tiistai 8. kesäkuuta 2021

Arvostelu: Hiljainen paikka Osa 2 (A Quiet Place Part II - 2020)

HILJAINEN PAIKKA OSA 2

A QUIET PLACE PART II



Ohjaus: John Krasinski
Pääosissa: Emily Blunt, Millicent Simmonds, Noah Jupe, Cillian Murphy, Djimon Hounsou ja John Krasinski
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 37 minuuttia
Ikäraja: 16

John Krasinskin ohjaama ja tähdittämä kauhuelokuva Hiljainen paikka (A Quiet Place - 2018) oli kriitikoiden ylistämä jättimenestys, joten tietysti sille päätettiin tehdä jatkoa. Krasinski ei kuitenkaan aluksi halunnut itse tehdä jatko-osaa, vaikka studio kuinka suostutteli häntä jatkamaan ohjaajana. Hän suostui tekemään pohjan jatko-osan käsikirjoitukselle ja sitä työstessään koki saaneensa aikaiseksi niin hyvän tarinan, että lopulta suostui sittenkin ohjaamaan leffan. Kuvaukset käynnistyivät kesäkuussa 2019 ja Hiljainen paikka Osa 2 ehti saada maailmanensi-iltansa New Yorkissa maaliskuussa 2020 juuri ennen kuin elokuvateatterit ympäri maailman sulkeutuivat. Elokuvan kunnon teatterikierrosta on siirretty pariinkin otteeseen, mutta nyt vihdoin ja viimein Hiljainen paikka Osa 2 saapuu Suomenkin elokuvateattereihin. Itse pidin ensimmäisestä Hiljaisesta paikasta valtavan paljon ja kyseessä on mielestäni yksi 2000-luvun parhaista kauhuelokuvista tähän asti. Koin kuitenkin filmin toimivan täydellisesti omillaan, enkä edes halunnut sille jatkoa. Meninkin hieman varautunein mielin katsomaan Hiljainen paikka Osa 2:a sen lehdistönäytökseen noin viikkoa ennen ensi-iltaa, toivoen, että jatko-osa onnistuisi olemaan edes kelvollinen tapaus hienon edeltäjänsä jälkeen.

Maatilansa tuhouduttua ja Lee-isän kuoltua äänen perässä metsästävien hirviöiden hyökkäyksessä, Abbottin perhe lähtee vaaralliselle matkalle, etsien muita selviytyjiä.




Emily Blunt, Millicent Simmonds ja Noah Jupe palaavat rooleihinsa Abbottin perheenjäseninä, Evelyn-äitinä, kuurona Regan-tyttärenä ja Marcus-poikana. Blunt näyttää jälleen kerran lahjansa, esittäessään päättäväistä äitiä, joka on valmis menemään mihin asti tahansa suojellakseen lapsiaan. Simmonds ja Jupe vakuuttavat vielä paremmin kuin ensimmäisessä elokuvassa perheen lapsina ja paikoitellen jopa tuntuu, että he (erityisesti Simmonds) nousevat filmin valokeilaan. Koko ajan itsevarmemman Reganin osuutta vain vahvistetaan ja välillä hän vaikuttaisi olevan elokuvan päähenkilö. Perheenjäsenet ovat kaikki kiinnostavia ja pidettäviä, ja heidän uusiin koettelemuksiinsa hyppää heti täysillä mukaan.
     Tuttujen hahmojen lisäksi elokuvassa nähdään myös Peaky Blinders -televisiosarjasta (2013-) tuttu Cillian Murphy Abbottien vanhana perhetuttuna, ajalta ennen olentojen ensimmäistä hyökkäystä. Murphy on tietty erinomainen valinta rooliin ja hänenkin hahmostaan Emmettistä saadaan kiinnostava tapaus.

Joskus suorastaan rakastan sitä, että joku onnistuu osoittamaan, että olin väärässä jostain asiasta - erityisesti silloin, kun se liittyy elokuvaan, josta olin etukäteen hyvin ennakkoluuloinen. Kuten alussa kerroin ja kuten taisin kirjoittaa arvosteluuni ensimmäisestä Hiljaisesta paikasta, en kokenut ensimmäisen osan tarvitsevan jatkoa. En suorastaan halunnut sille jatkoa. Nyt kun sellainen on kuitenkin tehty ja olen sen nähnyt, niin voin vain sanoa, kuinka valtavan iloinen olen, että sellainen tehtiin. Hiljainen paikka Osa 2 ei kalpene lainkaan edeltäjänsä rinnalla. En tiedä, olenko koskaan nähnyt näin tasokasta jatko-osaa mahtavalle kauhuelokuvalle. Siitä huolimatta, ettei Krasinski itsekään halunnut aluksi tehdä jatko-osaa, ei hänen työssään ohjaajana tai käsikirjoittajana näy minkäänlaista kiinnostuksen lopahdusta tai tasonpudotusta. Krasinski häikäisee toistamiseen kameran takana. Kyseessä on kirkkaasti yksi vuoden parhaista elokuvista.




Harvemmin tartun arvioissani näin tarkasti elokuvan nimeen, mutta pidän siitä, ettei leffa ole vain "Hiljainen paikka 2", vaan se on tarkalleen Hiljainen paikka Osa 2, viestien siitä, että kyseessä on toinen osa samasta, isommasta kokonaisuudesta. Tarkoitan sitä, että toisin kuin perinteinen jatkoelokuva, joka hyppäisi ajassa ja lähtisi kertomaan enemmän eri tarinaa samoilla hahmoilla, Hiljainen paikka Osa 2 on enemmänkin kuin saman televisiosarjan toinen jakso tai saman kirjan toinen luku. Se lähtee käyntiin siltä samalta sekunnilta, mihin ensimmäinen elokuva päättyi ja loppuu niin, että katsoja suorastaan vaatii jatkoa. Kun ensimmäisen Hiljaisen paikan jälkeen mietin, etten tarvitse jatkoa, nyt olisin mielelläni katsonut Hiljainen paikka Osa 3:n heti perään.

Kauhuosastolla Hiljainen paikka Osa 2 toimii upeasti. Elokuva on äärimmäisen jännittävä, usein suorastaan intensiivinen kokemus, josta ei löydy tylsää hetkeä tai sellaista kohtaa, jonka aikana tuntuisi, että hahmot ovat turvassa. Suuri uhka on jatkuvasti läsnä ja vähän väliä sydämeni takoi lujaa ja kämmeneni hikoilivat, kun jännitin perheen selviämisen puolesta niin paljon. Ensikohtauksestaan lähtien filmi tarjoaa erittäin tiivistunnelmaista kyytiä, jonka perään lopputekstit toimivat hyvin varsinaisesta elämyksestä toipumiseen. Sen lisäksi, että nämä äänen perässä metsästävät mörököllit ovat pelottavia tappajia, hyökätessään vauhdikkaasti suurella vimmalla ja raivolla, elokuvassa rakennetaan jännitettä parissa kohtaa esimerkillisen piinaavasti leikkaamalla usean juonikuvion välillä. Hahmot joutuvat erilleen ja kauhu rakentuu siitä, kun katsoja odottaa milloin ja kenen kimppuun käydään. Useassa kohtaa olin lähes tarrautunut penkkini käsinojiin, samalla kuitenkin intoillen, nähdessäni näin loistavan elokuvan.




Elokuvan teknisistä ansioista huomaa kyllä, että budjetti on kolminkertaistunut ensimmäisestä osasta. Sen lisäksi, että monsterit näyttävät huomattavasti paremmilta ja niitä kehtaakin siis esitellä enemmän, eikä vain väläytellä silloin tällöin pois pimeydestä, elokuva on muutenkin kalliimman näköinen ja tuntuinen. Siinä, missä ensimmäinen leffa pysytteli lähinnä maatilalla, Hiljainen paikka Osa 2 tuo mukaan monia lokaatioita, mikä tarjoittaa paljon enemmän ränsistyneiden paikkojen lavasteita sun muuta. Kaiken kaikkiaan filmi on visuaalisesti näyttävä. Kuvaus on tyylikästä ja sitä tukee vahva leikkaus. Vähän päälle puolentoista tunnin kestossa mukana ei ole mitään ylimääräistä, eikä jännite pääse hiipumaan. Tässäkin elokuvassa äänimaailma on upeasti rakennettu ja niin hiljaisuutta kuin meteliä hyödynnetään nerokkaasti tunnelman luomisessa. Marco Beltramin säveltämät musiikit tuovat vielä lisäsilauksen audiopuoleen.

Yhteenveto: Hiljainen paikka Osa 2 on yllättävänkin laadukas jatko-osa, joka ei kalpene lainkaan ensimmäisen osan rinnalla. Päinvastoin, nämä kaksi osaa tukevat toisiaan täydellisesti, muodostaen ainakin kaksi kolmasosaa isosta kokonaisuudesta, jonka huipennusta jää suurella innolla odottamaan. Onkin vain sääli, ettei vuodelle 2023 suunnitellusta kolmannesta Hiljainen paikka -leffasta enää vastaa John Krasinski. Krasinski tekee fantastista työtä kameran takana, rakentaen äärimmäisen väkevää jännitettä läpi leffan. Filmistä löytyy oikeaa intensiivisyyttä ja tiivis kesto takaa sen, ettei piinaavuus haihdu elokuvan lopussa. Mukana on parikin aidosti karmivaa kohtausta, joissa jännite nousee täysin huippuunsa. Isomman budjetin ansiosta hirviöitä uskalletaan näyttää enemmän ja olennoista saadaan aidosti hyytäviä. Näyttelijät jatkavat loistotyötään rooleissaan ja erityisesti nuori Millicent Simmonds pääsee tekemään ison vaikutuksen. Cillian Murphy on mahtilisä näyttelijäkaartiin. Äänimaailmaa hyödynnetään jälleen erinomaisesti, luoden sellaisen elämyksen, mikä on ihan pakko kokea elokuvateatterissa. Kaikin puolin Hiljainen paikka Osa 2 on ihan yhtä hieno kauhuteos kuin edeltäjänsä, nousten kevyesti genrensä kärkipäähän 2000-luvulta, sekä myös tämän vuoden elokuvien parhaimmiston joukkoon!




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 2.6.2021
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
A Quiet Place Part II, 2020, Paramount Pictures, Buffalo FilmWorks, Platinum Dunes, Sunday Night


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti