Arvostelu: Follow Me (No Escape - 2020)

FOLLOW ME

NO ESCAPE

Ohjaus: Will Wernick
Pääosissa: Keegan Allen, Holland Roden, George Janko, Denzel Whitaker, Siya, Ronen Rubinstein, Dimiter Marinov, Emilia Ares ja Pasha Lychnikoff
Genre: kauhu
Kesto: 1 tunti 28 minuuttia
Ikäraja: 16

Follow Me (tai No Escape, riippuen missä päin maailmaa asuu) on pienelle huomiolle jääneen Escape Room -leffan (2017) tekijöiden uusi kauhuelokuva. Kuvaukset alkoivat elokuussa 2018, mutta vasta nyt, kaksi vuotta myöhemmin Follow Me saapuu elokuvateattereihin. Itse en todellakaan odottanut leffalta paljoa, kun näin sen trailerin. Meninkin erittäin skeptisin mielin katsomaan Follow Me'tä sen lehdistönäytökseen ja täytyy jo tässä kohtaa sanoa, että elokuva osoittautui juuri niin huonoksi kuin sen mainokset antoivat ymmärtää.

Cole Turner lentää ystäviensä kanssa Moskovaan, juhlistaakseen Colen kymmenvuotista uraa sometähtenä. Colen ja hänen ystävänsä on kutsuttu salaperäiseen pakohuonepeliin, missä käy kuitenkin pian selväksi, että pelaajien henki on oikeasti vaarassa.

Keegan Allen näyttelee selvästi huonosta maineesta nauttivasta Logan Paulista vaikutteita saanutta Cole Turneria, joka vloggaa internetiin omia #escapereallife-videoitaan, joissa hän tekee erilaisia tempauksia ympäri maailman. Ensiminuuteista lähtien Cole käy katsojan hermoille ylienergisellä, teennäisellä, ylimielisellä ja täysin välinpitämättömällä tyylillään. Parissa kohtaa leffa yrittää viitata, että tämä on vain esitystä kameralle ja Cole olisi oikeasti mukava heppu, mutta sitä mukavaa puolta ei oikeastaan päästä näkemään. Asiaa vain pahentaa se, ettei Allen ole kovin hyvä roolissaan. 

Elokuvassa nähdään myös Holland Roden Colen tyttöystävänä Erininä, sekä George Janko, Denzel Whitaker ja Siya Colen kavereina, Dashina, Thomasina ja Samina, toinen toistaan tylsempinä ja yksiulotteisempina tyyppeinä, joiden kohtalot eivät jaksa kiinnostaa tuon taivaallista. Whitaker ja Siya yrittävät parhaansa sillä, mitä käsikirjoitus heille tarjoaa, mutta Roden on todella puinen tylsän tyttöystävän osassa ja Janko käy Allenin tavoin hermoille. Kavereille unohtumattoman pakohuonepeli-kokemuksen tarjoaa Ronen Rubensteinin esittämä Alexei, joka taas on kotimaassaan Venäjällä Colen kaltainen tähti. Rubenstein sopii passelisti varakkaaksi ja salamyhkäiseksi hahmokseen.

Kuten elokuvan mainoksista pystyi päättelemään, Follow Me lainaa - ei, vaan suoraan varastaa häpeilemättä kauhuelokuvista, kuten Sawista (2004), Hostelista (2006) ja samojen tekijöiden Escape Roomista. Pakohuonepeli on täynnä erilaisia ansoja ja pulmia, jotka hahmojen täytyy selvittää tai he kuolevat. Paikoitellen leffa livahtaa puhtaan kidutuksen puolelle, mutta yrittää kuitenkin kovasti rakentaa jännitystä siltä pohjalta, että katsojaa kiinnostaisi, miten hahmoille käy. Itse en voinut vähempää välittää. Sen lisäksi, että hahmot ovat tylsiä tai ärsyttäviä (tai molempia), tarina on niin ennalta-arvattava, että senkään takia jännitettä ei löydy. Ansat on nähty muissa leffoissa useasti aiemmin, eivätkä erilaiset pulmatkaan tarjoa mitään uutta. Tämä tekee itse leffasta aika tylsän ja vain puolentoista tunnin rainaksi Follow Me on yllättävänkin pitkäveteinen.

Iso syy tylsyyteen on myös se, kuinka elokuva tuhlaa ensimmäisen puolituntisensa lähinnä hahmojen juhlimiseen paikallisella yöklubilla, rasittavien videoiden kuvaamiseen, sekä Moskovan maisemien esittelyyn turistimainosta muistuttavassa montaasissa. Puolen tunnin kohdalla leffa sitten onneksi muistaa, että kauhuelokuvaahan tässä oli tarkoitus leikkiä ja pakohuonepeli voi vihdoin alkaa. Jos Follow Me'n esikuvateokset eivät ole tuttuja, voi filmi tarjota kutkuttavaa jännitettä ja sen käänteet voivat tarjota suut auki loksauttavia yllätyksiä. Itse olin arvannut leffan twistin jo ennen elokuvan näkemistä, eikä lopputulos tarjonnut oikeastaan mitään. Surkeasti toteutettu huipennus vielä laimentaa jo valmiiksi kehnoa ja todella laiskaa tekelettä entisestään.

Elokuvan on ohjannut ja käsikirjoittanut Will Wernick, joka taitaa tosissaan tykätä pakohuonepeleistä, sillä hänen edellinen elokuvansa oli vielä ihan nimeltäänkin Escape Room. Kyseessä ei kuitenkaan ole vuoden 2019 hittileffa Escape Room, vaan vuoden 2017 lähes suoraan DVD:lle julkaistu halpistuotanto, minkä olemassaoloa monet eivät edes tiedä. Tuskin Wernick onnistuu Follow Me'lläkään vakuuttamaan itseään kunnolla läpi Hollywoodissa, sillä hänen työnsä on niin heikkoa läpikotaisin. Etenkin tekstissään Wernick vain lainailee muista, huomattavasti paremmista teoksista ja täyttää kohtaukset kököllä dialogilla ja tympivän itsestäänselvillä kommenteilla. Sentään Follow Me on kelvollisesti kuvattu, valaistu ja lavastettu. Brutaalit maskeeraukset ja efektitkin toimivat. Äänimaailma luottaa turhan paljon pöhköihin äkkisäikäytyksiin, eikä Crystal Grooms Manganon säveltämät musiikitkaan tee vaikutusta.

Yhteenveto: Follow Me on jopa surkuhupaisan köykäinen yritys toistaa Saw- ja Hostel-kauhuleffojen suosiota. Leffa suorastaan varastaa kaikkialta, eikä tuo mitään uutta pöytään. Erilaiset ansat ovat enemmän mielikuvituksettomia kuin pelottavia, eikä jännitettä löydy kuin vain niille, jotka eivät ole nähneet Follow Me'n selviä esikuvateoksia. Jopa elokuvan käänteet ovat useaan otteeseen nähtyjä ja siten niin ennalta-arvattavia, että katsoja voi jo trailerista päätellä, mistä koko hommassa on oikeasti kyse. Asiaa ei yhtään auta se, kuinka ärsyttäviä ja tympiviä peliin päätyvät hahmot ovat ja kuinka kehnoja heidän näyttelijänsä ovat. Keegan Allenin esittämästä Colesta on selvästi tehty Logan Paulia muistuttava somesensaatio, mutta kun esikuvana on äärimmäisen raivostuttava persoona, on tekijöiden turha ihmetellä, miksi katsoja lähinnä toivoo leffan päähenkilön kuolemaa. Kenenkään kohtalosta ei jaksa kiinnostua ja leffaa vain tuijottaa pitkästyneenä. Follow Me'tä voi suositella vain niille, jotka eivät vieläkään saa tarpeeksi pöljästä kidutuspornosta, vaikka Sawin jatko-osatkin olisi katsonut useaan otteeseen. 

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 22.10.2020

Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
No Escape, 2020, Escape Productions