Arvostelu: Harry Potter ja Azkabanin vanki (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban - 2004)

HARRY POTTER JA AZKABANIN VANKI

HARRY POTTER AND THE PRISONER OF AZKABAN

Ohjaus: Alfonso Cuarón
Pääosissa: Daniel Radcliffe, Rupert Grint, Emma Watson, Michael Gambon, Robbie Coltrane, Maggie Smith, Alan Rickman, David Thewlis, Emma Thompson, Gary Oldman, Richard Griffiths, Fiona Shaw ja Timothy Spall
Genre: fantasia, seikkailu
Kesto: 2 tuntia 22 minuuttia
Ikäraja: 12

"Vannon pyhästi, että minulla on vain pahat mielessäni."

J. K. Rowlingin kirjasarjaan (1997-2007) perustuvat elokuvat Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher's Stone - 2001) ja Harry Potter ja salaisuuksien kammio (Harry Potter and the Chamber of Secrets - 2002) olivat suurmenestyksiä, joten sarjaa päätettiin tietty jatkaa. Kolmannen osan tekoa ei kuitenkaan saatu aloitettua yhtä sujuvasti kuin Salaisuuksien kammion, sillä ohjaaja Chris Columbus päätti sanoa itsensä irti keskittyäkseen omaan perheeseensä. Kun uudeksi ohjaajaksi vihdoin löydettiin meksikolainen Alfonso Cuarón, tuotanto lähti viimeinkin kunnolla käyntiin ja kuvaukset alkoivat helmikuussa 2003. Lopulta Harry Potter ja Azkabanin vanki sai ensi-iltansa keväällä 2004 ja se oli ilmestymisvuotensa toiseksi menestynein elokuva Shrek 2:n (2004) jälkeen. Kriitikot ihastuivat siihen edellisiä osia enemmän ja monet pitävät Azkabanin vankia yhtenä sarjan parhaista elokuvista. Itse näin elokuvan vasta loppuvuodesta 2004, kun sain sen lahjaksi VHS:nä. Olen katsonut filmin useaan otteeseen ja omalla listallani se on vaihdellut paikkaa sarjan parhaiden ja heikoimpien osien joukossa. Nyt kun Rowligin luoma velhomaailma saa lisäystä elokuvalla Ihmeotukset ja niiden olinpaikat (Fantastic Beasts and Where to Find Them - 2016), oli aika katsoa elokuvat jälleen kerran ja arvostella ne.

Massamurhaaja Sirius Musta vapautuu Azkabanin velhovankilasta ja kolmannen kouluvuotensa aloittava velhopoika Harry Potter saa tietää Siriuksen olevan hänen perässään.

Daniel Radcliffen näyttelemä Harry Potter ei ole samanlainen sankarihahmo kuin aiemmin. Harrysta alkaa löytyä synkempiäkin puolia, sekä vihaa, jotka tuovat uutta sisältöä hahmoon ja osoittavat, että kaikkein puhtoisimmissakin ihmisissä voi olla jotain "pahaa". Tietysti Harry on silti yhä tarinan keskipisteessä oleva hyvis, jolle jälleen kerran sattuu ja tapahtuu. Radcliffen suoritus paranee jälleen, mutta jösses kuinka huono hän on kiukutessaan lumisessa metsässä! Elokuvassa kerrotaan taas hieman enemmän Harryn vanhempien kuolemasta.
     Ron Weasley (Rupert Grint) ja Hermione Granger (Emma Watson) kinastelevat enemmän kuin aiemmin. Hermione on ostanut kissan nimeltä Koukkujalka, joka yrittää syödä Ronin Kutka-rotan ja tästähän Ron suuttuu. Watson on mielestäni oiva näyttelijä ja on jälleen hyvä Hermionena. Hermione pääsee näyttämään, mistä hänet on tehty ja todistamaan, ettei hänelle kannata ryttyillä. Grint suoriutuu osastaan myös hyvin. Harryn, Ronin ja Hermionen ystävyys syntyy näyttelijöiltä jo luonnostaan.
     Dursleyn perhe ei esiinny elokuvassa kovin paljoa, vain muutaman ensimmäisen minuutin ajan. Vernon-setä (Richard Griffiths) ja Petunia-täti (Fiona Shaw) ovat aivan samanlaiset kuin ennenkin, mutta Dudleysta (Harry Melling) on tullut varsinainen tyhjäntoimittaja, eikä hän tee oikeasti mitään muuta kuin katsoo televisiota ja syö. Uutena hahmona esitellään Vernonin sisko Marge, jota näyttelee Pam Ferris. Vaikka hahmo on todella vähän elokuvassa, vetää Ferris roolinsa aivan nappiin ja Marge on samaan aikaan aivan hirveä ja todella hauska.

Koska kahdessa edellisessä elokuvassa rehtori Albus Dumbledorea näytellyt Richard Harris menehtyi hieman ennen Harry Potter ja salaisuuksien kammion ensi-iltaa, täytyi hänelle löytää korvaaja tähän elokuvaan. Uutena Dumbledorena nähdään Michael Gambon, joka ottaa roolin toimivasti haltuunsa. Omasta mielestäni Gambon sopii osaan paremmin, sillä hänessä on enemmän sitä energiaa, mitä kirjan versiossa esiintyy, mutta hän pysyy silti yhtä viisaana hahmona.
     Muut tutut opettajat ovat myös mukana. Professori McGarmiwa (Maggie Smith) ei kovin paljoa esiinny elokuvassa, mutta professori Kalkaroksen (Alan Rickman) roolia on suurennettu ja hahmoon annetaan hieman lisäsyvyyttä parin uuden hahmon kautta. Kalkaros myös todistaa yhdessä repliikissä, ettei välttämättä vihaakaan Harrya niin paljon kuin on luultu ja on lopussa valmis suojelemaan pääkolmikkoa, vaikka oma henki menisi. Hagrid-jättiläinen (Robbie Coltrane) pääsee myös opettamaan, mutta se ei suju ihan toivotulla tavalla. Warwick Davisin esittämä professori Lipetit on mukana ja hänen ulkonäköään on muutettu radikaalisti. Myös ilkeä vahtimestari Voro (David Bradley) nähdään jälleen.
     Uusina opettajina nähdään professori Lupin, jota näyttelee David Thewlis ja professori Punurmio, jota näyttelee Emma Thompson. Lupin on uusi pimeyden voimilta suojautumisen opettaja ja hän ystävystyy Harryn kanssa, kun käy selville, että Lupin oli aikoinaan Harryn vanhempien ystävä. Emma Thompson on aivan huikea ennustuksen opettaja Punurmiona, joka on hieman pimahtanut tyyppi.

Tutut oppilaat Neville Longbottom (Matthew Lewis), Seamus Finnigan (Devon Murray), Dean Thomas (Alfred Enoch), kaksoset Fred ja George Weasley (James ja Oliver Phelps), Ronin pikkusisko Ginny (Bonnie Wright), kiusaajahahmo Draco Malfoy (Tom Felton) ja tämän kaverit Crabbe (Jamie Waylett) ja Goyle (Josh Herdman) ovat tietysti mukana. Uutena oppilaana nähdään lopputeksteissä Boy 1:ksi nimetty hahmo, jonka oikeaksi nimeksi selvisi pikaisen etsimisen jälkeen Bem. Bemiä näyttelee Ekow Quartey ja hän on elokuvaa varten luotu hahmo, joka esiintyy vain tässä elokuvassa. Hänen ainoa tarkoituksensa on selittää muille hahmoille asioita ja hän tuntuu aika turhalta lisäykseltä.
     Edellisessä elokuvassa nopeasti näkynyt Taikaministeri Cornelius Toffee (Robert Hardy) esiintyy tässä elokuvassa, kuten myös Ronin vanhemmat Molly (Julie Walters) ja Arthur Weasley (Mark Williams), joista kummallakaan ei ole paljoa tehtävää elokuvassa. Uusina hahmoina esitellään mm. Poimittaislinjan rahastaja Stan Pikitie (Lee Ingleby) ja Peter Piskuilan (Timothy Spall). Merkittävin uusi hahmo on Sirius Musta, eli juuri tämä elokuvan nimessä mainittu Azkabanin vanki, jota näyttelee Gary Oldman. Oldman on todella hyvä näyttelijä ja täydellinen valinta rooliin. Hän tuo hahmon hulluuden hyvin esille. Hahmo ei ole kuitenkaan niin yksiulotteinen kuin voi luulla.

Elokuvan alussa Vernon-sedän sisko Marge tulee käymään Dursleyn perheen luona, jonne Harry on taas (elokuvassa selittämättömästä syystä) joutunut viettämään kesäänsä. Vierailu ei mene kovin hyvin ja päivällisellä Marge haukkuu Harryn vanhempia, jolloin Harry vahingossa paisuttaa Margen ihmisilmapalloksi ja karkaa Dursleyn kotoa. Villin Poimittaislinjakyydin jälkeen Harry tapaa jälleen ystävänsä, eikä aikaakaan, kun he jo suuntaavat Tylypahkaan. Azkabanin vangissa päästään tähän mennessä nopeimmin itse kouluun. Kouluvuoden aikana ei kovin paljoa sinänsä tapahdu - lähinnä käydään oppitunneilla, kerran pelataan huispausta sateessa ja välillä pelätään Sirius Mustaa, mutta eniten tapahtuu loppuosiossa, joka kestää kuitenkin aika kauan. Vaikka tässä elokuvassa ei tarvitse taistella peikkoja ja jättiläishämähäkkejä vastaan, niin silti jotain tapahtuu kouluvuoden aikana. Hahmoja nimittäin syvennetään paljon. Harry Potter ja Azkabanin vanki keskittyy edellisiä osia enemmän hahmoihinsa ja vähemmän huimiin seikkailuihin. Erilainen lähestymistapa tuo tuoreutta sarjaan.

Tuoreutta tuo myös uudenlainen tyyli itse elokuvassa. Harry Potter ja salaisuuksien kammio oli loppupuolella aika synkkä elokuva, mutta muuten se on väreiltään lämmin ja siinä on perhe-elokuvan kaltaisia viboja siellä täällä. Azkabanin vanki on läpikotaisin synkkä ja värimaailma on paljon harmaampi ja kylmempi. Yhtenä aiheuttajana tälle ovat ankeuttajat, Azkabanin velhovankilan vartijat, jotka vartioivat Tylypahkaa Sirius Mustan varalta. Ankeuttajat ovat synkkiä olentoja, jotka pukeutuvat kaapuihin, eikä niiden kasvoja näy - ne leijuvat ilmassa ja imevät ihmisistä onnellisuuden ja lopulta sielun. Hahmot ovat täydellisesti luotuja, konkreettisia pahuuksia, jotka voivat tuntua pelottavilta. Läpi elokuvan sataa myös paljon, jolloin loogisesti aurinkoa ei paljon näy. Värimäärittelyllä on myös lisätty synkkyyttä - varjot ovat korostetumpia ja monia muita asioita on hieman pehmennetty, jolloin elokuvalla on erittäin omanlainen tyylinsä verrattuna moniin muihin elokuviin. Vastapainoksi synkkyydelle elokuvasta löytyy onneksi paljon huumoria.

Hahmoihin liittyy myös uusi asia, etenkin nuoriin hahmoihin, nimittäin puvustus. Toki heillä on yhä kaikilla tutut koulupukunsa (valkoinen kauluspaita, kravatti, tummanharmaa neule ja musta kaapu), mutta niitä käytetään hieman eri tavalla kuin aiemmin. Edellisessä osissa puvut pysyivät kiltisti päällä mahdollisimman esimerkillisesti, mutta tässä paidat on vedetty pois housuista, ylin nappi on auki ja kravattia löysennetty, kuten myös pelkkää kauluspaitaa käyttäessä hihoja on kääritty ylös. Hahmot alkavat olla jo teini-iässä, jolloin pukeutumisen muuttuminen rennommaksi on täysin loogista ja toimivaa. Hahmot nähdään myös tavallista enemmän arkivaatteissaan.

Vanhat tutut paikat ovat jälleen nähtävissä, mutta Hagridin mökin ja Tällipajun sijainteja on muutettu ja pihamaille on lisätty kokonaan uusi alue, jossa mökki sijaitsee. Uutena paikkana nähdään Tylyaho, joka on kylä Tylypahkan lähellä, sekä sen vieressä sijaitseva Rääkyvä röttelö, joka huhujen mukaan kummittelee. Rääkyvässä röttelössä nähdään yksi suosikkikohtauksistani elokuvassa, joka rakentaa hahmoihin lisäsyvyyttä ja avaa hyvin uusia asioita katsojille, jotka koskevat Harryn menneisyyttä. Ankeuttajien lisäksi uusia juttuja ovat mm. Poimittaislinja, joka on kolmikerroksinen bussi velhoille; hevoskotkat, jotka ovat puoliksi hevosia ja puoliksi kotkia; Kalmakoira, jonka näkeminen enteilee kuolemaa; Kelmien kartta, joka näyttää reaaliajassa, mitä Tylypahkassa tapahtuu; animaagit, jotka pystyvät muuttumaan eläimiksi; sekä ajankääntäjä. Tässä elokuvassa on nimittäin aikamatkustusta. Tietysti tässä on jokaisen muunkin aikamatkustuselokuvan tavoin epäloogisuuksia, mutta se on silti aiheena hauska ja on hienoa nähdä sitä hyödynnettävän velhomaailmassakin. Elokuvassa nähdään myös ensimmäistä kertaa ihmissusi, joka ei tosin ole millään lailla uusi juttu kellekään.

Uutena ohjaajana toimii tosiaan Alfonso Cuarón, jolla on hyvin vahva synkkä tyyli. Pääasiassa pidän Cuarónin luomasta hengestä ja on hienoa, että ohjaaja pääsee näin isossa tuotannossa oikeasti toteuttamaan itseään, mutta minulta löytyy myös kritisoitavaa. En tiedä, oliko se hänen ideansa vai ei, mutta tässä elokuvassa monet kohtaukset päättyvät siihen, että kuva himmenee mustaksi. Tämä toimisi muuten, mutta himmentymiset ovat tehty tavalla, joka muistuttaa Looney Tunesia (1930-), jolloin himmentyminen alkaa kuvan reunoista ja päättyy johonkin tiettyyn kohtaan kuvan keskellä, esimerkiksi Harryn naamaan. Monet kohtaukset alkavat tällä lailla, mutta toisinpäin toteutettuna. Kikka toimii muutamalla ensimmäisellä kerralla, mutta kun sitä käytetään kaiken aikaa, alkaa katsojaa ärsyttää. Elokuva myös loppuu kuvaan, joka pysähtyy hetkeksi ja sitten käytetään himmennystä, jolla siirrytään lopputeksteihin. Ei näin. Muuten leikkaus on sujuvaa ja elokuva on kuvattu jopa erinomaisesti. Ja kuten jo sanoin, elokuva tuntuu värimäärittelyn takia erittäin kylmältä.

Tehosteet ovat jälleen parantuneet, vaikka paikoitellen kuvaan lisätty pehmennys saa jotkut jutut näyttämään huonommilta kuin ne ovatkaan. Ankeuttajat ovat visuaalisesti näyttäviä, sekä pelottavia. Monet ovat valittaneet siitä, miltä elokuvan ihmissusi näyttää, mutta elokuvan tekijöiden perustelujen jälkeen olen ymmärtänyt, miksi hahmo näyttää sellaiselta. Elokuvan ihmissusi on lähes karvaton ja hieman riutunut, mutta silti karmiva. Pienenä en uskaltanut katsoa kohtia, joissa se esiintyy. Hevoskotka Hiinokka on myös tyylikkäästi toteutettu, kuten myös ihmisilmapalloksi muuttuva Marge. Äänitehosteet ovat loistavat. Lavastuksen osalta suosikkini on Rääkyvä röttelö. Maskeeraus ja puvustus ovat jälleen todella taidokkaasti toteutettuja ja parasta on mielestäni, että oppilaiden kaapujen sisäpinnat ovat sen väriset, mihin tupaan he kuuluvat. Musiikin sävellyksestä vastaa jälleen John Williams. Muutamien tuttujen nuottien lisäksi kuultava musiikki poikkeaa hyvin paljon aiemmin kuullusta, jolloin Williamsin kädenjälki ei ole yhtä selkeä. Elokuvassa on silti todella hyvä soundtrack.

Blu-rayn kuvanlaatu on hyvä. Lisämateriaalina yksilevyisellä Blu-ray -julkaisulla on viimeistelemättömiä kohtauksia ja mainoksia, kuten myös yli neljäkymmentä minuuttia kestävä Head to Shrunken Head jossa haastatellaan elokuvan näyttelijöitä ja tekijöitä. Haastatteluissa esiintyvä kutistettu pää on äärimmäisen ärsyttävä ja aivan turhaan mukana. Mukana on näiden lisäksi Choir Practice jossa kuullaan koko Double Trouble -kappale sanojen kanssa, jos haluaa laulaa mukana, Care of Magical Creatures jossa kerrotaan eläinten koulutuksesta, sekä itse elokuvan teosta kertova Conjuring a Scene. Lisämateriaali sisältää suomenkielisen tekstityksen. - Uudella kaksilevyisellä Blu-ray -julkaisulla on mukana uusia extroja, kuten esittelyvideo elokuvalle haastattelujen kera, The Magic Touch of Harry Potter joka sisältää harvinaisia videoita kolmen ensimmäisen leffan kuvauksista, ohjaaja Alfonso Cuarónin haastattelu, sekä sarjan teosta kertovan dokumentin Creating the World of Harry Potter kolmas, tunnin kestävä osa Creatures, jossa kerrotaan sarjan olennoista.

Yhteenveto: Harry Potter ja Azkabanin vanki on loistava jatko-osa fantasiasarjalle, mutta jää pienesti kahden edellisen jalkoihin, sillä kyseessä ei ole yhtä tapahtumarikas teos. Toisaalta on hienoa, että tämä elokuva keskittyy enemmän henkilöhahmojen syventämiseen kuin hurjiin seikkailuihin. Ennen loppupuolen jännittävää osiota, elokuvassa ei tapahdu paljoa. Silti jännitys on läsnä läpi elokuvan. Huumoriakin löytyy onnistuneesti, eniten professori Punurmion hahmosta. Emma Thompson ja Gary Oldman ovat loistavat valinnat rooleihinsa, kuten myös Michael Gambon uudeksi Dumbledoreksi. Rennompi tyyli päähahmoilla tuo vahvemman tunnelman siitä, että velhohenkilötkin voivat olla nuoria siinä missä muutkin. Tämä ei todellakaan ole enää lastenelokuva, sillä siinä on niin paljon jännittäviä ja synkkiä kohtia. Tai no, mistä minä tiedän, sillä itse taisin nähdä tämän jo loppuvuodesta 2004... Potter-faneille tämä on tietysti "pakko nähdä" ja "pakko omistaa" -elokuva ja suosittelen sitä vahvasti muillekin.

"Ilkityö onnistui!"

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.7.2016 - Muokattu 26.8.2018
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.harrypotter.wikia.com
Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, 2004, Warner Bros, Heyday Films, 1492 Pictures, P of A Productions Limited