Arvostelu: The Do-Over (2016)

THE DO-OVER (2016)

Ohjaus: Steven Brill
Pääosissa: Adam Sandler, David Spade, Paula Patton, Kathryn Hahn, Renée Taylor, Nick Swardson, Sean Astin ja Luis Guzmán
Genre: komedia, toiminta
Kesto: 1 tunti 49 minuuttia
Ikäraja: Netflixin antama suositus: AIKUISET

Adam Sandler on niitä näyttelijöitä, joista joko pidetään tai joita vihataan. Itse olen sitä mieltä, ettei Sandlerilla paljoa lahjakkuutta ole, mutta hänen elokuvansa ovat silti oikein viihdyttäviä. Ne ovat aika samanlaisia, varsinkin kun Sandler itse on ollut päättämässä elokuvan asioista, mutta sillä ei ole niinkään väliä. Hänen elokuvansa ovat helppoa huttua, joita voi katsoa tyytyväisin mielin, vaikkei niistä mitään muistiin jäisikään. Sandlerilla on nyt neljän elokuvan sopimus Netflixin kanssa. Sopimuksen ensimmäinen elokuva, The Ridiculous 6 (2015), ilmestyi viime vuoden lopulla ja viime viikon perjantaina ilmestyi toinen: The Do-Over. Eilen oli vihdoin aika vilkaista Sandlerin uusin tuotos ja selvittää, onko se minkään arvoinen?

Huonoa elämää läpi käyvä Charlie McMillan törmää luokkakokouksessa vanhaan ystäväänsä, Max Kressleriin. Max ottaa Charlien mukaan veneelleen ja ennen kuin Charlie tajuaa, on Max lavastanut heidän kummankin kuoleman, jotta he voisivat aloittaa uudet elämät tyylillä. Heidän uudet varastetut henkilöllisyytensä kuitenkin alkavat aiheuttaa heille ongelmia juuri, kun hommat alkavat sujua.

Adam Sandler pääsee jälleen olemaan oma itsensä elokuvassa. Kohtalaisen suorituksen tekevä Sandler esittää Kressleriä, josta ei oikein ota selvää, millainen heppu on oikein kyseessä. Loppujen lopuksi Kressler on yllättävän hyvin mietitty, moniulotteinen hahmo.
     Charlie McMillania esittää David Spade. Spaden oma tuotanto ei ole minulle kovin tuttu, mutta samoilla linjoilla hän selkeästi menee kuin kaverinsa Sandler. Spade suoriutuu osastaan hyvin.
     Charlien varastaman henkilöllisyyden alkuperäisen omistajan leskivaimoa, Heather Fishmania näyttelee Paula Patton. Pattonin hahmo on hieman ennalta-arvattava ja loppua kohti hänen suorituksensa heikkenee.
     Elokuvassa nähdään myös Nick Swardson, Kathryn Hahn, Renée Taylor, The Lord of the Rings -trilogiasta (2001-2003) tuttu Sean Astin, Luis Guzmán ja Adam Sandlerin vaimo, Jackie Sandler. Heidän esittämänsä hahmot ovat aika pienissä rooleissa ja ainoa mieleen jäävä on Renée Taylorin rouva Kressler -hahmo, joka saa pariin otteeseen nauramaan.

Jos ei ole nähnyt elokuvasta yhtäkään mainosta ja katsoo elokuvan tietäen vain, ketkä kaksi siinä on pääosassa, niin elokuvan juonikuvio jopa yllättää. Se ei ole omaperäinen tai millään lailla uusi idea, mutta tästä elokuvasta sitä en ainakaan itse odottanut. Alusta voisi päätellä, että Kressler yrittäisi elokuvan aikana parantaa McMillanin elämää viemällä tätä erikoisiin paikkoihin, joissa sitten tapahtuu jotain jännää. Kun käy ilmi, että Kressler on varastanut heille kahden kuolleen henkilön identiteetit, voi arvata, että he joutuvat vielä hankaluuksiin. Syitä hankaluuksille ei osaa arvata ja ihan lopun voi tajuta vasta, kun loppuratkaisu on jo lähellä. Onnistuneesti elokuva siis pitää mukana tarinassaan loppuun asti. Elokuva kulkee McMillanin kertojaäänen kanssa eteenpäin.

Sandlerin elokuvia ei yleisesti mielletä hauskoiksi. Joko ne ovat todella ärsyttäviä tai vitsit ovat jollain tapaa yhteiskunnallisesti väärin. Rasistivitsejä on paljon, kuten myös uskontoihin ja seksuaaliseen suuntautumiseen kohdistuvaa läppää. Se on sitten jokaisen oma asia, miten vakavasti vitsit ottaa näissä elokuvissa. Omasta mielestäni komedia on usein parhaimmillaan, kun se on siinä rajoilla, onko se enää hyvän maun mukaista. Elokuva voi helposti saada lisäpisteen, jos sillä on "munaa" heittää mukaan vitsejä, joista tekijät tietävät, että maailmalla tullaan ärsyyntymään. Tässä elokuvassa on muutama rasistinen vitsi, mutta enimmäkseen homovitsit päätyvät esille, etenkin lopussa. Kovin hauska elokuva ei ole, muttei se omasta mielestäni mene liiallisuuksiin. Muutamat vitsikohdista voi arvata ennen kuin ne tapahtuvat.

Teknisesti elokuvassa ei ole moitittavaa. Elokuva on kuvattu hyvin, kuten myös leikattu. Äänisuunnittelu toimii ja veneen räjäytys on tyylikkään näköinen. Ammattilaisia tätä on selkeästi ollut tekemässä. Ongelmia onkin pääosin hieman hölmössä dialogissa ja näyttelijäntyössä. Elokuvan on ohjannut Steven Brill, joka on aiemmin ohjannut Adam Sandlerin elokuvat Little Nicky (2000) ja Mr. Deeds (2002).

Yhteenveto: The Do-Over on omalla tavalla positiivinen yllätys, muttei kovin ihmeellinen. Se ei ole puhdas komedia, eikä puhdas toimintaelokuva. Muutaman kerran ammutaan ja pari kertaa saa nauraa, mutta siihen se jääkin. Juoni yllättää, jos ei tiedä etukäteen, mistä on kyse. The Do-Over voi onnistua huijaamaan katsojia pariinkin otteeseen elokuvan aikana. Adam Sandlerin faneille (joita tiedän olevan olemassa) ja muille hänen elokuvistaan pitäville suosittelen tätä, mutta muuten kannattaa jättää väliin. Turha katsoa, jos ei kiinnosta. Kiroilua ja paljasta pintaa on paljon, joten perheen pienimmille ei tätä kannata näyttää. Tämä ei ole Sandlerin paras, mutta on se parempi kuin edellinen Sandler/Netflix -elokuva The Ridiculous 6. Jos teillä ei ole Netflixiä, mutta elokuva kiinnostaa, niin muistakaa, että Netflixin ensimmäinen kuukausi on ilmainen!

Kirjoittanut: Joonatan, 3.6.2016
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com ja elokuvan juliste www.comingsoon.net
The Do-Over, 2016, Happy Madison Productions, Netflix