Supernatural, kausi 7 (2011-2012) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 7

Luoja: Eric Kripke

Pääosissa: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Jim Beavers, James Patrick Stuart, DJ Qualls, Benito Martinez, Mark A. Sheppard, Rachel Miner, Mark Pellegrino, Misha Collins, Kevin McNally, Felicia Day, Osric Chau, Emma Grabinsky, Jewel Staite, Carrie Fleming, Julian Richings ja Rick Worthy

Genre: fantasia, kauhu

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 33 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kriplen luoma kauhufantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syksyllä 2005. Toinen, kolmas, neljäs ja viides kausi kasvattivat suosiota sen verran, että sarjaa päätettiin jatkaa suunniteltua pidemmälle. Kuudes kausi piti suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa vielä lisää. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2011 ja lopulta Supernaturalin seitsemännen tuotantokauden esitys alkoi jo muutamaa kuukautta myöhemmin, syyskuussa 2011. Tällä kaudella katsojaluvut laskivat kuitenkin hieman ja vaikka kriitikot antoivat kaudelle positiivista palautetta, monet fanit ilmaisivat tyytymättömyyttään ja seitsemäs kausi onkin yleisesti leimattu sarjan heikoimmaksi. Itse olen tiennyt Supernaturalista jo pitkään ja kun viime syksynä huomasin sarjan täyttävän 20 vuotta, päätin vihdoin ryhtyä katsomaan sitä. Pidin paljon viidestä ensimmäisestä kaudesta ja vaikka mielsinkin kuudennen kauden alustavasti aika turhaksi, pidin lopulta siitäkin. Aloitin kuitenkin seitsemännen kauden hieman pelokkaana, kuultuani ja luettuani niin monesta paikkaa, että kyseessä olisi sarjan huonoin kausi. 

Imaistuaan Kiirastulen sielut, Castiel julistaa itsensä uudeksi Jumalaksi. Tyranniksi muuttunut entinen enkeliystävä ei ole kuitenkaan Winchesterien suurin huoli, sillä Kiirastulesta vapautui samalla muinaisia olentoja, leviataneja, joihin veljesten tavalliset konstit eivät tepsi.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles palaavat jälleen rooleihinsa Sam ja Dean Winchesteriksi, jotka joutuvat yllättävän haasteen eteen, kun heidän pitkäaikainen ystävänsä ja liittolaisensa Castiel-enkeli (Misha Collins) imaisi Kiirastulen sielut itseensä ja julisti itsensä uudeksi Jumalaksi, aloittaen heti johtamisen tyrannimaisella otteella. Veljekset ovat taistelleet monenlaisia olentoja vastaan, mutta miten käy, kun he joutuvat kohtaamaan ystävänsä? Padalecki ja Ackles ovat yhä hyvässä vedossa rooleissaan ja heidän hahmonsa toimivat taas vahvasti. Samia ja Deania kumpaakin painavat erilaiset asiat, joista he eivät halua pahemmin avautua, mikä aiheuttaakin tasaisin väliajoin ongelmia veljesten välille. Collinskin hoitaa tonttinsa julmana diktaattori-Castielina hyvin ja on erittäin kiinnostava veto tehdä hahmosta tämänkertainen vastus... joskin aivan liian lyhyeksi aikaa.

     Vanhoista tutuista paluun tekee myös vanha kunnon Bobby (Jim Beaver), joka auttaa poikia parhaansa mukaan ja hokee palleja naurettavuuteen asti, sekä demoni Crowley (Mark A. Sheppard), joka on ymmärrettävästi katkera Castielin petturuudesta. Uusina hahmoina kaudella esitellään muun muassa metsästäjä Garth (DJ Qualls), salaliittoteorioihin hurahtanut Frank (Kevin McNally), menestyvä koulupoika Kevin (Osric Chau), hakkeri Charlie (Felicia Day), sekä Kiirastulesta vapauteen päässeitä muinaisia leviataneja johtava Dick Roman (James Patrick Stuart). Beaver ja Sheppard ovat aina yhtä mainiot osissaan ja uudetkin näyttelijät hyppäävät menoon pääasiassa oivallisesti. Stuart on hyvä valinta rooliin kauden pääpahikseksi.

Kuten alussa kerroin, minua jännitti etukäteen Supernaturalin seitsemännen kauden katselu, sillä olin niin monesta lähteestä kuullut ja lukenut, että kyseessä on sarjan heikoin kausi. Mutta mitä vielä, tämähän oli jälleen oikein mainiota menoa Winchesterin poikien matkassa! No siis joo, Castielin jumalkompleksi hoidetaan turhankin vauhdilla pois alta, vaikka siihen olisi voinut käyttää koko kauden ja pistää niin Sam ja Dean kuin katsojakin pohtimaan, että mitä nyt, kun heidän ylivoimaisin vastustajansa on heidän entinen ystävänsä. Ja joo, onhan se todella väsähtänyt vitsi, että tämänkertaisen pääpahiksen nimi on Dick. Ja tätä pippelivitsiä vielä heitetään ainakin kerran per jakso siitä lähtien, kun hahmo esitellään. Yritäpä siinä ottaa tämä suuri ja mahtava tuhoajien armeijan johtaja tosissaan.

Pääasiassa viihdyin kuitenkin enemmän kuin passelisti tämänkin Supernatural-kauden parissa. Lapsellisesta vitsistä huolimatta mielsin leviatanit hyviksi vastuksiksi, haastaen veljekset onnistuneesti ja luoden jännitettä siitä, miten nämä otukset voitaisiin edes päihittää. Leviataneja enemmän pidin siitä, että kaudelta löytyy useita "viikon hirviö" -jaksoja, joiden myötä sarja tuntuu palaavan vielä vahvemmin koko homman alkupäähän. Winchesterit pääsevät kohtaamaan taas kaikenlaisia pimeyden voimia noidista tappajapelleihin, kirottuihin esineisiin ja jopa kreikkalaisiin jumaliin. Kauden parhaita jaksoja ovat mielestäni kolmas, kuudes, kymmenes, kolmastoista ja seitsemästoista jakso, jotka uskaltavat pistää Samin ja Deanin aidosti ahtaalle, vaikeiden päätösten äärelle. Kaiken tämän synkistelyn keskellä kahdeksas jakso, jossa Sam ilmoittaa yllättäen menevänsä naimisiin hänen faninsa Beckyn (Emily Perkins) kanssa, on veikeä piristysruiske. Kausi jättää veljesten seikkailut taas erittäin kiperään paikkaan ja kahdeksannen kauden haluaakin aloittaa saman tien.

Tuotantokauden ohjaajat (Ackles on jälleen kokeillut onneaan kolmannen jakson ohjaksissa) rakentavat tunnelmaa oivallisesti, samalla kun käsikirjoittajat keksivät monenlaista veljesten päiden menoksi. Leviatanien kohdalla käsikirjoittajien työ on epätasaista ja olennoissa olisi potentiaalia paljon parempaankin. Heidän suunnitelmansa on toisaalta hieman hupsu, mutta samalla myös ihan kekseliäs metafora kapitalismille. Teknisiltä ansioiltaan Supernaturalin seiskakausi on tuttua kauraa. Kausi on kelvollisesti kuvattu, lavasteet näyttävät hyviltä, puvustus on oivaa ja maskeeraukset pätevät. Tietokonetehosteista kuitenkin paistaa pienempi televisiobudjetti, mistä kärsivät erityisesti leviatanit, näyttäessään todelliset ulkomuotonsa. Äänimaailma on osaavasti rakennettu ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin musiikit tunnelmoivat taustalla tuttuun malliin, unohtamatta tietenkään finaalijaksossa perinteikkäästi kuultavaa Kansasin Carry On Wayward Sonia.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 20.8.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 5 (2009-2010) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 5

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Jim Beaver, Mark Pellegrino, Rob Benedict, Kurt Fuller, Mark A. Sheppard, Jake Abel, Samatha Ferris, Rachel Miner, Matt Fewer, Adrianne Palicki, Kim Rhodes, Matt Cohen, A. J. Buckley, Travis Wester ja Paris Hilton

Genre: fantasia, toiminta, kauhu, komedia

Jaksomäärä: 22

Jakson kesto: noin 40 minuuttia - Yhteiskesto: noin 14 tuntia 45 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma fantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Toinen, kolmas ja neljäs kausi vain kasvattivat suosiota, joten lisää oli luvassa. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2009 ja Supernaturalin viidennen tuotantokauden esitys alkoi jo saman vuoden syyskuussa. Tämäkin kausi keräsi hyvin katsojia ja sai kehuja niin faneilta kuin kriitikoilta. Itse olin jo pitkään pohtinut Supernaturalin katsomista ja kun viime vuonna huomasin sarjan täyttävän jo 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi ryhtyä vihdoin tuumasta toimeen. Pidin todella paljon neljästä ensimmäisestä kaudesta ja aloitinkin viidennen kauden katselun posiitivisin mielin.

Vapautettuaan vahingossa Luciferin vankilastaan, Sam ja Dean Winchester käynnistävät maailmanlopun. Veljesten on keksittävä keino pysäyttää Lucifer, ennen kuin on liian myöhäistä.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles palaavat jälleen kerran Winchesterin veljeksiksi, Samiksi ja Deaniksi, jotka ovat nyt pahimman vastuksensa äärellä. Yritettyään koko neloskauden ajan estää demonien suunnitelmat vapauttaa johtajansa Luciferin (Mark Pellegrino) vankilastaan, veljekset rikkoivatkin vahingossa itse viimeisen sinetin, joka piti Saatanaa aisoissa. Maailmanlopun alkaessa Sam ja Dean pistetäänkin todelliseen koitokseen. Padalecki ja Ackles jatkavat hyvää suorittamistaan. Heidän välinen kemiansa on kiistatonta ja he tulkitsevat onnistuneesti, kuinka heidän hahmonsa painivat vaikeiden valintojensa äärellä. Vakuuttava on myös Pellegrino, joka tekee Luciferista rauhallisen ja jollain tapaa jopa lempeän, mutta silti hyytävän ja totaalisen arvaamattoman.

     Mukana menossa ovat myös metsästäjäkonkari Bobby (Jim Beaver) ja enkeli Castiel (Misha Collins), joiden lisäksi tutuista hahmoista esimerkiksi Winchestereistä kirjoja kirjoittava Chuck (Rob Benedict), katala enkeli Zachariah (Kurt Fuller) ja Winchesterien velipuoli Adam (Jake Abel) nähdään yksittäisissä jaksoissa. Uusina hahmoina tavataan kapinoiva demoni Crowley (Mark A. Sheppard), sekä Luciferia seuraavat neljä hevosmiestä, Sota (Titus Welliver), Nälkä (James Otis), Rutto (Matt Frewer) ja Kuolema (Julian Richings), jotka toimivat välivastuksina kauden varrella, ennen varsinaista yhteenottoa itse Paholaisen kanssa. Beaver ja Collins jatkavat mainiota työtään, Collinsin vahvistaessa asemaansa osana tiimiä. Sheppard on lystikäs kettuilevana Crowleynä ja hevosmiehistä etenkin Nälkää esittävä Otis ja Kuolemaa näyttelevä Richings ovat nappivalinnat rooleihinsa.

Supernaturalin viides tuotantokausi käynnistyy suoraan siitä, mihin neljännen kauden lopuksi jäätiin. Lilithin kuolema olikin viimeinen sinetti, joka piti Luciferin vankina ja nyt veljekset eivät voi muuta kuin hyväksyä epäonnistumisensa ja yrittää kaikkensa pelastaakseen päivän. Viides kausi on selvä huipentuma sille, mitä aiemmat kaudet ovat rakentaneet ja Lucifer luo täydellisen päävastuksen Winchestereille. Hänen vierellään keltasilmäisen demoninkin päihittäminen vaikuttaa ihan lasten leikiltä. Vitoskausi keskittyy entistä enemmän selkeään päätarinaan, lähes joka jakson kuljettaessa veljeksiä kohti suurta taistoa koko maailman kohtalosta. Jännite rakentuu jakso jaksolta ja viimeiset jaksot katsoja tuijottaa kuin naulattuna penkkiin, sydän takoen rinnassa. Väkevän lisänsä tähän kaikkeen tuo sarjan tapa verrata Samia ja Deania veljeksinä Luciferiin ja arkkienkeli Mikaeliin - isäänsä tyytymättömään ja tätä vastaan kapinoivaan veljeen ja isäänsä lähes sokeasti arvostavaan ja suoraselkäiseen veljeen.

Vaikka viides kausi rakentuukin lähinnä yhden selvän tavoitteen ja tarinakaaren ympärille, sekaan mahtuu myös onneksi yhä niitä yksittäisiäkin tapauksia, muistuttamassa avauskauden tutusta "viikon monsteri" -kerronnasta. Pidin erityisesti kuudennesta jaksosta, jossa veljekset tutkivat täysin pöljältä kuulostavia kuolemia, eri genreillä leikittelevästä kahdeksannesta jaksosta, jossa kujeilija pistää veljekset elämään televisio-ohjelmissa, sekä yhdeksännestä jaksosta, jossa Sam ja Dean päätyvät Chuckin kirjoittamien Supernatural-romaanien ympärille rakennettuun fanitapahtumaan, vieden sarjan metatasoja eteenpäin. Hienoja hetkiä ovat myös pienet kohtaukset, joissa Sam ja Dean lähinnä vain ovat ja hengähtävät hetken, ennen kuin heitä taas riepotellaan ties mihin seikkailuihin. Loppupää kaudesta keskittyy pääasiassa Luciferin pysäyttämiseen ja tämä osio on sarjan koukuttavinta antia tähän mennessä. Finaalijaksossa Winchesterin veljesten tarina viedään onnistuneesti ja jopa liikuttavasti päätökseens... Häh, eikö Supernatural loppunutkaan tähän? Niin siis KUINKA monta tuotantokautta sarjaa tehtiin tämän jälkeen?!

Tuotantokauden ohjaajat rakentavat tunnelmaa onnistuneesti ja varsin monipuolisesti. Jaksojen varrella pääsee niin jännittämään kuin nauramaan ja jopa herkistymäänkin tarpeen vaatiessa. Finaalijakson aikana sitä todella hoksaa, kuinka paljon näistä jätkistä on alkanut välittää. Eric Kripken johdolla käsikirjoitustiimi vie tämän alkuperäisen päätarinan kunnialla päätökseensä, jättäen polun jatkaa sarjaa vielä eteenpäin. Kameratyöskentely on tälläkin kaudella kelvollista ja leikkaus menevää. Lavasteet ja asut ovat oivat. Olen hieman harmissani, että sarja on edetessään siirtynyt heikkoihin tietokonetehosteisiin, joihin ei selvästi ole ollut varaa, kun avauskaudella nähtiin runsaasti hienoja käytännön efekteihin ja maskeerauksiin perustuneita mörököllejä. Äänimaailma on passelisti työstetty ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin tutut musiikit säestävät menoa jälleen oivallisesti. Mainio on tietty sarjan epäviralliseksi tunnuskappaleeksi muodostunut Kansas-yhtyeen Carry On Wayward Son.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 30.1.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.supernatural.fandom.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films