevät paluun, merkittävimpinä Anya Chalotran näyttelemä maagi Yennefer, Freya Allanin esittämä, kaikkien jahtaama prinsessa Ciri, sekä Joey Bateyn näyttelemä fanisuosikki, trubaduuri Jaskier. Chalotra, Allan ja Batey suoriutuvat jälleen oivallisesti rooleistaan, mutten paljoa piitannut tapahtumaketjuista, joihin Jaskier ajautuu. Yenneferiä ja etenkin Ciriä syvennetään kauden varrella toimivasti. Cirin kehityskaari on kauden parhaimpia puolia.
Kaudella on myös valtava määrä muita hahmoja, jotka toimivat pelinappuloina Mantereen valtataistelussa ja joista jokaisella tuntuu olevan oma käyttötarkoituksensa Cirille. On ihmisiä, maageja, haltijoita ja vaikka ketä, oikeastaan toinen toistaan tylsempiä tyyppejä ja huomasin mielenkiintoni rakoilevan aina, kun sarja siirtyi päänelikosta muihin hahmoihin. Tällä kaudella sarja yrittää toistaa fantasiahittisarja Game of Thronesin (2011-2019) erinomaista ja koukuttavaa poliittista juonittelua, mutta kömpelöin lopputuloksin. Kirjojen tunteville seuraaminen on takuulla helppoa, mutta pelkkää sarjaa katsoville pitäisi saada jonkinlainen apuesite mukaan, jotta pysyisi kartalla, että ketkä nyt ovatkaan kenenkin puolella, mitä kukin haluaa ja niin edelleen. Isoin ongelma on, ettei sarja herättänyt ainakaan itsessäni mitään halua selvittää vastauksia näihin kysymyksiin. Juonittelukuviot hoidetaan tylsän tönkösti ja tämä puoli tuotantokaudesta tuntui mielestäni aika yhdentekevältä pakkopullalta.
Geraltin, Yenneferin ja Cirin pakomatkaa onkin huomattavasti kiinnostavampaa seurata. Kun vastassa ovat niin Cirin kaappaamisesta haikailevat hahmot kuin erilaiset mörrimöykyt, joiden kanssa Geralt tekee tuttavuutta miekallaan, on kolmikon matka täynnä vauhtia ja vaaratilanteita. Osa taistelukohtauksista ovat jopa ihan näyttäviä ja jännittäviä, mutta jotkut monsterikohtaamiset tuntuvat olevan mukana pakotetusti. Loppua kohti meno kuitenkin löystyy myös tältä osalta. Geraltin ja Yenneferin soluttautuminen juhliin kauden viidennessä jaksossa käynnistyy kiinnostavasti, mutta ajautuu sitten kummalliseen, muka-nokkelaan aikakierteeseen, jossa katsoja pakotetaan kolme varttia kuuntelemaan samaa kappaletta uudestaan ja uudestaan, kun sama kohtaus esitetään peräkkäin monesta eri vinkkelistä. Kahdessa osassa julkaistu kausi myös kummastuttaa toisella puoliskollaan. Kuudes jakso tuntuu finaalilta, mutta sitä seuraa vielä kaksi hieman laahaavaa ja suorastaan uuden kauden aloitukselta tuntuvaa jaksoa.
Tuotantokauden ohjaajat saavat napattua mukaansa aina silloin tällöin, mutta heidän otteensa lipsuu harmillisen usein. Heidän ongelmakseen koituvat kömpelöt käsikirjoitukset, jotka jatkavat potentiaalisesti mahtavan sarjan latistamista. Tuotantokausi on sentään kelvollisesti kuvattu ja parit yhdeksi pitkäksi kuvaksi naamioidut taistelukohtaukset ovat komeaa seurattavaa. Lavasteet ovat hienot ja yksityiskohtaiset, asut upeat ja maskeeraukset vakuuttavat. Erikoistehosteiden taso kuitenkin ailahtelee edelleen. Välillä efektit näyttävät hyviltä, toisinaan taas viimeistelemättömiltä. Välillä Geralt ja kumppanit kohtaavat hienon mörön, toisinaan taas suoraan PlayStation 3:n videopelistä revityn grafiikkakammotuksen. Äänimaailma jytisee toimivasti ja Joseph Trapanese tunnelmoi oivasti musiikeillaan. Valitettavasti tässä kohtaa jo perinteeksi muodostunut Jaskierin biisi on pettymys. Sen lisäksi, että sitä pitää odottaa kauden viimeisen jakson lopputeksteihin asti, heti lähtökohtaisesti sen sanat "Ride, Witcher, ride" kuulostavat liikaa edelliskauden Burn Butcher Burnilta.
Yhteenveto: The Witcher - Noiturin kolmas tuotantokausi ottaa jälleen takapakkia lupaavamman kakkoskauden jälkeen. Kausi kiinnostaa silloin, kun se keskittyy Geraltin, Yenneferin ja Cirin pakomatkaan ja erilaisiin vaaroihin, joita he kohtaavat. Mutta silloin kun sarja siirtyy muihin, huomattavasti tylsempiin hahmoihin ja yrittää kopioida Game of Thronesin esimerkillisen onnistunutta valtajuonittelua, meno muuttuu todella pitkäveteiseksi. Mielenkiinto ailahtelee läpi kauden ja meno harmillisesti heikkenee loppua kohti. Vitosjakson ympyrää kulkeva kerronta turhauttaa ja kelpo kuudes jakso tuntuu jo kauden finaalilta. Sitä seuraavat pari jaksoa taas tuntuvat enemmän seuraavan kauden avaukselta. Näyttelijät tekevät vähintään kelpo työtä rooleissaan, Henry Cavillin murahdellessa karismaattisesti viimeistä kertaa Geraltina. On vaikea kuvitella, että Liam Hemsworth voisi onnistua roolissa paremmin. Tekninen taso vaihtelee hurjasti pitkin kautta, erikoistehosteiden näyttäessä toisinaan hyviltä ja toisinaan huonoilta. Laulupuoli tuottaa tällä kertaa pettymyksen. All Is Not As It Seems jää väkisinkin soimaan päässä, kun sitä joutuu kuuntelemaan suunnilleen kolme varttia putkeen, mutta Jaskierin kesken jääneet biisit ovat aika latteita ja finaalijakson lopputeksteihin asti pantattu rallatus tuntuu väsyneeltä vanhan kierrätykseltä. The Witcher - Noiturin kolmas kausi toimii takuulla Netflix-sarjan koville faneille, mutta veikkaisin sen jättävän muut kylmäksi. Nyt kun sarja menettää isoimman valttikorttinsa, eli Cavillin, on sarjalle hyvin vaikea kuvitella enää valoisaa tulevaisuutta.
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.7.2023
Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com
The Witcher, 2019-, Yhdysvallat, Netflix, Pioneer Stilking Films, Platige Image, Sean Daniel Company
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti