Supernatural, kausi 11 (2015-2016) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 11

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Mark A. Sheppard, Emily Swallow, Ruth Connell, Curtis Armstrong, Rob Benedict, Lisa Berry, Mark Pellegrino, Kim Rhodes, Kathryn Newton, Katherine Ramdeen, Finn Wolfhard, Matt Cohen, Steven Williams, Dylan Everett, Colin Ford, Osric Chau, Jim Beaver ja Samantha Smith

Genre: fantasia, jännitys

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 38 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma kauhua ja fantasiaa yhdistelevä sarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes, seitsemäs, kahdeksas, yhdeksäs ja kymmenes tuotantokausi pitivät suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa vielä lisää. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2015 ja Supernaturalin yhdennentoista tuotantokauden esitys alkoi jo muutamaa kuukautta myöhemmin, lokakuussa 2015. Kriitikot ja fanit kehuivat kautta ja se piti hyviä katsojalukuja yllä. Itse olin tiennyt Supernaturalista jo vuosia ja kun viime vuonna huomasin sarjan täyttävän 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi vihdoin katsoa sen läpi. Pidin paljon viidestä ensimmäisestä kaudesta, mutta sen jälkeen sarjan taso lähti mielestäni laskuun. Intoni oli jo alkanut hiipua, aloittaessani yhdennentoista kauden katselun.

Deanin tapettua Kuoleman ja päästyään siten eroon Kainin merkistä, hän vapauttaa samalla vahingossa Pimeyden vankeudestaan.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles nähdään Winchesterin veljeksinä Samina ja Deanina jo yhdettätoista kertaa. Kymmenennen kauden lopuksi Dean onnistui vihdoin pääsemään eroon häntä piinanneesta Kainin merkistä, mutta sillä hinnalla, että itse Kuolema kuoli ja samalla vapauteen pääsi miljardeja vuosia vangittuna ollut Pimeys (Emily Swallow). Samilla ja Deanilla onkin siis heti uusi murheenaihe, joka aiheuttaa päänvaivaa kenties pahemmin kuin mikään heidän kohtaamansa uhka aiemmin. Padalecki ja Ackles jatkavat kelpo suorittamistaan, mutta ajoittain heidän suorituksistaan näkyy tiettyä konemaista suorittamista. Kaikki on tässä kohtaa jo tuttua peruskauraa molemmille ja he voisivat esittää Samia ja Deania vaikka unissaan. Kymmenen kauden ja yli kahdensadan jakson jälkeen onkin ihan ymmärrettävää, että pientä väsähdystä alkaa olla ilmassa. Swallow taas on oiva valinta tämänkertaiseksi viholliseksi, josta löytyy enemmän puolia kuin aluksi vaikuttaisi.

     Myös vanhat kunnon Castiel-enkeli (Misha Collins), Crowley-demoni (Mark A. Sheppard) ja hänen äitinsä Rowena-noita (Ruth Connell), rasittava Metatron (Curtis Armstrong), seriffi Jody Mills (Kim Rhodes) ja kapinahenkinen teini Claire (Kathryn Newton) ovat menossa mukana ja osan kohdalla tuntuu siltä, että he ovat mukana vain fanien vaatimuksesta, eivätkä niinkään sen takia, että heillä olisi varsinainen rooli tämänkertaisessa tarinassa. Lisäksi muuan nuori Finn Wolfhard käy kääntymässä yhdessä kauden alkupään jaksoista. Myöhemmin Wolfhard tulisi eräässä toisessa hittisarjassa näkemään "oudompia juttuja". Hehe.

Supernaturalin yhdestoista tuotantokausi jatkaa sarjalle tutuksi tulleella ailahtelevalla, mutta silti kelvollisella linjalla. Kausi käynnistyy suoraan siitä, mihin viimeksi jäätiin, Pimeyden päästyä vapaaksi. Sam ja Dean saavat nopeasti huomata, että tämä muinainen uhka saattaa olla jotain, mille edes heidän enkeli- tai demonituttunsa eivät pärjää, vaan he saattavat joutua hammasta purren pyytämään apua niiltä vihoviimeisiltä tahoilta, joiden kanssa he haluaisivat olla tekemisissä. Tämä Pimeys-kuvio pitää ihan kivasti mukanaan ja mielsin sen hitusen kiinnostavammaksi kuin edelliskauden Kainin merkki -tarinan.

Eniten kuitenkin pidin - kenties ei-kovin-yllättäväen - niistä yksittäisistä "viikon hirviö" -jaksoista, jotka eivät liity Pimeys-dilemmaan kuin korkeintaan muutaman repliikin muodossa. Niistäkin moni on kieltämättä todella kaavamaista kamaa, mutta sitten taas kauden neljäs jakso yllättää iloisesti. Nimittäin koko jakso on kuvattu Winchesterien auton vinkkelistä. Kamera pysyy auton sisällä läpi tapahtumien ja kikka on varsin kekseliäs. Lisäksi pidin paljon kahdennestatoista jaksosta, jossa Sam ja Dean vierailevat seriffi Millsin ja Clairen luona, joista jälkimmäinen haluaisi kovasti ryhtyä myös metsästäjäksi. Pidin erityisesti siitä, että Sam ja Dean tietävät, millaista on menettää normaali lapsuus, eivätkä he halua samaa tapahtuvaksi Clairelle. On myös hupaisa yksityiskohta, kuinka paljon Millsin kokkaama ihan tavallinen kotiruoka voikaan merkitä kaiken aikaa tien päällä oleville, lähinnä huoltoasemien roskaruokaa syöville veljeksille.

Tuotantokauden ohjaajien (Ackles on ohjannut kauden kolmannen jakson) ja käsikirjoittajien työt toimivat tarpeeksi hyvin, mutta varsinainen palo alkaa jo olla sammuksissa. Teknisestikin Supernatural jatkaa tutulla linjalla. Yhdestoista kausi on kelvollisesti kuvattu ja leikattu, lavasteet ovat oivalliset, puvustus mainiota ja maskeerauksetkin näyttävät hyviltä. Tietokonetehosteet ovat kuitenkin paikoitellen jopa varsin huvittavat halpuudessaan. Äänityöskentely on sujuvaa Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin tuttuja musiikkeja myöten.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 4.5.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.impawards.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 10 (2014-2015) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 10

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Mark A. Sheppard, Ruth Connell, Curtis Armstrong, Erica Carroll, Travis Aaron Wade, Felicia Day, Kathryn Newton, David Hoflin, Jud Tylor, Briana Buckmaster, Dylan Everett, Ty Olsson, Timothy Omundson, Kim Rhodes, Julian Richings, Rob Benedict ja Jim Beaver

Genre: fantasia, jännitys, draama

Jaksomäärä: 23

Jakson kesto: noin 41 minuuttia - Yhteiskesto: noin 15 tuntia 36 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma Supernatural nousi suosituksi, kun sarjan ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syksyllä 2005. Toinen, kolmas, neljäs, viides, kuudes, seitsemäs, kahdeksas ja yhdeksäs kausi pitivät suosiota yllä, joten jatkoa oli luvassa vielä lisää. Kuvaukset käynnistyivät alkukesästä 2014 ja lopulta Supernaturalin kymmenennen tuotantokauden esitys alkoi jo saman vuoden lokakuussa. Tämäkin kausi sai positiivisen vastaanoton niin kriitikoilta kuin faneilta. Itse olin tiennyt Supernaturalista jo vuosia, mutta ollut ennen katsonut sarjaa. Kun viime vuonna huomasin sen täyttävän 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi vihdoin katsoa koko sarjan läpi. Pidin paljon viidestä ensimmäisestä kaudesta, mutta niiden jälkeen sarjan taso lähti mielestäni laskuun. Mielsin yhdeksännen kauden jo aika keskinkertaiseksi, enkä siis aloittanut kymmenennen kauden katselua järin innoissani.

Sam ja Castiel yrittävät keksiä keinon pelastaa demoniksi muuttuneen ja Kainin merkkiä kantavan Deanin, joka on lyöttäytynyt Crowleyn rinnalle.

Winchesterin veljekset tekevät paluun jo kymmenettä kertaa, mutta aikamoisen muutoksen kera. Sam (Jared Padalecki, jonka näin muuten livenä pari viikkoa sitten Ruotsin Comic Conissa) on yhä tuttu oma itsensä, mutta Dean (Jensen Ackles) kirottiin edellisellä kaudella Kainin merkillä, mikä teki hänestä alati vihaisemman. Tämän lisäksi Dean kuoli kauden lopuksi, vain herätäkseen takaisin eloon, mutta demonina. Nyt Sam joutuu siis jahtaamaan omaa isoveljeään, joka rellestää menemään. Padalecki hoitaa tonttinsa jälleen kelvollisesti, ollessaan parhaimmillaan silloin, kun veljeksillä on herkkä hetki menossa. Ackles tuo hahmoonsa sopivan erilaista synkkyyttä ja on kiinnostavaa nähdä, kuinka Dean painiskelee muutoksiensa kanssa.

     Vanhoista tutuista paluun tekevät tietty myös Castiel-enkeli (Misha Collins, jonka näin livenä pari vuotta sitten Tampereen Comic Conissa), Helvetin kuningas Crowley (Mark A. Sheppard), enkelit pettänyt Metatron (Curtis Armstrong), seriffi Jody Mills (Kim Rhodes), sekä ihmemaa Ozista paluun normimaailmaan tekevä Charlie (Felicia Day). Uusina hahmoina kaudella esitellään muun muassa Crowleyn noitaäiti Rowena MacLeod (Ruth Connell), Deania jahtaava ex-sotilas Cole Trenton (Travis Aaron Wade), sekä Stynen perhe, jotka inspiroivat kokeillaan muuan Mary Shelleytä kirjoittamaan Frankensteinin (1818). Sivunäyttelijätkin hoitavat tonttinsa passelisti, joskin osa sarjan pitkäaikaisista kasvoista suoriutuu lähinnä automaattivaihteella, vailla sen suurempaa panostusta.

Supernaturalin kymmenes tuotantokausi jatkaa sarjan epätasaista kulkua ja siitä löytyy omat vahvuutensa ja onnistumisensa, mutta myös selvät heikkoutensa ja kompastuskivensä. Parista jutusta pidin tässä kaudessa aika paljonkin. On hyvä, ettei Deanin uutta demoniutta ja häntä piinaavaa Kainin merkkiä ratkota saman tien, kuten sarja on paikoitellen tehnyt jätettyään edellisellä kaudella hahmot jännittävään paikkaan. Muistatteko yhä, kuinka Castiel korvasi Jumalan hirmuhallitsijana yhden ainoan jakson ajaksi, kun hänestä oli petailtu seitsemännen kauden päävihollista kutoskauden lopuksi? Dean aiheuttaa ongelmia aika lailla koko kauden läpi, haastaen Samin arvomaailman. Olisiko hän valmis tappamaan isoveljensä yhteisen hyvän vuoksi? Vielä tätä veljesten iänikuista vääntöä enemmän olin kuitenkin kiinnostunut Castielin tarinasta, kun hänen valtaamansa kehon tytär Claire Novak (Kathryn Newton) palaa kuvioihin. Clairen elämä on mennyt rappiolle isän kadottua ja huonoa omaatuntoa poteva Castiel yrittääkin korjata asiat... hyvin castielmaisella tavalla.

Näistä kiinnostavista juonikuvioista huolimatta pidin Supernaturalin kymmenettä kautta aika keskinkertaisena, jopa hieman raskassoutuisena. Tekijöiden palo tuntuu hiipuneen, sekä samalla myös mielikuvitus. Hahmojen kohtaamat yksittäiset tapaukset ovat erityisesti tällä kertaa todella yhdentekeviä, unohdettavia, jännityksettömiä - suorastaan jopa tylsiä. Ainoa poikkeus tähän on viides jakso, jossa eräässä koulussa on tehty musikaalinäytelmä Samin ja Deanin uroteoista kertovien kirjojen pohjalta. Jakso on hupaisan erilainen, vaikka samalla tämä metatasojen kikkailukin alkaa olla jo nähtyä. Vannoutuneimmille tosifaneille tämäkin kausi toimii taatusti, mutta ymmärrän hyvin heitä, jotka viimeistään tässä vaiheessa luovuttivat kaavoihinsa kangistuneen sarjan suhteen.

Teknisesti Supernatural pitää kelvollisen tasonsa. Kymmenes kausi on menevästi kuvattu ja pääasiassa sujuvasti leikattu kasaan. Lavasteet näyttävät hyviltä, puvustus on oivallista ja maskeerauksetkin toimivat, mutta tietokonetehosteista paistaa jälleen pieni budjetti. Äänimaailma on kuitenkin pätevästi rakennettu ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin säveltämät musiikit ovat aina yhtä mainiot.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 27.1.2026

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.supernatural.fandom.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films

Supernatural, kausi 5 (2009-2010) - sarja-arvostelu

SUPERNATURAL - KAUSI 5

Luoja: Eric Kripke

Näyttelijät: Jared Padalecki, Jensen Ackles, Misha Collins, Jim Beaver, Mark Pellegrino, Rob Benedict, Kurt Fuller, Mark A. Sheppard, Jake Abel, Samatha Ferris, Rachel Miner, Matt Fewer, Adrianne Palicki, Kim Rhodes, Matt Cohen, A. J. Buckley, Travis Wester ja Paris Hilton

Genre: fantasia, toiminta, kauhu, komedia

Jaksomäärä: 22

Jakson kesto: noin 40 minuuttia - Yhteiskesto: noin 14 tuntia 45 minuuttia

Ikäraja: 16

Eric Kripken luoma fantasiasarja Supernatural nousi suosituksi, kun sen ensimmäinen tuotantokausi alkoi pyöriä televisioissa syyskuussa 2005. Toinen, kolmas ja neljäs kausi vain kasvattivat suosiota, joten lisää oli luvassa. Kuvaukset käynnistyivät kesällä 2009 ja Supernaturalin viidennen tuotantokauden esitys alkoi jo saman vuoden syyskuussa. Tämäkin kausi keräsi hyvin katsojia ja sai kehuja niin faneilta kuin kriitikoilta. Itse olin jo pitkään pohtinut Supernaturalin katsomista ja kun viime vuonna huomasin sarjan täyttävän jo 20 vuotta, päätin juhlan kunniaksi ryhtyä vihdoin tuumasta toimeen. Pidin todella paljon neljästä ensimmäisestä kaudesta ja aloitinkin viidennen kauden katselun posiitivisin mielin.

Vapautettuaan vahingossa Luciferin vankilastaan, Sam ja Dean Winchester käynnistävät maailmanlopun. Veljesten on keksittävä keino pysäyttää Lucifer, ennen kuin on liian myöhäistä.

Jared Padalecki ja Jensen Ackles palaavat jälleen kerran Winchesterin veljeksiksi, Samiksi ja Deaniksi, jotka ovat nyt pahimman vastuksensa äärellä. Yritettyään koko neloskauden ajan estää demonien suunnitelmat vapauttaa johtajansa Luciferin (Mark Pellegrino) vankilastaan, veljekset rikkoivatkin vahingossa itse viimeisen sinetin, joka piti Saatanaa aisoissa. Maailmanlopun alkaessa Sam ja Dean pistetäänkin todelliseen koitokseen. Padalecki ja Ackles jatkavat hyvää suorittamistaan. Heidän välinen kemiansa on kiistatonta ja he tulkitsevat onnistuneesti, kuinka heidän hahmonsa painivat vaikeiden valintojensa äärellä. Vakuuttava on myös Pellegrino, joka tekee Luciferista rauhallisen ja jollain tapaa jopa lempeän, mutta silti hyytävän ja totaalisen arvaamattoman.

     Mukana menossa ovat myös metsästäjäkonkari Bobby (Jim Beaver) ja enkeli Castiel (Misha Collins), joiden lisäksi tutuista hahmoista esimerkiksi Winchestereistä kirjoja kirjoittava Chuck (Rob Benedict), katala enkeli Zachariah (Kurt Fuller) ja Winchesterien velipuoli Adam (Jake Abel) nähdään yksittäisissä jaksoissa. Uusina hahmoina tavataan kapinoiva demoni Crowley (Mark A. Sheppard), sekä Luciferia seuraavat neljä hevosmiestä, Sota (Titus Welliver), Nälkä (James Otis), Rutto (Matt Frewer) ja Kuolema (Julian Richings), jotka toimivat välivastuksina kauden varrella, ennen varsinaista yhteenottoa itse Paholaisen kanssa. Beaver ja Collins jatkavat mainiota työtään, Collinsin vahvistaessa asemaansa osana tiimiä. Sheppard on lystikäs kettuilevana Crowleynä ja hevosmiehistä etenkin Nälkää esittävä Otis ja Kuolemaa näyttelevä Richings ovat nappivalinnat rooleihinsa.

Supernaturalin viides tuotantokausi käynnistyy suoraan siitä, mihin neljännen kauden lopuksi jäätiin. Lilithin kuolema olikin viimeinen sinetti, joka piti Luciferin vankina ja nyt veljekset eivät voi muuta kuin hyväksyä epäonnistumisensa ja yrittää kaikkensa pelastaakseen päivän. Viides kausi on selvä huipentuma sille, mitä aiemmat kaudet ovat rakentaneet ja Lucifer luo täydellisen päävastuksen Winchestereille. Hänen vierellään keltasilmäisen demoninkin päihittäminen vaikuttaa ihan lasten leikiltä. Vitoskausi keskittyy entistä enemmän selkeään päätarinaan, lähes joka jakson kuljettaessa veljeksiä kohti suurta taistoa koko maailman kohtalosta. Jännite rakentuu jakso jaksolta ja viimeiset jaksot katsoja tuijottaa kuin naulattuna penkkiin, sydän takoen rinnassa. Väkevän lisänsä tähän kaikkeen tuo sarjan tapa verrata Samia ja Deania veljeksinä Luciferiin ja arkkienkeli Mikaeliin - isäänsä tyytymättömään ja tätä vastaan kapinoivaan veljeen ja isäänsä lähes sokeasti arvostavaan ja suoraselkäiseen veljeen.

Vaikka viides kausi rakentuukin lähinnä yhden selvän tavoitteen ja tarinakaaren ympärille, sekaan mahtuu myös onneksi yhä niitä yksittäisiäkin tapauksia, muistuttamassa avauskauden tutusta "viikon monsteri" -kerronnasta. Pidin erityisesti kuudennesta jaksosta, jossa veljekset tutkivat täysin pöljältä kuulostavia kuolemia, eri genreillä leikittelevästä kahdeksannesta jaksosta, jossa kujeilija pistää veljekset elämään televisio-ohjelmissa, sekä yhdeksännestä jaksosta, jossa Sam ja Dean päätyvät Chuckin kirjoittamien Supernatural-romaanien ympärille rakennettuun fanitapahtumaan, vieden sarjan metatasoja eteenpäin. Hienoja hetkiä ovat myös pienet kohtaukset, joissa Sam ja Dean lähinnä vain ovat ja hengähtävät hetken, ennen kuin heitä taas riepotellaan ties mihin seikkailuihin. Loppupää kaudesta keskittyy pääasiassa Luciferin pysäyttämiseen ja tämä osio on sarjan koukuttavinta antia tähän mennessä. Finaalijaksossa Winchesterin veljesten tarina viedään onnistuneesti ja jopa liikuttavasti päätökseens... Häh, eikö Supernatural loppunutkaan tähän? Niin siis KUINKA monta tuotantokautta sarjaa tehtiin tämän jälkeen?!

Tuotantokauden ohjaajat rakentavat tunnelmaa onnistuneesti ja varsin monipuolisesti. Jaksojen varrella pääsee niin jännittämään kuin nauramaan ja jopa herkistymäänkin tarpeen vaatiessa. Finaalijakson aikana sitä todella hoksaa, kuinka paljon näistä jätkistä on alkanut välittää. Eric Kripken johdolla käsikirjoitustiimi vie tämän alkuperäisen päätarinan kunnialla päätökseensä, jättäen polun jatkaa sarjaa vielä eteenpäin. Kameratyöskentely on tälläkin kaudella kelvollista ja leikkaus menevää. Lavasteet ja asut ovat oivat. Olen hieman harmissani, että sarja on edetessään siirtynyt heikkoihin tietokonetehosteisiin, joihin ei selvästi ole ollut varaa, kun avauskaudella nähtiin runsaasti hienoja käytännön efekteihin ja maskeerauksiin perustuneita mörököllejä. Äänimaailma on passelisti työstetty ja Jay Gruskan ja Christopher Lennertzin tutut musiikit säestävät menoa jälleen oivallisesti. Mainio on tietty sarjan epäviralliseksi tunnuskappaleeksi muodostunut Kansas-yhtyeen Carry On Wayward Son.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 30.1.2025

Lähteet: televisiosarjan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja tuotantokauden juliste www.supernatural.fandom.com

Supernatural, Yhdysvallat, 2005-2020, Kripke Enterprises, Warner Bros. Television, Wonderland Sound and Vision, Supernatural Films