torstai 22. syyskuuta 2016

Arvostelu: Harry Potter ja liekehtivä pikari (Harry Potter and the Goblet of Fire - 2005)

HARRY POTTER JA LIEKEHTIVÄ PIKARI

HARRY POTTER AND THE GOBLET OF FIRE



Ohjaus: Mike Newell
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Rupert Grint, Emma Watson, Michael Gambon, Robbie Coltrane, Maggie Smith, Alan Rickman, Brendan Gleeson, Robert Pattinson, Jason Isaacs, Roger Lloyd Pack, David Tennant, Miranda Richardson, Mark Williams, Timothy Spall ja Ralph Fiennes
Genre: fantasia, seikkailu
Kesto: 2 tuntia 37 minuuttia
Ikäraja: 12

J. K. Rowlingin "Harry Potter" -kirjasarjaan (1997-2007) perustuvat elokuvat Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher's Stone - 2001), Harry Potter ja salaisuuksien kammio (Harry Potter and the Chamber of Secrets - 2002) ja Harry Potter ja Azkabanin vanki (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban - 2004) olivat suurmenestyksiä, joten jatkoa oli tottakai luvassa. Azkabanin vangin ohjaaja Alfonso Cuarón kuitenkin ilmoitti tekevänsä vain yhden filmin, joten kun sitä leffaa kuvattiin, neljännen elokuvan ohjaajaa alettiin jo etsimään. Lopulta tuottajat päätyivät Mike Newelliin ja samalla kun Azkabanin vankia viimeisteltiin, neljännen osan kuvaukset lähtivät käyntiin. Lopulta Harry Potter ja liekehtivä pikari ilmestyi loppuvuodesta 2005. Elokuva nousi siihen aikaan sarjan toiseksi tuottoisammaksi leffaksi ja kriitikotkin pitivät filmistä kovasti. Itselleni Rowlingin kirjat ovat suunnattoman tärkeitä ja rakastan niihin pohjautuvia elokuvia, joten vuonna 2005 minua ärsytti äärettömän paljon, kun minulla ei ollut vielä tarpeeksi ikää mennä katsomaan Liekehtivää pikaria. Vasta alkuvuodesta 2006 sain sen DVD:nä ja katsoin sen monen, monen monta kertaa. Nyt kun Rowlingin luoma taikamaailma on laajenemassa uuden elokuvan Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (Fantastic Beasts and Where to Find Them - 2016) voimin, oli aika katsoa Harry Potter -elokuvasarja (2001-2011) uudestaan ja arvioida niistä jokainen.

HUOM! Tämä arvostelu sisältää SPOILEREITA koskien sarjan edellisiä elokuvia Harry Potter ja viisasten kiviHarry Potter ja salaisuuksien kammio ja Harry Potter ja Azkabanin vanki!

Harry Potterin neljäs kouluvuosi muuttuu hengenvaaralliseksi, kun hän joutuu hurjaan kilpailuun, Kolmivelhoturnajaisiin. Samalla on luotu juoni, minkä toteuduttua velhomaailma vajoaisi pimeyteen...

Daniel Radcliffen näyttelemä Harry Potter ei tunnu koskaan pääsevän viettää rauhallista kouluvuotta. Radcliffen suorituksen taso vaihtelee läpi elokuvan - joskus hän on todella hyvä ja joskus hieman kehno. Ainakin Radcliffe näyttää täysin siltä, miten hänet kuvittelee kirjan perusteella. Hiukset ovat vielä sotkuisemmat kuin aiemmin. Vaikka Harry on pelastanut Tylypahkan väen jo pariin otteeseen, häntä aletaan kummasti inhoamaan kesken elokuvan.
     Harryn ja Rupert Grintin esittämän Ron Weasleyn ystävyys käy koetukselle, kun Ron tulee kateelliseksi Harryn pääsystä Turnajaisiin. Grintin suoritus paranee, mutta Ronin hiustyyli on aika järkyttävä elokuvassa. Hermione Grangeria näyttelevä Emma Watson todistaa yhdessä kuvassa olevansa täydellinen valinta Bellen rooliin tulevassa Beauty and the Beast - Kaunotar ja hirviö -elokuvassa (Beauty and the Beast - 2017). Watson on tuttuun tyyliinsä hyvä ja joutuu seuraamaan vierestä, kun entiset ystävät tappelevat.
     Monet kritisoivat sitä, että rehtori Albus Dumbledore (Michael Gambon) käyttäytyy hieman liian voimakkaasti, kun Harryn nimi putkahtaa liekehtivästä pikarista. Mielestäni tämä on hyvä ratkaisu ja osoittaa, että tarpeen vaatiessa rauhallisena pidetystä Dumbledoresta löytyy muitakin puolia. Gambon on aivan mahtava Dumbledorena. Hahmo on hieman tavallista enemmän hukassa, mikä johtuu tulevia tapahtumia enteilevästä, uhkaavasta ilmapiiristä.
     Tutut opettajahahmot nähdään tietysti. Robbie Coltranen Hagridille tuodaan hieman uusia puolia, kun hän kohtaa elämänsä naisen. Edesmenneen Alan Rickmanin näyttelemälle professori Kalkarokselle tuodaan lisäsisältöä paljastamalla, että hän oli aikoinaan lordi Voldemortin kannattaja. Harrylla ja Kalkaroksella on yksi erittäin toimiva kohtaus yhdessä, jossa ei ilmene yhtä paljoa inhoa kuin aiemmin. Maggie Smithin esittämä professori McGarmiwa näyttää todellista huolta, kun Harry joutuu Turnajaisiin. Warwick Davisin näyttelemällä professori Lipetitillä on yksi hauska kohta elokuvassa, kuten myös David Bradleyn näyttelemällä vahtimestari Vorolla.
     Uutena opettajana nähdään Alastor "Villisilmä" Vauhkomieli, jota näyttelee Brendan Gleeson. Vauhkomieli on hieman sekaisin oleva hahmo ja Gleeson suoriutuu osasta erinomaisesti. Muina uusina hahmoina nähdään Kolmivelhoturnajaisten tuomari Barty Kyyry (Roger Lloyd Pack), tämän poika Barty Kyyry Jr (David Tennant), juorulehteä kirjoittava Rita Luodiko (Miranda Richardson), Noitakoulu Beauxbatonsin jättimäinen rehtori Madame Maxime (Frances de la Tour), jonka kanssa Hagridilla on sutinaa, sekä velhokoulu Durmstrangin rehtori Igor Irkoroff (Pedja Bjelac), joka on hieman hämärämpi tyyppi.





Neville Longbottomilla (Matthew Lewis) on isompi ja tärkempi rooli kuin aiemmin ja hahmon taustoja avataan hieman. Myös veljekset Fred ja George Weasley (James ja Oliver Phelps) ovat hieman isommassa osassa, mutta heidän siskonsa Ginny (Bonnie Wright) ei pääse paljoa tekemään. Draco Malfoy (Tom Felton) pysyy samanlaisena kuin aina aiemmin. Uusina hahmoina nähdään Parvati ja Padma Patil, joita näyttelevät Shefali Chowdhury ja Afshan Azad. Harry ihastuu elokuvassa Cho Changiin, jota näyttelee Katie Leung. Elokuvaa varten luotiin myös kokonaan uusi hahmo nimeltä Nigel (William Melling), joka on aika samanlainen fanipoika kuin Harry Potter ja salaisuuksien kammiossa nähty Colin Creevey, mutta ilman kameraa.
     Uusia hahmoja ovat myös muut Kolmivelhoturnajaisten kilpailijat. Tylypahkasta kilpailuun osallistuu Cedric Diggory, jota esittää Robert Pattinson. Pattinson sopii rooliinsa ja hänessä näkee potentiaalia... harmi vain, että kaikki potentiaali meni hukkaan, kun hän päätyi Twilight - Houkutukseen (Twilight - 2008). Cedricin isää, Amos Diggorya, näyttelee Jeff Rawle. Beauxbatonsin osallistuja on Clémence Poésyn näyttelemä Fleur Delacour, jolla ei kilpailu oikein tunnu sujuvan. Durmstrangin osallistuja on maailmanluokan huispauspelaaja Victor Krum, jota näyttelee Stanislav Ianevski. Krum on hieman tönkkö tyyppi, mutta silti naisten suosiossa, mikä tekee hänestä paikoitellen hieman huvittavan hahmon.
     Muitakin tuttuja hahmoja esiintyy, mutta vain pienissä rooleissa, kuten Mark Williamsin näyttelemä Ronin isä Arthur Weasley (Julie Waltersin esittämä Ronin äiti Molly ei esiinny elokuvassa ollenkaan), Peter "Matohäntä" Piskuilan (Timothy Spall), Sirius Musta (Gary Oldman), joka esiintyy vain digitaalisesti nähtynä naamana takassa, sekä Dracon isä Lucius Malfoy (Jason Isaacs). Parasta on nähdä Salaisuuksien kammiosta tuttu Murjottava Myrtti (Shirley Henderson) jälleen mukana, vaikkakin vain lyhyesti.
     Kaikkein merkittävin uusi roolitus on Ralph Fiennes, joka (SPOILER!) nähdään itse lordi Voldemortina. Fiennesin suoritus on aivan mahtava ja hän on täydellinen valinta sarjan suureksi pahuudeksi. Voldemort on julma, säälimätön hahmo, mikä tekee hänestä arvaamattoman. Vaikka hahmolla ei ole kirjan mukaisesti punaisia silmiä, on hänen nenättömyytensä saatu tehtyä onnistuneesti. Hänen seuraajansa, eli Kuolonsyöjät, muistuttavat mustiin pukeutuvia Ku Klux Klanin jäseniä, jotka tappavat jästejä, sekä kuraverisiä noitia ja velhoja. He myös jättävät oman merkkinsä, Pimeän piirron, merkkinä toiminnastaan.

Elokuvan alussa Harry näkee painajaista, jossa jästimies Frank (Eric Sykes) törmää hylätyksi luullussa talossa Matohäntään ja Voldemortiin, jota ei vielä näytetä. Voldemortin tappaessa Frankin Harry herää Weasleyn Kotikolo-talosta. Tämä on hyvin erilainen aloitus verrattuna aiempiin, sillä Liekehtivä pikari ei sisällä Dursleyn perhettä ollenkaan. Harry ja Hermione matkustavat Weasleyn perheen, sekä Amos ja Cedric Diggoryn kanssa katsomaan huispauksen maailmanmestaruuskisojen loppuottelua. Itse peliä ei näytetä, mutta voiton juhlinnan aikana Kuolonsyöjät hyökkäävät ja polttavat kaiken. Päähenkilöt selviävät kuitenkin turvassa Tylypahkaan, jossa on aika karistaa huonot fiilikset pois, kun laajennetaan taikamaailmaa ja kerrotaan, että Tylypahka on vain yksi lukuisista velhokouluista. Beauxbatonsin, Durmstrangin ja Tylypahkan koulut ovat kerääntyneet yhteen viettämään Kolmivelhoturnajaisia, jonka voittaja saisi mainetta ja mammonaa. Kun jokaisesta koulusta on valittu kilpailija, osallistujat valitseva liekehtivä pikari ilmoittaa kilpailuun vielä yhden nimen, joka on - kukapa muukaan kuin - Harry Potter. Läpi elokuvan Harry joutuu selviytymään Turnajaisten sisältämistä koetuksista ja yrittää samalla selvittää, kenen takia hän joutui mukaan kilpailuun.




Elokuva on jälleen paljon synkempi kuin edeltäjänsä. Vahva tunnelma, että jokin uhkaa Harrya, on läsnä läpi elokuvan, välillä jopa piinaavasti. Elokuvan ensimmäinen kuva, jossa Voldemortin Nagini-käärme luikertelee pääkallon sisältä hautausmaalle, viestii jo katsojalle, että nyt mennään paljon vakavammin, eikä enää ole kyse lapsille sopivasta jutusta. Kuolonsyöjien hyökkäystä huispauksen maailmanmestaruuskilpailuihin voi pitää helposti vertauksena terrorismille. Etenkään elokuvan loppupuolella ei enää naurata. Itselläni Harry Potter ja liekehtivä pikari aiheuttaa jatkuvasti kylmiä väreitä ja vaikka olen nähnyt elokuvan lukuisia kertoja, minua edelleen jännittää, mitä hahmoille käy. Niin voimakas tunnelataus elokuvasta iskee katsojaan ja siihen kovin monet elokuvat eivät pysty.

Onneksi kaiken synkkyyden ja pelottavuuden vastapainona on huumoria. Etenkin Tylypahkassa - jonne päästään vielä nopeammin kuin Azkabanin vangissa - on kevyempi tunnelma hahmojen kesken. Hahmot ovat päätyneet teini-ikään, joka tuodaan täydellisesti esille elokuvassa. Hormonit jylläävät ja siinä missä pojat vilkuilevat kauniiden tyttöjen perään, tytöillä meinaa jalat pettää alta komeiden poikien läheisyydessä. Monet vanhemmat katsojat voivat elokuvaa katsoessaan muistella, kuinka noloa saattoi olla, kun itse oli teini-ikäinen. Elokuvassa on monia myötähäpeällisiä kohtia, esimerkiksi Ronin sovittaessa tanssiaisasua päälleen tai kun Harry yrittää saada kysytyksi, voisiko Cho tulla hänen tanssiparikseen. Kolmivelhoturnajaisiin nimittäin kuuluvat tanssiaiset ja lähes kaikki niihin liittyvä on erittäin onnistunutta elokuvassa. Ainoa, mikä häiritsee minua, on outo velhobändi, joka tulee esittämään velhorockia, jolloin oppilaat pomppivat ja moshaavat kuin villeimmässä konsertissa ikinä. Yhtyeen esittämä kappale "Do the Hippogriff" on mielestäni hauska ja oikein mainio, mutta se ei täysin tunnu sopivan elokuvaan. Toinen heidän esittämänsä kappale, "Magic Works" sopii, mutta se johtuukin siitä, ettei itse yhtye näy sen soidessa. Mielipiteeni yhtyeen mukanaolosta vaihtelee lähes joka katselukerralla. Tällä hetkellä se tuntuu hieman turhalta lisäykseltä sarjaan, eikä se edes esiinny kirjassa.




Vaikka kirjasta on otettu paljon pois, kun sitä on siirretty elokuvaksi, niin oleellinen on silti saatu pidettyä mukana. Kirjassa on Barty Kyyryn lisäksi tuomarina myös Ludo Bagman, mutta elokuvassa hahmot ovat yhdistetty yhdeksi. Sivujuonena kirjassa Hermione yrittää vapauttaa orjina pidettyjä kotitonttuja perustamalla S.Y.L.K.Y. -järjestön ja sen myötä myös suosikkihahmoni Dobby esiintyy kirjassa. Rita Luodikolla on oma salaisuutensa, jonka Hermione selvittää. Hagridin äiti paljastuu kirjassa jättiläiseksi, mikä aiheuttaa Hagridille ongelmia, kun tieto leviää muille. Sirius Musta esiintyy kirjassa enemmän ja käy visiitillä Tylyahossa, mutta tässä hän kommunikoi Harryn kanssa vain kirjeen ja takkatulen välityksellä. Elokuvassa loppua on myös lyhennetty hieman ja koomisia kohtia on poistettu, jolloin vakava tunnelma säilyy loppuun asti. Muutamia kohtia olisi voitu lisätä elokuvaan kirjasta, mutta tällaisenakin elokuva toimii erittäin hyvin. Tunnelma on saatu täydelliseksi, millä on suuri merkitys. Kirjan pääpointit on siirretty onnistuneesti elokuvaan. Joitain juttuja on myös hieman muutettu, kuten labyrintin aiheuttamia vaaroja ja ensimmäistä koetusta on pidennetty jahdilla Tylypahkan ympärillä. Elokuva kestää lähes kaksi tuntia ja neljäkymmentä minuuttia, mutta silti paljon on jäänyt puuttumaan. Eikä mikään ihme, sillä itse kirja on lähes puolet pidempi kuin yksikään aiemmista osista.

Uusien hahmojen lisäksi elokuvassa on myös uusia asioita, kuten kidusruoho, jonka avulla voi hengittää veden alla; ajatusseula, jonne voi tyhjentää päätään ja säilöä mietteitään; porttiavain, joka on uusi tapa siirtyä paikasta toiseen helposti; aurorit, jotka metsästävät pimeyden velhoja; kirskuristajat, jotka käyvät veden alla uhrinsa kimppuun laumana; sekä anteeksiantamattomat kiroukset, joita pimeyden velhot hyödyntävät kiduttamiseen, tappamiseen ja ihmisten manipuloimiseen. Elokuvassa nähdään myös merenneitoja ja lohikäärmeitä, jotka eivät keksintönä ole uusia, mutta hyviä lisäyksiä taikamaailmaan.




Harry Potter ja Azkabanin vangin ohjaaja Alfonso Cuarón ilmoitti, että ohjaa vain yhden Potter-elokuvan, jolloin täytyi jälleen löytää uusi ohjaaja. Mike Newellia oltiin jo aiemmin mietitty Harry Potter ja viisasten kiven ohjaajaksi, mutta hän ei kiireiltään ehtinyt. Nyt hän oli kuitenkin vapaa ja ohjasi sarjan neljännen osan. Newell suoriutuu hommastaan huikeasti. Elokuvaan on löydetty täydellinen tasapaino synkkyyden ja huumorin välille, ja se kykenee olla samaan aikaan sekä hieno fantasiaseikkailu, että myös hahmoja syventävä tarina. Nuoret hahmot näytetään tavallisina nuorina  - ei ylikorostetusti, vaan juuri sopivasti. Onnistuneesta kokonaisuudesta (josta löytyy kuitenkin omat hölmöt hetkensä) voi kiittää Newellin lisäksi käsikirjoittaja Steve Klovesia, joka on tehnyt mahtavaa työtä siirtäessään kirjaa elokuvaksi.

Elokuva on kuvattu taidokkaasti, kuten myös leikattu. Värimaailma vaihtelee: välillä on lämpimiä sävyjä, välillä ankean harmaata ja välillä kelmeän vihreää. Lavastajat, maskeeraajat ja puvustajat ovat jälleen tehneet työnsä esimerkillisesti, eivätkä kovin monen muun elokuvan tekijät pysty samanlaisiin asioihin. Lempilavasteeni elokuvassa on hautausmaa, joka on todella karmiva, mutta silti tyylikäs. Visuaalisesti elokuva on erittäin hieno. Unkarilainen sarvipyrstö -lohikäärme on todella hyvin tehty, kuten myös vedenalainen maailma, sekä huipauksen maailmanmestaruuskisoissa nähtävä jättimäinen stadion. Äänimaailma pysyy erittäin mielenkiintoisena. John Williams ei jatkanut enää säveltäjänä, vaan tämän elokuvan musiikista vastaa Patrick Doyle, joka on ottanut työn onnistuneesti vastaan. Elokuvalla on hyvä soundtrack ja piinaava musiikki tuo lisätunnelmaa uhkaaviin kohtiin. Myös klassinen tanssimusiikki on erittäin hyvä.




Blu-rayn kuvanlaatu on todella hyvä. Lisämateriaalina elokuvassa on poistettujen kohtauksien ja mainoksien lisäksi keskustelua päänäyttelijöiden kanssa; koetuksista kertovat pätkät "Harry vs. Horntail: The First Task", "In Too Deep: The Second Task", "The Maze: The Third Task"; Cedricistä, Fleurista ja Krumista kertova "Meet the Champions"; lordi Voldemortista kertova "He Who Must Not Be Named"; tanssiaisiin valmistautumisesta kertova "Preparing for the Yule Ball", sekä "Reflections of the Fourth Film", jossa käsitellään sekä aiempia että tätä elokuvaa. - Uudella kaksilevyisellä Blu-ray -julkaisulla on mukana uusia extroja, kuten esittelyvideo elokuvalle vuodelta 2005, näyttelijöiden ja tekijöiden haastatteluja, lavasteiden esittelyä, sarjan eläimistä kertova "Harry Potter and the Goblet of Fire: Some Animal Magic", sekä sarjan teosta kertovan dokumentin "Creating the World of Harry Potter" neljäs, lähes tunnin kestävä osa "Sound and Music", jossa kerrotaan sarjan äänitehosteista ja musiikeista.

Yhteenveto: Harry Potter ja liekehtivä pikari on aivan mielettömän hieno jatko-osa sarjalle. Siinä jännitys ja huumori ovat täydellisessä tasapainossa keskenään. Myötähäpeää ja pelottavuutta löytyy myös. Elokuva kykenee keskittymään hahmoihin, vaikka siinä tapahtuu paljon muutakin. Uusi ohjaaja Mike Newell saa paketin pysymään onnistuneesti kasassa. Tekninen puoli on hienoa myös. Uudet roolitukset ovat sopivat. Gleeson Vauhkomielenä ja Fiennes Voldemortina ovat täydelliset ratkaisut. Tässä elokuvassa alkaa synkkä aikakausi Harryn elämässä ja aikuistuminen alkaa näkyä. Kirja on saatu hyvin siirrettyä elokuvaksi, vaikka monet asiat puuttuvat. Oleellinen on löydetty ja tunnelma on täydellinen. Harry Potter ja liekehtivä pikari kuuluu kaikin tavoin sarjan parhaimmistoon. Suosittelen sitä Potter-faneille ja kaikille muillekin. Muistakaa myös lukea kirja! Hauskana yksityiskohtana on lopputeksteissä tuleva teksti, ettei yhtäkään lohikäärmettä satutettu elokuvan teon aikana.




Kirjoittanut: Joonatan Porras, 29.7.2016 - Muokattu 27.8.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.ratscape.tumblr.com
Harry Potter and the Goblet of Fire, 2005, Warner Bros, Heyday Films, Patalex IV Productions Limited


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti