Arvostelu: Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher's Stone - 2001)

HARRY POTTER JA VIISASTEN KIVI

HARRY POTTER AND THE PHILOSOPHER'S STONE

Ohjaus: Chris Columbus
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Rupert Grint, Emma Watson, Richard Harris, Robbie Coltrane, Maggie Smith, Alan Rickman, Tom Felton, Richard Griffiths, Fiona Shaw, Ian Hart, Julie Walters, Warwick Davis, John Hurt ja John Cleese
Genre: fantasia, seikkailu
Kesto: 2 tuntia 32 minuuttia / Extended Version: 2 tuntia 39 minuuttia
Ikäraja: 12

Harry Potter and the Philosopher's Stone (tai jos asuu Yhdysvalloissa niin "Sorcerer's Stone"), eli suomalaisittain Harry Potter ja viisasten kivi perustuu J. K. Rowlingin samannimiseen kirjaan vuodelta 1997. Samaisena vuonna tuottaja David Heyman yritti saada käännettyä jotain tunnettua kirjaa elokuvamuotoon ja hänen assistenttinsa ehdotti Rowlingin kirjaa, mihin Heyman ihastui aivan totaalisesti. Heyman sai hankittua kirjan elokuvaoikeudet pari vuotta myöhemmin ja aloitti innoissaan työstämään filmatisointia. Aluksi ohjaaja Steven Spielbergin oli tarkoitus yhdistellä Rowlingin kirjoja ja tehdä niiden pohjalta animaatio, mutta Rowling ei tähän suostunut. Lopulta ohjaajaksi valittiin Chris Columbus, minkä jälkeen teko lähti kunnolla käyntiin. Käsikirjoitus työstettiin, hahmot roolitettiin ja kuvaukset alkoivat syyskuussa 2000. Lopulta Harry Potter ja viisasten kivi sai ensi-iltansa marraskuussa 2001 ja se oli suuri menestys, mitä kriitikotkin ylistivät. Vuosien varrella elokuvan ja sen jatko-osien suosio on vain noussut, minkä takia kyseessä onkin yksi maailman suosituimmista sarjoista. Itselleni Rowlingin kirjoittama Harry Potter -sarja (1997-2007) on kaikkien aikojen lempikirjasarjani ja paras tarinakokonaisuus, minkä tiedän. Kun olin pieni, äitini luki kirjoja minulle ja kun opin itse lukemaan, olen lukenut ne useita kertoja uudestaan. Olen kasvanut tarinan ja sen hahmojen kanssa, joten voi vain kuvitella, miten äärettömän tärkeä sarja minulle on. Myös elokuvat olen nähnyt monen monta kertaa. Itse asiassa olen nähnyt Harry Potter ja viisasten kiven useammin kuin minkään muun elokuvan! Osaan sen siis lähes kokonaan ulkoa, enkä yleensä voi katsoa sitä muiden seurassa, sillä minulla on paha tapa lausua repliikit, juuri ennen kuin ne kuuluvat itse elokuvassa. Olen jo pitkään aikonut katsoa Harry Potter -sarjan uudestaan ja arvostella sen, ja nyt kun Rowlingin velhomaailmaan on tulossa uusi elokuva Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (Fantastic Beasts and Where to Find Them - 2016), tiesin, että vihdoin koitti aika siihen. Jos totta puhutaan, niin katsoin nämä jo heinäkuun lopulla, mutta koska Tylypahkan pikajuna lähtee Tylypahkaan syyskuun ensimmäisenä päivänä, oli mielestäni loogista aloittaa arvostelunikin kyseisenä päivänä.

Harry Potter saa yksitoistavuotis syntymäpäivänään kuulla olevansa velho ja hän lähtee opiskelemaan Tylypahkan noitien ja velhojen kouluun.

Elokuvan nimikkoroolissa Harry Potterina nähdään Daniel Radcliffe. Vaikka Radcliffen suoritus ei ole kovin mullistava, hän sopii rooliin täydellisesti. Hänestä tulee hyvin esille Harryn kokema kaltoinkohtelu lapsena ja kaikki hämmästys, kun hän pääsee Tylypahkaan. Harry muuttuu elokuvan aikana uskottavasti sankariksi, vaikka se tapahtuukin hieman vasten hänen tahtoaan. Oletteko koskaan pistäneet merkille, ettei Harry tee yhtä ainoaa taikaa tietoisesti koko elokuvan aikana?
     Ennen Tylypahkaan pääsyä hän joutuu asumaan Dursleyn perheen luona, näiden portaiden alla olevassa komerossa. Ainakin Suomessa tästä nousisi nopeasti lastensuojelujuttu, mutta nyt ollaankin fantasiamaailmassa. Dursleyn perheeseen kuuluu Vernon-setä (edesmennyt Richard Griffiths), Petunia-täti (Fiona Shaw) ja näiden lapsi Dudley (Harry Melling), joista jokainen on omalla tavallaan todella inhottava. Vaikka Dudley jää hyvin yksiulotteiseksi hahmoksi, Mellingin suoritus on hyvä ja hahmo toimii. Griffiths ja Shaw ovat hyvät roolitukset kauheille sukulaisille.
     Robbie Coltranen näyttelemä Hagrid-jätti kertoo Harrylle tämän olevan velho. Hagrid on todella sympaattinen hahmo ja Coltrane sopii osaan täydellisesti. Hagrid toimii Tylypahkassa avainten ja tilusten vahtina. Kokoero suurikokoisen Hagridin ja muiden hahmojen välillä on suurimmaksi osaksi hyvin toteutettu, mutta välillä näkee selvästi, että ruudulla esiintyy Coltranen isokokoisempi sijaisnäyttelijä, jolla on naamio päässään. Vaikken olekaan koiraihminen, niin Hagridin koira Tora on aika suloinen reppana. Ensi kerralla, kun katsotte elokuvan, laskekaa kuinka monta kertaa Hagrid sanoo lauseen "Minun ei olisi pitänyt sanoa sitä."

Matkalla Tylypahkaan Harry tapaa Ron Weasleyn (Rupert Grint) ja Hermione Grangerin (Emma Watson), joiden kanssa hän ystävystyy - jälkimmäisen kanssa tosin vasta myöhemmin elokuvassa. Ron Weasley tulee köyhästä perheestä ja hän joutuu käyttämään isoveljiensä vanhoja vaatteita. Etenkin alkupuolella tämän huomaa Ronista ja onkin hyvä, että hän tapaa Harryn, joka on koko elämänsä joutunut käyttää Dudleyn pieneksi menneitä vaatteita. Hermione on kaikkitietävä hahmo, joka käy alkupuolella hieman rasittavaksi, mutta hahmo muuttuu tutustuessaan Harryyn ja Roniin. Sekä Grintissä ja Watsonissa näyttäisi olevan potentiaalia, mutta tuntuu, että nykyään vain Watson yrittää luoda näyttelemisellä kunnon uraa.

     Koulu kun on, niin Tylypahkassa esiintyy paljon opettajia. Rehtorina toimii Albus Dumbledore, jota näyttelee edesmennyt Richard Harris. Harrisin äänessä on jotain taianomaista, kun lähes kaikki mitä hän puhuu, kuulostaa kuiskaukselta. Maggie Smith esittää Harryn tuvan opettajaa, professori McGarmiwaa, joka vaikuttaa tiukkikselta, mutta jolla on myös pehmeämpikin puoli. Vastikään edesmennyt Alan Rickman näyttelee inhottavaa professori Kalkarosta, joka tuntuu vihaavan Harrya. Ian Hart nähdään änkyttävänä Oravena ja Warwick Davis esittää professori Lipetitiä, sekä yhtä maahista Irveta-pankissa. Jokainen vanhemmista näyttelijöistä suoriutuu rooleistaan erinomaisesti.

Muita oppilaita ovat mm. kiusaajahahmo Draco Malfoy, jota esittää Tom Felton. Koska kukaan kiusaaja ei toimi yksin, niin Dracon selustaa ovat turvaamassa Crabbe (Jamie Waylett) ja Goyle (Josh Herdman). Matthew Lewisin esittämälle Neville Longbottomille sattuu ja tapahtuu kaiken aikaa. Ronin vanhemmista veljistä nähdään keppostelevat identtiset kaksoset Fred (James Phelps) ja George (Oliver Phelps), sekä tosi pienessä roolissa oleva Percy (Chris Rankin).
     Elokuvassa nähdään myös Julie Walters Ronin Molly-äitinä, John Cleese yhtenä Tylypahkan haamuista, jonka nimi on Melkein päätön Nick, David Bradley ilkikurisena, mutta omalla tavallaan koomisena vahtimestari Argus Vorona, sekä John Hurt taikasauvakauppias Ollivanderina.

Elokuva alkaa yökohtauksella, jossa Dumbledore, McGarmiwa ja Hagrid jättävät vauva-Harryn Dursleyn etuovelle. Harryn vanhemmat ovat nimittäin kuolleet: heidät on tappanut paha lordi Voldemort (Richard Bremmer), joka ei kuitenkaan saanut tapettua Harrya, vaan tuhoutui itse. Tämän takia Harrysta tulee tietämättään kuuluisa. Elokuvan alkupuoli on todella nopeatempoinen. Esitellään Dursleyn perhe, eikä aikaakaan, kun Tylypahkan kutsukirjeitä alkaa lennellä talon joka kolosta ja nurkasta, ja Hagrid käy hakemassa Harryn velhokouluun. Yritin katsoa elokuvaa, niin kuin en olisi koskaan lukenut kirjoja tai nähnyt elokuvia ennen ja minun on pakko sanoa, että jos kirjat ovat lukematta, alkupuoli voi tuntua hieman hämmentävältä, sillä asioita tapahtuu niin nopealla sykkeellä. Vielä velhotavaroiden ostaminen Viistokujalla ja lajittelu Tylypahkan eri tupiin (Puuskupuh, Korpinkynsi, Luihuinen ja Rohkelikko, johon pääkolmikko kuuluu) tuntuvat paikoitellen hieman kiirehtiviltä, mutta sitten elokuva alkaa rauhoittua. En tiedä olivatko käsikirjoittajat vain niin innoissaan velhomaailmasta, etteivät malttaneet käyttää tarpeeksi aikaa alun hiomiseen, vai putosivatko kohtaukset leikkauspöydällä pois.

Vaikka elokuva rauhoittuu, kun päästään Tylypahkaan, on se loppuun asti aika nopeatempoinen pätkä. Tylypahkaosio ei kuitenkaan kiirehdi, vaan kulkee hyvällä sykkeellä eteenpäin. Erilaisia kohtauksia tulee toinen toisen perään, milloin on taistelu peikkoa vastaan, Huispaus-ottelu, salapoliisityötä kirjastossa, erikoinen peili tai lohikäärmevauva. Kun loppujen lopuksi kaiken aikaa tapahtuu jotain, niin katsoja ei ehdi kyllästyä hetkeksikään. Välillä tämä saa elokuvan tuntumaan hieman episodimaiselta, aivan kuin jokainen haaste olisi kirjan luku. Ja niinhän se onkin, minkä takia episodimaisuus ei haittaa itseäni. Nopeasta tahdista huolimatta Tylypahkaosion kohtaukset kulkevat omalla rauhallaan ja siirtyvät siitä seuraavaan asiaan. Elokuva kestää kaksi ja puoli tuntia, ja silti tuntuu, ettei elokuvaan ole saatu kirjasta kuin oleellinen, jolloin kaikki vähänkin "ylimääräinen" on jätetty pois. Kun elokuva kulkee hyvällä sykkeellä eteenpäin, ei elokuva tunnu läheskään niin pitkältä. Elokuvassa on jännä kontrasti hilpeiden ja synkkien kohtauksien välillä, jolloin se tuntuu joskus lasten seikkailuelokuvalta ja joskus lapsia pelottelevalta jännityskertomukselta. Vaikka tiedän tasan tarkkaan, mitä aina seuraavaksi tapahtuu, niin Harry Potter ja viisasten kivi pystyy pitämään minut otteessaan loppuun asti ja jännittämään, mitä hahmoille käy. Elokuva on myös monin tavoin todella filosofinen, etenkin Dumbledoren osalta.

Harry Potterin maailma on uskomattoman hienosti ja ennen kaikkea häikäisevän maagisesti luotu kaikkia pieniä yksityiskohtia myöten. Tämä elokuva on vasta pikainen pintaraapaisu velhomaailman kaikista hienouksista. Kyseessä on erinomainen avauskertomus, sillä kaikki uudet asiat katsojille ovat myös uusia Harrylle, jolloin voi helposti samaistua päähenkilöön ja kulkea elokuvan matkan hänen kanssaan. Joskus kun katsoo avaustarinoita uudestaan ties kuinka monetta kertaa, voi tuntua siltä, että haluaisi vain skipata suurimman osan elokuvasta, koska tietää jo, mitkä lähtökohdat elokuvalla ja hahmoilla on. Harry Potter ja viisasten kivi on erilainen tapaus ja matkan haluaa aina kokea alusta asti. Koko elokuva on täynnä pieniä yksityiskohtia ja vaatii monia katselukertoja löytää ne kaikki. Tuntuu, että löydän elokuvasta jokaisella katselukerralla jotain uutta, oli se sitten tekninen tai tarinallinen asia.

Elokuvan on ohjannut Chris Columbus, joka on tunnettu lastenelokuvan Yksin kotona (Home Alone - 1990) ja tämän jatko-osan Yksin kotona 2 - Eksynyt New Yorkissa (Home Alone 2: Lost in New York - 1992) ohjauksesta. Columbus on osoittanut, että hänellä on sekä taito, että kärsivällisyyttä ohjata lapsinäyttelijöitä, jotka voivat olla välillä todella hankalia kuvauksissa. Hänen tyttärensä Eleanor Columbus näyttelee yhtä Tylypahkan oppilaista, Susan Bonesia. Harry Potter ja viisasten kiveä kritisoitiin siitä, että se olisi liian uskollinen kirjalle. En kyllä ymmärrä, miten voi olla liian uskollinen kirjalle? Kun on uskollinen, niin saa yleensä parhaimman tuloksen. Eragon (2006) on hyvä esimerkki siitä, millaista kuraa saa aikaan, kun elokuva on liian kaukana kirjasta. Uskollisuudesta myös huomaa tekijöiden syvän rakkauden kirjaa kohtaan. Elokuva on kuvattu erittäin taidokkaasti. Myös kuvauksella on korostettu Hagridin ja muiden hahmojen pituuseroa. Leikkaus on sujuvaa, vaikka alkupuoli tuntuukin paikoitellen hätäiseltä. Musiikin sävellyksestä vastaa legendaarinen John Williams, joka on tehnyt huikeaa työtä. Elokuvan soundtrack on erittäin hieno ja sitä jaksaa kuunnella uudestaan ja uudestaan. Ei pelkästään tunnusmusiikki ole tunnistettava, vaan myös monet muutkin kappaleet.

Elokuvan digitehosteet ovat valitettavasti kärsineet vuosien varrella, mutta muuten monet jutut näyttävät todella hienoilta. Peikko, Nevillen luudalla lento ja Viistokujan muuttuva tiiliseinä ovat esimerkkejä kököistä tietokonetehosteista. Digitaalisesti tehdyt ihmiset näyttävät kauheilta. Onneksi Huispauksessa hahmot liikkuvat pääasiassa niin nopeasti, ettei ehdi kiinnittää tarkkaan huomiota, miltä hahmot näyttävät. Näkymättömyysviitan, leijuvien kynttilöiden, liikkuvan portaikon ja elävien maalausten efektit toimivat edelleen. Haamut ovat myös hyvin toteutettuja, kuten myös jättimäinen shakkipelikohtaus. Lavastus on aivan mieletöntä - eivät pelkästään rakennetut linnasetit tai Viistokuja, vaan aivan pienimmätkin yksityiskohdat. Laajojen kuvien aikana tekisi mieli pistää elokuva pauselle ja vain tutkia, mitä kaikkea kuvasta löytyykään. Kielletyssä metsässä ei edes kunnolla tajua, mitkä ovat "oikeita" puita ja mitkä taustamaalausta. Elokuvaan on myös tehty paljon asioita, kuten kirjoja, sanomalehtiä, karkkilaatikoita ja kaikkea muuta tilpehööriä, mitä ei löydä mistään oikeasti - tai ainakaan löytänyt siihen aikaan, nykyäänhän elokuvan oheistuotteita voi ostaa ties minkälaisia. Puvustus on myös huikeaa. Vaikka oppilaiden kaavut ovat simppelit, ne ovat myös tyylikkäät. Vanhempien velhojen ja noitien kaavut ovat erittäin taidokkaasti toteutettuja. Maskeerauksen osalta kaikkein tyylikkäintä ovat upeat maahiset. Harryn otsassa oleva ikoninen salama-arpi on tietty täytynyt tehdä jokaista kuvauspäivää varten aina uudestaan.

Elokuvasta on olemassa myös seitsemän minuuttia pidempi versio, mitä ei valitettavasti ole saatavilla Suomen julkaisuissa. Itse olen kuitenkin nähnyt sen ja suosittelen katsomaan, jos satutte löytämään version jostain. Pidennetty kohtaus laajentaa hieman alkua, minkä lisäksi se sisältää pari tarinalle tärkeää hetkeä, mitkä pitäisi löytyä jo teatteriversiosta. Kuitenkin lisätty kohtaus, missä Petunia-täti löytää Tylypahkan kirjeitä kananmunista on niin typerä, että sen olisi voinut poistaa ihan kokonaan.

Blu-rayn kuvanlaatu on hyvä. Lisämateriaali yksilevyisellä Blu-ray -julkaisulla on aika mitäänsanomaton. Siitä löytyy Behind the Story, jonka sisältämä tekijöiden selostus elokuvan teosta osiossa Capturing the Stone on mielenkiintoinen, mutta loput neljä osiota (Ghosts of Hogwarts, Yearbook Character Clips, Quidditch Lesson ja Dragon Egg Lesson) ovat alle minuutin pituisia, tyhjentäviä pätkiä. Niiden lisäksi on myös Fun & Games, jossa voi katsoa lyhyen kohdan elokuvasta eri kielille dubattuna. Tämäkin on aika turha, eikä se ole nimensä mukaisesti millään lailla hauska, eikä varsinkaan peli. Pari mainosta löytyy, joista toinen on ihan kiva ja toinen niin huono, että jos en tietäisi Harry Potterista mitään, en olisi mennyt sen perusteella katsomaan tätä. Poistetut kohtaukset ovat parasta lisämateriaalissa. - Uudella kaksilevyisellä Blu-ray -julkaisulla on mukana uusia extroja, kuten esittelyvideo elokuvalle vuodelta 2001, sekä sarjan teosta kertovan dokumentin Creating the World of Harry Potter ensimmäinen, tunnin kestävä osa The Magic Begins, Daniel Radcliffen esittelyjen kera.

Yhteenveto: Harry Potter ja viisasten kivi on aivan mahtava ja ennen kaikkea todella maaginen aloitus sarjalle. Vaikka elokuvan alku onkin hieman liian nopeatempoinen, keskittyy elokuva silti täysin oikeisiin asioihin ja on siirtänyt kirjan onnistuneesti elokuvaksi. Tylypahkaosion alkaessa elokuva rauhoittuu hieman ja kulkee hyvällä sykkeellä loppuun asti. On kiehtovaa kokea velhomaailmaan astuminen Harryn silmin läpi elokuvan. Digitehosteet ovat kärsineet vuosien varrella ja etenkin peikko on muuttunut todella naurettavan näköiseksi. Muuten elokuva on visuaalisesti aivan mielettömän huikea! Lavasteet ovat upeita, kuten myös puvustus ja maskeeraus. Veteraaninäyttelijät ovat erinomaisia ja vaikka lapsinäyttelijöillä on homma vielä vähän hakusessa, niin monessa näkee jo potentiaalia. Vaikka monet pitävät tätä lastenelokuvana, ei tätä silti kannata näyttää ihan perheen pienimmille, sillä jännittäviä ja paikoitellen jopa pelottavia kohtia on mukana monta. Suosittelen tätä ehdottomasti kaikille, sillä yksinkertaisesti sanottuna Harry Potter -sarja on rakkautta! Siitä voi nauttia kuka tahansa ja suosittelen tietty myös lukemaan kirjat.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 20.7.2016 - Muokattu 18.8.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.tribute.ca
Harry Potter and the Philosopher's Stone, 2001, Warner Bros, Heyday Films, 1492 Pictures