Näytetään tekstit, joissa on tunniste Patrick Cranshaw. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Patrick Cranshaw. Näytä kaikki tekstit

torstai 24. syyskuuta 2026

Air Bud: Seventh Inning Fetch (2002) - elokuva-arvostelu

AIR BUD: SEVENTH INNING FETCH



Ohjaus: Robert Vince
Näyttelijät: Caitlin Wachs, Cynthia Stevenson, Molly Hagan, Richard Karn, Kevin Zegers, Patrick Cranshaw, Frank C. Turner, Jay Brazeau, Shayn Solberg, Chantal Strand, Hannah Marof ja Emma Marof
Genre: urheilu, komedia
Kesto: 1 tunti 33 minuuttia
Ikäraja: S

Koko perheen urheilukomedia Koriskenttien koiratähti (Air Bud - 1997) oli taloudellinen menestys, joten sille päätettiin tietty tehdä jatkoa. Turre taklaa tykimmin (Air Bud: Golden Receiver - 1998) jäi kuitenkin lipputuloissa täysin edeltäjänsä jalkoihin, joten kolmas osa Air Bud - futispennut (Air Bud: World Pup - 2000) päätettiin julkaista suoraan VHS:llä. Kasetteja myytiin niin hyvin, että neljännen leffan teko käynnistyi heti ja lopulta Air Bud: Seventh Inning Fetch julkaistiin DVD:llä kesäkuussa 2002. Elokuva sai heikon vastaanoton kriitikoilta, mutta tämänkin leffan myynnit olivat hyvät. Itse en ollut aiemmin katsonut yhtäkään Air Bud -leffaa. Kuitenkin nyt kun elokuvasarja on jälleen saamassa jatkoa leffalla Air Bud Returns (2027), päätin sitä odotellessa katsoa aiemmat osat. Pidin yllättävänkin paljon alkuperäisestä Koriskenttien koiratähdestä, mutta Turre taklaa tykimmin ja Air Bud - futispennut olivat mielestäni aika latteita. En siis odottanut paljoa, kun pistin Air Bud: Seventh Inning Fetchin pyörimään.

Kun Josh lähtee collegeen, Buddy-koira jää pikkusisko Andrean vastuulle. Samaan aikaan kun Buddy ja Andrea innostuvat pesäpallosta, katala kelmikaksikko yrittää siepata Buddyn ja tämän pennut, uskoessaan, että niiden DNA:ssa on avain superurheilijoiden luomiseen.




Buddy-koira seikkailee jälleen ja innostuu taas uudesta urheilulajista, tällä kertaa pesäpallosta. Buddylle rakastavan kodin antanut Josh Framm (Kevin Zegers) on kuitenkin kasvanut lähes aikuiseksi ja lähtee elokuvan alussa opiskelemaan collegeen toiseen kaupunkiin. Buddyn ohelle ihmispäähenkilöksi nouseekin Joshin pikkusisko Andrea (Caitlin Wachs). Andrea on kelpo korvaaja ja hahmosta saadaan huomattavasti enemmän irti kuin aiemmissa leffoissa. Tyttöä harmittaa, kun hänen uusi pikkuveljensä Noah saa vanhempien (Turre taklaa tykimmin -leffasta tuttu Cynthia Stevenson palaa rooliinsa Jackie-äidiksi, jäätyään pois kolmososa Air Bud - futispennuista, kun taas Patrick-isäpuolta esittää tällä kertaa Richard Karn) täyden huomion. Lohtua tuo Buddy ja pesäpallo, vaikkei Andrea olekaan järin hyvä lajissa. Wachs jatkaa kelvollisesti osassaan.
     Elokuvassa nähdään myös Chantal Strand Andrean parhaana kaverina Tammyna, Molly Hagan pesäpallovalmentaja Crenshaw'na, sekä edellisissä leffoissa pelituomareita ja selostajia esittäneet Jay Brazeau ja Frank C. Turner niinä pakollisina pahoina, eli täysin turhina rikollishahmoina Rogerina ja Carltonina, joilla on totaalisen älyvapaa idea siepata Buddy ja tämän pennut, koska he uskovat, että näiden koirien DNA:ssa piilee mahdollisuus luoda superurheilijoita. Kun muut näyttelijät esiintyvät aika maltillisesti, Brazeau ja Turner vetävät roistohahmonsa täysin överiksi. Tekijät ovat tainneet pelätä, että lapset säikähtäisivät, jos rikollisista tehtäisiin millään lailla uhkaava kaksikko.




Air Bud: Seventh Inning Fetch on valitettavan väsähtänyt lisäys elokuvasarjaan, josta alkuperäinen hurmaavuus on jo haihtunut. Elokuvan isoin ongelma on sen käsikirjoitus. Voisi kuvitella, että jopa neljän kirjoittajan kanssa luvassa olisi jotain erilaista, mutta kirjoittajat ovat menneet siitä, mistä aita on matalin. Päähenkilö on vaihdettu Joshista hänen siskoonsa ja urheilulaji on taas pistetty vaihtoon, mutta leffa kulkee silti sitä samaa tuttua latua kuin edeltäjänsä. Päähenkilö harmittelee jotain, kunnes löytää uutta iloa elämäänsä jonkin urheilulajin muodossa, josta myös Buddy-koira innostuu. Ja sitten loppusuoralla ilkikuriset tyypit sieppaavat Buddyn. Eikö näihin leffoihin ihan oikeasti keksitä muuta?

Tietty väsähtäneisyys ja ponnettomuus vaivaa muutenkin elokuvaa. Leffan komediapuoli saattaa naurattaa ihan perheen pienimpiä, mutta jopa koheltamishuumorin tasolla meno on puolivillaista. Itse pesäpallomatsit jäävät myös harmillisen innottomiksi. Lisäksi siinä, missä aiemmissa elokuvissa oli selvää, että Buddya esittävät hauvat oli oikeasti koulutettu pelaamaan, Air Bud: Seventh Inning Fetchin aikana on kiusallisenkin selvää, että koiraa ei ole saatu oikeasti lyömään palloa mailalla. Tekijät yrittävät kamerakikkailulla parhaansa, mutta toteutus ontuu. Sitä ei kuitenkaan voi kieltää, etteikö Buddy näyttäisi hurjan suloiselta pelivermeineen, pesäpallomaila suussaan.




Elokuvan ohjasi Robert Vince, joka toimi Air Bud - futispennuissa käsikirjoittajana. Valitettavasti Vince ei saa puhallettua puhtia leffaan, mitä ei toki auta yhtään pohjalla toimiva heikko teksti. Air Bud: Seventh Inning Fetch on sentään kuvattu kelpuutettavasti, mukana on ihan hyviä lavasteita ja puvustajat ovat tehneet hyvää työtä Buddyn kanssa. Efektit ja äänityöskentely äityvät paikoitellen turhan sarjakuvamaisiksi, eikä Brahm Wengerin ja Eric Rohmin säveltämistä musiikeista jää mitään mieleen.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 8.5.2026
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org
Air Bud: Seventh Inning Fetch, Kanada, Yhdysvallat, 2002, Fetch Boy Films Ltd., International Keystone Entertainment, Keystone Pictures, Miramax