tiistai 28. heinäkuuta 2020

Arvostelu: Juna Busaniin (부산행 - 2016)

JUNA BUSANIIN

부산행



Ohjaus: Sang-ho Yeon
Pääosissa: Gong Yoo, Kim Su-an, Jung Yu-mi, Ma Dong-seok, Choi Woo-shik, Sohee, Kim Eui-sung, Choi Gwi-hwa, Jeong Seok-yung, Ye Soo-jung, Park Myung-sin ja Jang Hyuk-jin
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 58 minuuttia
Ikäraja: 16

Train to Busan (tai kuten sitä on Suomessa esitetty myös nimellä Juna Busaniin) on eteläkorealainen zombielokuva. Sen kuvaukset alkoivat huhtikuussa 2015 ja lopulta elokuva sai maailmanensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa 2016, missä se keräsi paljon kehuja. Sen jälkeen leffaa esitettiin useilla elokuvafestivaaleilla, missä se keräsi ylistystä ja palkintoja, kunnes se sai kunnon teatterilevityksen, missä se teki maailmanlaajuisesti korealaiselokuvan katsojaennätyksiä. Suomeen Juna Busaniin saapui vasta vuonna 2017 suoraan myyntiin ja vuokralle. Itse sain leffan isältäni lainaan, mutten jostain syystä saanut aikaiseksi katsottua sitä ja lopulta palautin sen. Sen jälkeen elokuva on kuitenkin alkanut kiinnostamaan minua yhä enemmän ja nyt kun leffa on saamassa jatkoa elokuvalla Peninsula (반도 - 2020), päätin vihdoin katsoa ensimmäisen Juna Busaniin -leffan.

Isä ja tytär ovat junassa matkalla Busaniin, kun käy ilmi, että Etelä-Koreassa nopeasti leviävä virus tekee ihmisistä verenhimoisia raivohulluja. Junamatka muuttuu pelottavaksi selviytymistaisteluksi, kun junassa on yksi tartunnan saanut, joka hyökkää muiden kimppuun, muuttaen uhrinsa samanlaisiksi zombeiksi.

Gong Yoo näyttelee liikemies Seok-woota, joka keskittyy huomattavasti enemmän työhönsä kuin isää kaipaavaan tyttäreensä Su-aniin (Kim Su-an). Junamatkalla viruksen levitessä ja muuttaessa matkustajia ihmislihaa naposteleviksi zombeiksi, Seok-woon täytyy kuitenkin olla oikeasti tyttärensä apuna. Hahmo on kirjoitettu erinomaisesti ja hänen kehityskaarensa pitkin leffaa on todella hyvä. Yoo tuo Seok-woon monet puolet taidokkaasti esiin. Mahtava on myös tytärtä näyttelevä Kim Su-an, joka tuntuu aidosti olevan peloissaan kauhukohtausten aikana.




Muita hahmoja junassa ovat mm. pariskunta Sang-hwa ja Seong-kyeong (aidolta parilta tuntuva Ma Dong-seok ja Jung Yu-mi), inhottava bisnesmies Yon-suk (Kim Eui-sung), pesäpalloa pelaava nuori Yong-guk (Choi Woo-shik) ja tähän ihastunut cheerleader Jin-hee (Sohee), pelokas koditon mies (Choi Gwi-hwa), vanhat sisarukset In-gil ja Jong-gil (Ye Soo-yung ja Park Myung-sin), konduktööri (Jang Hyuk-jin) ja junan kuljettaja (Jeong Seok-yung). Toisin kuin zombileffoissa yleensä, Juna Busaniin sisältää yllättävänkin hyvän hahmogallerian, joiden puolesta oikeasti jännittää... paitsi bisnesmies Yon-sukin selviämisestä ei voisi pätkääkään välittää ja koko leffan ajan haluaisi vain nähdä hänen joutuvan zombien ateriaksi. Näyttelijät tekevät kaikin puolin hyvää työtä, esittäen uskottavasti pakokauhua. Hahmojen kautta esitetään hienosti, kuinka paniikki vaikuttaa ihmisiin ja leffa tarkasteleekin ihmisluontoa tällaisessa tilanteessa tarkemmin kuin moni muu genren edustaja.

Juna Busaniin sisältää monia zombielokuville tyypillisiä juttuja ja siitä löytyy ennalta-arvattavuuksia esimerkiksi sen suhteen, ketkä jäävät lopulta henkiin ja ketkä kuolevat. Kuitenkin se, miten nämä tutut jutut on tehty tässä elokuvassa, on huomattavasti parempaa kuin monissa genren edustajissa. Kuten kävi jo ilmi, hahmot ovat huolellisemmin kirjoitettuja kuin yleensä, mikä on jo todella iso plussa. Ja kun hahmoista välittää, leffa saa myös jännittämään enemmän - etenkin kun ensimmäisen zombin astuessa junaan, ei loppuelokuvasta löydy ainuttakaan hetkeä, jolloin tuntuisi siltä, että hahmot olisivat turvassa. Uhka on kaiken aikaa olemassa ja vaara voi vaania ties missä. Tuubimainen juna on mitä mahtavin lokaatio elokuvalle, sillä hahmot pysyvät suljetussa tilassa, eivätkä he voi liikkua kuin junan etuosaan tai takaosaan. Ja lähes joka vaunusta löytyy zombeja. Eikä vaunujen ovia saa lukkoon. Hahmojen täytyy vain toivoa, että zombit ovat liian tyhmiä kääntääkseen kahvaa. Tai rikkoa oven lasia raivopäisellä rymistelyllään.




Zombileffaksi kyseessä on myös yllättävän pitkä teos. Yleensä genren elokuvat pidetään puolentoista tunnin mitassa, mutta Juna Busaniin kestää lähes kaksi tuntia. Aiemmin mainitut vahvuudet hahmoista, heidän näyttelijöistään, erinomaisesta lokaatiosta ja erittäin tiivistunnelmaisesta jännityksestä takaavat kuitenkin sen, että elokuva tuntuu selvästi lyhyemmältä. Paikoitellen saattaa pelätä, että juna kävisi tylsäksi jossain kohtaa, sillä ei sitä voisi kovin monella tapaa hyödyntää. Zombeja sen sisällä kuitenkin hyödynnetään monin tavoin, minkä ansiosta jokainen uusi vaunu vain lisää jännitettä. Välillä zombit ryntäävät perään sekopäisinä ja kompuroivat penkkien yli, kun taas välillä niiden ohi yritetään hiipiä todella piinaavan tunnelman ympäröidessä niin hahmot kuin heidän puolestaan jännittävän katsojankin. Kauhun ohella elokuva onnistuu tarjoamaan myös ripauksen huumoria ja todella yllättäen myös aitoa herkkyyttä. En todellakaan odottanut zombielokuvan voivan olla näin liikuttava. Tähän vielä päälle iskevä sanoma siitä, kuinka tällaisista tilanteista selvitään tekemällä yhteistyötä, eikä ajattelemalla vain omaa etuaan (mikä on omalla tavallaan hyvin ajankohtainen erään koronaviruksen vuoksi), kuuluu Juna Busaniin zombielokuvien parhaimmistoon.

Elokuvan ohjauksesta vastaa Yeon Sang-ho, joka teki aiemmin vain animaatioita. Siirtymä lokaatioissa ja lavasteissa näyttelijöiden kanssa kuvatun elokuvan pariin sujuu erinomaisesti. Sang-ho rakentaa tunnelmaa hienosti ja saa näyttelijät todella eläytymään. Käsikirjoituksesta vastaava Park Joo-suk hyödyntää zombielokuvien tuttuja juttuja, kääntäen niitä kiehtovampiin suuntiin. Haluan yhä painottaa, kuinka mahtavaa on, että Joo-suk on panostanut henkilöihin. Leffa ei vain luota zombeihin, vaikka ne ovatkin upeasti luotuja maskeerausten avulla, minkä lisäksi zombien esittäjät pistävät kaikkensa peliin, kiemurrellessaan ja kiertäessään vartaloaan ällöttävästi. Filmi on teknisestikin erittäin onnistunut. Kuvaus on lahjakkaasti toteutettu ja kuvissa hyödynnetään taidokkaasti etu- ja taka-alaa. Kuvat ovat myös hyvin valaistut ja kuvat on leikattu yhteen sulavasti. Junan lavasteet ovat vaikuttavat ja tehosteetkin näyttävät hyviltä. Äänimaailma on mahtava junan jatkuvista äänistä zombien päästämiin ölinöihin. Lisäyksen tuo tietty Jang Young-gyun säveltämät, mainiosti tunnelmoivat musiikit.




Yhteenveto: Juna Busaniin on mahtava kauhuelokuva ja zombigenren parhaimmistoa. Elokuvaan mahtuu lajityypille tuttuja juttuja, mutta monia niistäkin hyödynnetään raikkain tavoin. Juna itsessään on erinomainen tapahtumapaikka ja kun niin elossa olevat kuin elävät kuolleet on sullottu samaan liikkuvaan tilaan, ei jännite koskaan laske. Kyseessä on äärimmäisen tiivistunnelmainen paketti, mitä vain parantaa, että hahmot ovat aidosti hyvin kirjoitettuja ja heistä välittää, mikä lisää jännitettä. Kohtaus, missä hahmot yrittävät hiipiä zombien täyttämän vaunun läpi, on jopa piinaava. Lähes kahden tunnin kesto on nopeasti ohi, sillä elokuva vie katsojansa niin iskevälle matkalle. Pientä huumoriakin mahtuu mukaan, sekä todella yllättäen osuvaa liikuttavuutta. Harvoin zombileffa onnistuu herkistämään katsojaansa näin. Näyttelijät ovat erittäin hyviä rooleissaan ja tekninenkin toteutus on taiturimaista. Juna Busaniin kuuluu ehdottomasti kauhun ja zombien fanien pakkokatsastusten listalle. Todella toivon, että jatko-osa Peninsula on yhtä upeasti tehty.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 12.4.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
부산행 - Train to Busan, 2016, Next Entertainment World, RedPeter Film, Movic Comics


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti