JIGSAW
Ohjaus: Michael Spierig ja Peter Spierig
Pääosissa: Laura Vandervoort, Paul Braunstein, Mandela Van Peebles, Brittany Allen, Matt Passmore, Hannah Emily Anderson, Callum Keith Rennie, Clé Bennett, Josiah Black ja Tobin Bell
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 32 minuuttia
Ikäraja: 16
James Wanin esikoiselokuva Saw (2004) oli suuri menestys, mikä aloitti suosittujen kauhuelokuvien sarjan. Saw II (2005), Saw III (2006), Saw IV (2007) ja Saw V (2008) vain jatkoivat suosion kasvattamista, mutta Saw VI (2009) menestyi huomattavasti aiempia heikommin. Sen vuoksi seitsemännestä osasta Saw VII 3D:stä (Saw 3D - 2010) päätettiin tehdä sarjan päätösosa. Se taas kuului sarjan menestyneimpien elokuvien joukkoon, joten kahdeksannen filmin suunnittelu lähti hitaasti käyntiin. Josh Stolberg ja Peter Goldfinger kehittelivät uuden kertomuksen ja esittelivät sen Lionsgate-yhtiölle, joka kiinnostui heidän ideastaan. Kuvaukset alkoivat lokakuussa 2016 työnimellä "Saw: Legacy", mutta kun elokuva julkaistiin lokakuussa 2017, se nimettiin Jigsawiksi. Elokuva oli hitti, mutta edellisten osien tavoin se ei miellyttänyt kriitikoita. Itse en käynyt katsomassa leffaa, kun se ilmestyi teattereihin, sillä olin siinä vaiheessa nähnyt vasta ensimmäiset viisi Sawia. Kuitenkin nyt, kun sarja on jälleen saamassa jatkoa elokuvalla Saw: From the Legacy of Saw (Spiral: From the Book of Saw - 2021), aloitin sarjan alusta, valmistautuakseni uuteen filmiin.
Kymmenen vuotta John Kramerin kuoleman jälkeen vaikuttaisi siltä, että Jigsaw on tehnyt paluun, kun viisi henkilöä heräävät ansasta, keskellä uutta kauhistuttavaa peliä.
Tällä kertaa sadistiseen peliin päätyvät viisi henkilöä, joista ensimmäinen tosin kuolee samantien, ennen kuin hänelle edes ehditään antaa nimeä. Loput neljä ovat Anna (Laura Vandervoot), Ryan (Paul Braunstein), Carly (Brittany Allen) ja Mitch (Mandela Van Peebles), joista jokainen on tietty tehnyt jotain kauheaa elämänsä aikana ja joutuu nyt kohtaamaan <seuraukset, sillä Jigsawin mielestä he pääsivät aikoinaan kuin koira veräjästä. Hahmot eivät tälläkään kertaa ole erityisen ihmeellisiä tai kiinnostavia. Parista heistä löytyy oma mielenkiintoinen puolensa, mutta eipä katsoja silti jaksa jännittää heidän selviytymisen puolesta. Näyttelijät tekevät passelia työtä esittäessään hätääntyneitä ja kärsiviä.
Peliä pelaavien henkilöiden lisäksi elokuva keskittyy tietenkin tuttuun Saw-tyyliin myös poliiseihin, jotka tutkivat hirvittäviä murhia. Poliisienkin puolella esitellään täysin uudet hahmot. Etsivät Halloran (Callum Keith Rennie) ja Hunt (Clé Bennett), sekä kuolinsyytutkijat Logan (Matt Passmore) ja Eleanor (Hannah Emily Anderson) yrittävät saada selville, kuka on alkanut kopioimaan John Krameria kymmenen vuotta tämän kuoleman jälkeen. Näyttelijät tekevät työnsä kelvollisesti, mutta eivätpä nämäkään hahmot herätä sen kummempia tunteita.
Sarjan edelliset osat tehtiin kaikki peräkkäisinä vuosina seitsemän vuoden ajan. Saw VII 3D:n jälkeen kesti kuitenkin seitsemän vuotta, että sarjaa jatkettiin taas ja hyvä niin, sillä kyseinen filmi oli surkea raina ja selkeästi sarjan heikoin lenkki. Vaikkei Jigsaw aloitakaan koko hommaa alusta, toimii se silti tietynlaisena Sawin uudelleenkäynnistyksenä, yrittäen herättää sarjaa takaisin henkiin uudella tavalla. Elokuvassa on omat hyvät puolensa, mutta harmillinen kasa kehnouksia, mitkä laskevat sen tasoa roimasti. Itse olin enemmän kuin tyytyväinen siihen, ettei tarvinnut enää seurata huonoa Costas Mandyloria tympeän Hoffmanin roolissa ja nähdä jatkuvia takaumia siitä, mitä jossain aiemmassa Sawissa tapahtui. Jigsaw tiedostaa aiemmat osat ja sisältää vihjeitä jokaiseen niistä, muttei kuluta puolta elokuvaa näyttääkseen tapahtumia, jotka on nähty jo.
Muka-kekseliäiltä käänteiltä ei kuitenkaan säästytä - ovathan ne yksi sarjan tavaramerkeistä raakojen ansojen lisäksi. Ja juuri näihin käänteisiin elokuva kompastelee. Sitä ennen se on ollut sarjan parempaa päätyä (vaikkakin keskinkertainen), mutta käänteet tuntuvat jotenkin halvoilta, mikä vesittää loppuhuipennusta ja tekee kokonaisuudesta lopulta heikon. Niitä ennen filmi pitää tarpeeksi sujuvasti mukanaan, tarjoten sarjan faneille mainioita ansoja ja goreilua. Ansoissa tosin huvittaa, kuinka pari niistä tuntuu olevan tasan tarkkaan tarkoitettuja juuri tietylle pelaajalle, mikä herättää kysymyksen, kuinka tämänkertainen Jigsaw on voinut tietää, että juuri nämä pelaajat selviytyvät aiemmista ansoista, jotta he pääsevät pelaamaan juuri heille tarkoitettuja ansoja? Noh, kuten onkin jo käynyt ilmi, tietyt sarjan puolet perustuvat juurikin muka-nokkeluuteen, mikä alkaa hajoilla käsiin, kun sitä vähänkin pohtii enemmän.
Elokuvan ovat ohjanneet Spierigin veljekset Peter ja Michael, joiden aiempiin töihin kuuluu mm. kelpo vampyyrifilmi Daybreakers (2009). Veljekset rakentavat tunnelmaa toimivasti, pitäen siten katsojan mielenkiintoa yllä, kun yksiulotteisiksi jäävät hahmot tai kummalliset käänteet eivät siihen kykene. Käsikirjoittajat Stolberg ja Goldfinger ottavat hyvin tuttuja asioita vanhoista Saweista ja hyödyntävät niitä oivallisin keinoin, mutta ajavat itsensä kuitenkin nurkkaan twisteillä. Teknisesti Jigsaw on paremmin tehty kuin sarjan aiemmat osat. Kyseessä on elokuvallisempi teos visuaalisesti, eikä se näytä samalla lailla televisiotuotannolta kuin aiemmat osat. Leikkauksesta ei löydy ärsyttäviä turbosilppuja, vaan editointi on tehty tyylikkäämmin. Lavasteet ja maskeeraukset ovat taas kerran onnistuneet. Äänimaailma on hyvin rakennettu ja tuttu, aivan mahtava tunnusmusiikki kuullaan tietenkin elokuvan lopussa.
Yhteenveto: Jigsaw on huomattavasti sarjan edellistä osaa, kammottavan huonoa Saw VII 3D:tä parempi elokuva, mutta silti harmillisen heikko tapaus. Aluksi leffa vaikuttaisi kuuluvan sarjan parempaan päätyyn ja tuntuu siltä kuin tekijät olisivat käynnistäneet sarjan tyylikkäästi takaisin, mutta jo ennen puolta väliä ongelmat nostelevat päätään. On kummallista, kuinka jotkut ansoista on tarkoitettu selvästi vain tietylle pelaajalle, sillä miten ihmeessä tämänkertainen pelinpyörittäjä olisi voinut tietää, että juuri tietyt henkilöt selviävät aiemmista ansoista, jotta pääsevät itselleen tarkoitettuihin hetkiin? Pientä jännitettä on mukana, vaikkei katsojaa sen kummemmin kiinnosta, selviävätkö pelaajat vai eivät. Loppuhuipennuksesta löytyy tietty muka-hurjat käänteensä, mitkä saavat katsojan nostelemaan kulmiaan. Sentään ne on toteutettu hieman luovemmin kuin viime osissa. Hienoa on myös, ettei elokuva käytä puolta kestostaan näyttämään pätkiä aiemmista osista, vaan oikeasti keskittyy kertomukseensa. Ei kertomus kovin hyvä ole, mutta on Jigsaw askel parempaan suuntaan karmean seitsemännen leffan jälkeen. Nyt nähtäväksi jääkin, mitä sarjan uudessa osassa, Spiral: From the Legacy of Saw'ssa tullaan tekemään. Valitettavasti sen julkaisua on siirretty ensi vuoteen asti, joten joudumme odottelemaan sadististen ansojen paluuta vielä jonkin aikaa...
Kirjoittanut: Joonatan Porras, 10.3.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
Jigsaw, 2017, Twisted Pictures, Burg Koules Hoffman Productions, Serendipity Productions, A Bigger Boat
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti