lauantai 26. kesäkuuta 2021

Arvostelu: A.I. - Tekoäly (A.I. Artificial Intelligence - 2001)

A.I. - TEKOÄLY

A.I. ARTIFICIAL INTELLIGENCE



Ohjaus: Steven Spielberg
Pääosissa: Haley Joel Osment, Frances O'Connor, Jude Law, Sam Robards, Jake Thomas, Jack Angel, William Hurt, Brendan Gleeson, Robin Williams, Meryl Streep, Chris Rock ja Ben Kingsley
Genre: scifi, draama
Kesto: 2 tuntia 26 minuuttia
Ikäraja: 16

A.I. Artificial Intelligence, eli suomalaisittain A.I. - Tekoäly perustuu löyhästi Brian Aldissin novelliin Supertoys Last All Summer Long vuodelta 1969. Jo 1970-luvun lopulla ohjaaja Stanley Kubrick alkoi suunnitella elokuvaa novellin pohjalta, ostettuaan sen filmatisointioikeudet ja sai Aldissin itse kirjoittamaan leffan käsikirjoitusta. 1980-luvulla Kubrick pyysi Tappajahain (Jaws - 1975) ja Indiana Jones -elokuvien (1981-) myötä kuuluisuuteen noussutta Steven Spielbergiä ohjaamaan elokuvan hänen sijaan, mihin tarjoukseen Kubrickia fanittava Spielberg tarttui heti. Vuonna 1990 Aldiss korvattiin uudella käsikirjoittajalla, Ian Watsonilla, mistä Aldiss katkeroitui. Kubrick ei kuitenkaan uskonut, että elokuvan vaatimia erikoistehosteita pystyttäisiin luomaan, joten hän alkoi työstämään muita projekteja. Spielbergin julkaistua tehoste-elokuvansa Jurassic Parkin (1993), Kubrick oli niin häkeltynyt, että hän palasi välittömästi leffan pariin. Spielberg halusi kuitenkin siirtyä muihin projekteihin, ehdottaen Kubrickille, että tämä ohjaisi sittenkin elokuvan. Kubrick sen sijaan päätti tehdä Eyes Wide Shutin (1999) ja projekti pistettiin jälleen tauolle. Kubrick menehtyi juuri saatuaan elokuvansa valmiiksi, jolloin hänen vaimonsa Christiane Kubrick pyysi Spielbergiä harkitsemaan A.I. - Tekoälyn tekoa uudestaan. Spielberg suostui ja ohjauksen lisäksi päätti myös työstää käsikirjoituksen itse. Tuotanto pistettiin jälleen tauolle, kun Spielbergille tarjoutui hetkeksi mahdollisuus ohjata Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher's Stone - 2001), mutta kun sen ohjausvastuu päätyi Chris Columbukselle, Spielberg palasi vihdoin kunnolla Kubrickin työn pariin. Kuvaukset alkoivat viimein kesällä 2000 ja lopulta A.I. - Tekoäly sai maailmanensi-iltansa 26. kesäkuuta 2001 - tasan 20 vuotta sitten! Elokuva oli taloudellinen menestys, mikä sai kehuja kriitikoilta. Leffa sai myös kaksi Oscar-ehdokkuutta (paras musiikki ja parhaat erikoistehosteet), yhden BAFTA-ehdokkuuden (parhaat erikoistehosteet), sekä kolme Golden Globe -ehdokkuutta (paras ohjaus, miessivuosa ja musiikki), muttei voittanut niistä ainuttakaan. Itse näin A.I. - Tekoälyn lähes kymmenen vuotta sitten, mutten pitänyt sitä kovin kummoisena, enkä ole katsonut sitä uudestaan. Kuitenkin nyt kun filmi täyttää 20 vuotta, päätin antaa sille uuden mahdollisuuden ja katsoa ja arvostella A.I. - Tekoälyn juhlan kunniaksi.

2100-luvulla ilmastonmuutos on aiheuttanut tuhoja ympäri Maapalloa, aiheuttaen monien miljoonien ihmisten kuoleman. Ihmiskunnan avuksi rakennetaan tekoälyllisiä meka-robotteja, mutta eräs tutkija ei koe niiden riittävän. Hän luokin David-nimisen lapsirobotin, minkä tehtävä on rakastaa ja tulla rakastetuksi oikean ihmisen tavoin.




Kuudes aisti -jännäristä (The Sixth Sense - 1999) tunnetuksi noussut ja siitä jopa Oscar-ehdokkuuden saanut Haley Joel Osment näyttelee Davidia, tekoälyllistä robottia, josta on ensimmäisenä yritetty luoda ihmismäistä tunteiltaan. Elokuvan aikana David yrittääkin ymmärtää rakkautta, mikä on hänelle aluksi pelkkä koodattu käsite, mutta vähitellen myös todellinen tunne. Osment eläytyy yllättävänkin vakuuttavasti robotiksi. Etenkin leffan alussa hänen liikkeensä ovat todella konemaiset ja tarkat, eikä hän taida räpäyttää silmiään koko filmin aikana. Alkupää elokuvasta käytetäänkin hyvin pitkälti siihen, kun hän tutkii ihmisten tapoja ja yrittää matkia niitä, sulautuakseen joukkoon.
     Frances O'Connor ja Sam Robards näyttelevät Monica ja Henry Swintonia, pariskuntaa, jonka todellinen lapsi Martin (Jake Thomas) on vakavan sairauden kourissa ja siksi jäädytetty hoitoa varten. Pariskunta ottaakin David-robotin itselleen sijaislapseksi. Robards ei pääse paljoa tekemään omassa osassaan, mutta O'Connor suoriutuu mainiosti äitinä, joka joutuu vaikeiden päätösten äärelle.
     Muita hahmoja elokuvassa ovat mm. Davidin ystävä, nallerobotti Teddy (äänenä Jack Angel), seksirobotti Gigolo Joe (Jude Law), Davidin luoja professori Hobby (William Hurt) ja roboteista rahaa tahkoava Johnson-Johnson (Brendan Gleeson). Lisäksi joukko tunnettuja näyttelijöitä, kuten Robin Williams, Meryl Streep, Chris Rock ja Ben Kingsley tekevät cameoroolit robottien ääninä. Muuten näyttelijät tekevät vähintään kelvollista työtä, mutta Jude Law'n eksentrinen suoritus Gigolo Joena ampuu pahasti yli. Kyseessä saattaa jopa olla Law'n uran kehnoin roolityö.




Jude Law on jopa niin häiritsevä roolissaan, että elokuvan taso lähtee hurjaan laskuun, kun hän saapuu mukaan tarinaan. Ennen sitä, filmin ensimmäisten 45 minuutin ajan ehdin jo pohtia todella hämilläni, miksi ihmeessä en pitänyt A.I. - Tekoälystä kovinkaan paljon ensimmäisellä katselukerralla. Elokuvan ensimmäiset kolme varttia ovat aivan mahtavat. Spielberg onnistuu taidokkaasti kanavoimaan Kubrickin henkeä ja tyyliä, silti pitäen lopputuloksen selvästi omana elokuvanaan. Hän vangitsee katsojan heti alussa samantyylisellä syvällisellä pohdinnalla, mitä Jurassic Parkistakin löytyi. Siinä mietiskeltiin, onko dinosaurusten palauttaminen takaisin oikein ja kannattaako niin tehdä, jos siihen pystyy? Tässä taas pohditaan, onko tekoälyllisten robottien luominen moraalisesti oikein ja etenkin, jos niihin yrittää koodata ihmismäisiä tunteita? Jumalan leikkiminen kostautuu aina ihmiskunnalle, joten miksi samoja virheitä toistetaan?

Pohdiskelun lisäksi on aidosti todella kiehtovaa ja suorastaan lumoavaa seurata, kuinka David aloittaa elämänsä Swintonin pariskunnan uutena lapsena. Seuraa toinen toistaan vangitsevampia kohtauksia, vaikka ne olisivat niinkin yksinkertaisia, että David vain tuijottaa, kun hänen vanhempansa syövät - ihmetellen, mitä ja miksi he tekevät niin, kun Davidin ei pidä tehdä? Oman lisänsä tähän kaikkeen tuo vielä elokuvan selvä pyrkimys olla futuristinen kuvaus Pinocchion sadusta. Paikoitellen tässä mennään liiallisuuksiin ja elokuva olisi voinut tehdä vertauskuvansa hienovaraisemmin, mutta toisaalta Pinocchion nykyaikaistaminen tarkottaisi luultavasti juurikin robottia, joka haluaa olla oikea ihminen.




Lähes kaikki tämä kuitenkin katoaa sen ensimmäisen 45 minuutin jälkeen. Gigolo Joe tuodaan mukaan ja vaikka toisaalta tulevat tapahtumat avaavat 2100-luvun maailmaa paremmin, alkupään vangitsevuus katoaa kuin tuhka tuuleen. A.I. - Tekoälyn mahtavuus lässähtelee jopa keskinkertaisuuden tasoille ja elokuva muuttuu yhä vain epätasaisemmaksi. Seikkailuissa futuristisessa kaupungissa on kyllä oma kiehtovuutensa, kun kaupunki on toteutettu kuin huomattavasti tätä vanhemmassa tieteiselokuvassa, mutta ei sekään lopulta riitä. Kahden ja puolen tunnin kestossaan elokuva käy välillä pitkäveteiseksikin. Kummallisessa loppuhuipennuksessaan meno taas paranee, mutta se alkupään hienous jää saavuttamatta. Pidin A.I. - Tekoälystä nyt toisella katselulla enemmän, mutta siitä löytyy yhä isoja ongelmia, mitkä estävät sitä nousemasta erittäin hyväksi filmiksi.

Vaikka kyseessä on selvästi Spielbergin elokuva (minkä voi huomata tunnelman lisäksi myös valaistuksesta ja savukoneen käytöstä), on A.I. - Tekoäly selvästi tehty Stanley Kubrickia kunnioittaen. Kahden omien aikojensa legendaaristen ohjaajien yhteentörmäys on kiehtova, mutta se ei jaksa kannatella loppuun asti, kuten ei myöskään tee Spielbergin käsikirjoitus. Teknisesti leffa on kuitenkin oivallinen (joskin leikkauksessa elokuvaa olisi voinut tiivistää ainakin kymmenellä minuutilla). Jotkut erikoistehosteet ovat vuosien varrella vanhentuneet kehnosti, mutta praktikaalitehostein toteutettu Teddy-nalle on yhä vaikuttava ilmestys. Huonoiten vanhentunutta taitaa tosin olla kuva tulevaisuuden New Yorkista, mikä on peittynyt veden valtaan, mutta missä vedestä kohoavat selvät World Trade Centerin kaksoistornit. Elokuva ilmestyi vuonna 2001, eivätkä tekijät tietenkään voineet tietää, mitä tulisi tapahtumaan... Spielbergin luottosäveltäjä John Williams on jälleen musiikkien puikoissa ja hoitaa hommansa tietty hienosti ja herkästi tunnelmoiden, nostaen hengen välillä mahtipontisiinkin mittoihin.




Yhteenveto: A.I. - Tekoäly on ensimmäisten kolmen varttinsa aikana hieno ja syvällisesti pohdiskeleva tieteiselokuva, joka kuitenkin lässähtää heti, kun Jude Law'n pahasti ylinäyttelemä Gigolo Joe tuodaan mukaan tarinaan. Alun unenomainen henki pitää kiehtovasti mukanaan ja on todella mielenkiintoista seurata, kuinka David yrittää elää kuin ihmiset. Haley Joel Osment on nappivalinta robottipojan rooliin. Filmistä löytyy oivaa moraalista mietintää ja samalla se ottaa kantaa teknologian ihannointiin ja ilmastonmuutokseen. Kun leffa siirtyy tästä nopeatempoisempaan scifiseikkailuun, elokuvasta tuntuu katoavan paljon. Epätasaisuutta alkaa löytyä yhä vain enemmän ja taso hiipuu pikkuhiljaa. Silti lopputuloksena on kelvollinen tieteisfilmi, jossa yksi kiehtovimmista puolista on kahden ohjaajalegendan tyylien yhdistyminen. Visuaalisesti elokuva toimii yhä, vaikka osa tietokonetehosteista ovatkin parhaat päivänsä jo nähneet. John Williams tunnelmoi tuttuun tapaansa mainiosti musiikeillaan. A.I. - Tekoäly ei kuulu Spielbergin filmografian kärkikastiin, mutta on se silti kelpo lisäys hänen kattavalle uralleen.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 25.8.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.imdb.com
A.I. Artificial Intelligence, 2001, Warner Bros., Amblin Entertainment, DreamWorks, Parkes/MacDonald Image Nation, Stanley Kubrick Productions, The Kennedy/Marshall Productions


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti