Lucky (2026) - sarja-arvostelu

LUCKY

Luoja: Jonathan Tropper

Näyttelijät: Anya Taylor-Joy, Annette Bening, Aunjanue Ellis-Taylor, Clifton Collins Jr., Timothy Olyphant, Mo McRae, Drew Starkey, Eric Lange, William Fichtner, Dean Jagger, Artur Zai Barrera, Alanna Ubach, Matthew Rauch, Malcolm McRae ja Jazmyn Simon

Genre: rikos, trilleri

Jaksomäärä: 7

Jakson kesto: 42 minuuttia - 52 minuuttia - Yhteiskesto: noin 5 tuntia 33 minuuttia

Ikäraja: 16

Lucky perustuu Marissa Stapleyn samannimiseen kirjaan vuodelta 2021. Apple Studios ja Jonathan Tropper tarttuivat kirjaan, aikeenaan kääntää se minisarjan muotoon. Kuvaukset käynnistyivät helmikuussa 2025 ja nyt Lucky on pyörinyt loppuun Apple TV:ssä. Itse kiinnostuin sarjasta heti sen päätähden takia ja kun Lucky oli julkaistu kokonaan, ryhdyin katsomaan sitä.

Pariskunta Lucky ja Cary ovat suorittaneet kymmenen miljoonan dollarin ryöstön ja juhlivat uuden, rikkaan elämänsä alkua Las Vegasissa. Kuitenkin kun Lucky herää aamulla, hän huomaa kauhukseen sekä Caryn että rahojen kadonneen.

Anya Taylor-Joy näyttelee Luckya, kun taas Outer Banks -sarjasta (2020-2026) tuttu Drew Starkey esittää Carya. He ovat naimisissa oleva nuoripari, joka on juuri suorittanut aikamoisen ryöstön: nimittäin kymmenen miljoonaa dollaria käteisenä. Lucky uskoo, että heidän elämänsä kääntyy nyt nousuun ja onneen, joten tuntuukin murskaavalta herätä seuraavana aamuna, kun Cary ja rahat ovat kadonneet. Sieppasiko joku miehen ja rahat, vai hylkäsikö Cary Luckyn ja päätti pitää rahat itsellään? Taylor-Joy on tuttuun tapaansa hyvässä vedossa. Hän tulkitsee vakuuttavasti hahmonsa sinnikkyyttä, kun poliisien jahtaama Lucky päättää etsiä miehensä ja rahansa takaisin käsiinsä. Starkey on myös oivallinen roolissaan.

     Sarjassa nähdään myös Timothy Olyphant Luckyn vankilassa viruvana isänä John Armstrongina, William Fichtner ja Annette Bening Caryn rikollispomovanhempina Wayne Whitakerina ja Priscilla Mastersonina, sekä Clifton Collins Jr. Priscillan luottomies Dutchina, Aunjanue Ellis-Taylor ja Mo McRae Luckya ja Carya jahtaavina FBI-agentteina Billie Randina ja Eli Gatesina, sekä Eric Lange heidän pomonaan Kershaw'na. Sivunäyttelijätkin ovat hyviä rooleissaan, etenkin karismaattiset Olyphant, Fichtner ja Bening, jotka esittävät kaikki eri tavalla vaarallisia persoonia.

Luckyssa on hyvät lähtökohdat ja lahjakkuutta kameran molemmin puolin. Vahvan näyttelijäkaartin lisäksi sarjanhan on luonut Jonathan Tropper, jonka toisesta Apple TV -sarjasta, Your Friends & Neighborsista (2025-) pidän erittäin paljon. Sarja käynnistyy lupaavasti ja katsojana on kiinnostunut näkemään, miten Lucky ratkaisee pinteen, kun mies ja rahat ovat kadonneet yön aikana ja FBI:kin on jollain ilveellä löytänyt juuri sen hotellin, missä hän yöpyy. Alkaa vauhdikas pakomatka, josta ei erilaisia mutkia matkasta puutu.

Valitettavasti hyvistä lähtökohdistaan huolimatta Lucky ei onnistu pitämään otteessaan. Ajojahti muuttui mielestäni hämmentävänkin nopeasti aika yhdentekeväksi sinne-tänne säntäilyksi, eikä sarja saa pidettyä jännitettä yllä. Jaksoja on vain seitsemän ja yhteiskestoa viisi ja puoli tuntia, mihin kuuluu joka jakson lopputekstit mukaan. Ihanteellisessa tilanteessahan Lucky olisi niin koukuttava, että koko minisarjan haluaisi ahmia yhdellä istumalla saman illan aikana, mutta en kokenut yhdenkään jakson jälkeen palavaa tarvetta nähdä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Minulle sarja jäi harmillisen keskinkertaiseksi rikossarjaksi, jonka olemassaolon todennäköisesti unohdan pian.

Teknisesti Lucky on kuitenkin mainio. Sarja on osaavasti kuvattu ja sujuvasti leikattu kasaan. Lavasteet ovat mainiot, puvustus tyylikästä ja maskeeraajat peittävät Taylor-Joyta yhä mojovimpiin ruhjeisiin, mitä pidemmälle hänen pakomatkansa etenee. Äänimaailma on osaavasti rakennettu ja Isabella Summersin säveltämät musiikit toimivat kivasti taustalla. Pidin myös Fiona Applen esittämästä alkutekstikappaleesta Horns of a Bull.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 28.9.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja televisiosarjan juliste www.impawards.com

Lucky, Yhdysvallat, 2026, Apple Studios, Candle Media, Hello Sunshine, LadyKiller Productions, Tropper Ink Productions

Arvostelu: Den of Thieves (2018)

DEN OF THIEVES

Ohjaus: Christian Gudegast

Pääosissa: Gerard Butler, O'Shea Jackson Jr., Pablo Schreiber, Curtis "50 Cent" Jackson, Evan Jones, Cooper Andrews, Maurice Compte, Brian Van Holt, Meadow Williams, Mo McRae, Kaiwi Lyman-Mersereau ja Dawn Olivieri

Genre: rikos, jännitys, toiminta

Kesto: 2 tuntia 20 minuuttia

Ikäraja: 16

Den of Thieves on Gerard Butlerin tähdittämä pankkiryöstöelokuva. Ohjaaja Christian Gudegast ja Paul Scheuring saivat idean elokuvaan jo 2000-luvun alussa ja tekivät diilin leffasta New Line Cineman kanssa. Projekti jäi kuitenkin pyörimään limboon moneksi vuodeksi, minkä aikana New Line Cinema jättäytyi projektista. Lopulta kuvaukset saatiin aloitettua tammikuussa 2017 ja Den of Thieves sai ensi-iltansa Yhdysvalloissa vuotta myöhemmin, tammikuussa 2018. Suomeen elokuva saapui vasta myöhemmin samana vuonna, suoraan myyntiin ja vuokralle. Leffa oli pienimuotoinen hitti, joka ei kuitenkaan voittanut kriitikoita puolelleen. Minulta elokuva jäi täysin väliin, kun se julkaistiin. Vasta nyt, kun elokuva on saamassa jatko-osan Den of Thieves 2: Pantera (2025), päätin sitä odotellessa vihdoin katsoa ensimmäisen leffan. 

Los Angelesin erikoispoliisiyksikkö ryhtyy tutkimaan rikollisryhmää, joka on ottanut kohteekseen kaupungin ainoan pankin, jota ei olla vielä onnistuttu ryöstämään.

Den of Thieves seuraa rikollisten ryhmää, jotka aikovat ryöstää Los Angelesin Federal Reserve -pankin, mitä pidetään mahdottomana tehtävänä. Ryhmää johtaa Pablo Schreiberin näyttelemä, vastikään vankilasta vapautunut Ray Merriman ja ryhmän muut jäsenet ovat hänen oikea kätensä, Curtis Jacksonin, eli rap-artisti 50 Centin näyttelemä Levoux, rap-artisti Ice Cuben pojan O'Shea Jackson Jr:n näyttelemä Donnie, Evan Jonesin esittämä Bosco, sekä Cooper Andrewsin esittämä Mack, joka toimii ryöstöissä teknikkona, auttaen ryhmää etäältä. Schreiberista löytyy oikeaa rosoisuutta joukon johtajaksi, mutta tiimin parhaaksi vetäjäksi nousee Jackson Jr., joka esittää hyvin hahmonsa vaikeaa paikkaa, kun tämä joutuu ristituleen rikollisryhmän ja hiillostavien poliisien väliin.

     Merrimenin miehiä on vastassa Gerard Butlerin näyttelemä Nicholas "Big Nick" O'Brien, Los Angeles County Sheriff Departmentin etsivä, joka paskat nakkaa sääntökirjojen noudattamisesta ja jota ei kiinnosta, millä keinolla rosvot saadaan nalkkiin. Hahmokattauksessa onkin kiinnostavinta se, että leffassa ei ole selkeitä hyviksiä ja pahiksia, vaan toisinaan poliisit saattavat näyttäytyä törkeämpinä tyyppeinä kuin rosvot. Butler on nappivalinta Big Nickiksi, johon katsoja ei pitkään tiedä, miten suhtautua. Haluaako katsoja nähdä miehen nappaavan rosvot, vai näkeekö katsoja itse asiassa hänet tarinan antagonistina?

Den of Thieves pääsi yllättämään erittäin mukavasti. Odotin elokuvasta latteaa kertakäyttökuonaa, mutta vastassa olikin oikein pätevästi tehty pankkiryöstötrilleri, joka piti yllättävänkin hyvin otteessaan yli parin tunnin kestonsa. Ei tämä nyt tasoltaan todellakaan mikään uusi Heat - ajojahti (Heat - 1995) ole, vaikka kyseinen leffa onkin päivänselvästi toiminut ohjaaja-käsikirjoittaja Christian Gudegastin innoittajana. Jos päättää tehdä elokuvan pankkiryöstöistä, miksipä ei lainaisi genren parhaalta teokselta? 

Elokuva nappaa mukaansa heti alussa, kun Merrimenin ryhmä varastaa panssaroidun auton ja ryöstön tietyt omalaatuisuudet herättävät etsivä Big Nickin huomion. On kiinnostavaa seurata, kuinka Nick alkaa hiljalleen päästä Merrimenin poppoon jäljille ja kuinka samalla jengi valmistautuu elämänsä vaativimpaan keikkaan. Donnien rooli kaiken keskellä on myös mielenkiintoinen. Pysyykö mies uskollisena Merrimenille, vai tuleeko tästä Nickin vasikka? Loppuhuipennuksena toimiva ryöstö on laadukkaasti työstetty jännitysnäytelmä, tarjoten niin tiivistunnelmaista soluttautumista kaikessa hiljaisuudessa kuin intensiivistä tulitaistelua ja joka jättää katsojan arvuuttelemaan loppuun asti. Onnistuuko ryhmä tavoitteessaan, vai onnistuuko Nick nappaamaan heidät? Leffalla on lopuksi parikin ässää hihassaan, jotka taas tuovat Heatin lisäksi mieleen toisen vuoden 1995 ryöstöleffan, Epäillyt (The Usual Suspects). Vaikka inspiraation lähteet ovat selvät, Den of Thieves tuntuu juuri ja juuri tarpeeksi omalta jutultaan. Toisaalta leffa toimisi ihan hyvin itsenäisenä teoksenaan, mutta olen silti utelias näkemään, mitä pian ilmestyvä jatko-osa Pantera tuo tullessaan...

Teknisiltä ansioiltaankin Den of Thieves toimii. Kameratyöskentely on pääasiassa onnistunutta ja vaikka kestoa onkin liki kaksi ja puoli tuntia, leikkaus on niin sulavaa, että kesto kulkee suurimmaksi osaksi ajasta kuin hujauksessa. Lavasteet ovat hienot, puvustus oivaa ja maskeerauksetkin mainiot. Erikoistehosteet ajavat asiansa ja äänimaailma on hyvin rakennettu. Cliff Martinezin säveltämät musiikit tunnelmoivat taustalla kelvollisesti, jäämättä kuitenkaan millään lailla mieleen.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.11.2024

Lähteet elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com

Den of Thieves, 2018, STX Films, Diamond Film Productions, Tucker Tooley Entertainment, G-BASE, Atmosphere Entertainment MM