Arvostelu: Freaky (2020)

FREAKY

Ohjaus: Christopher Landon
Pääosissa: Vince Vaughn, Kathryn Newton, Celeste O'Connor, Misha Osherovich, Uriah Shelton, Katie Finneran, Melissa Collazo ja Alan Ruck
Genre: komedia, kauhu
Kesto: 1 tunti 41 minuuttia
Ikäraja: 16

Freaky on Happy Death Dayn (2017) ohjaajan, Christopher Landonin uusi kauhukomedia. Landon otti vaikutteita Mary Rodgersin Freaky Friday -lastenkirjasta (1972) ja aluksi työnimellä "Freaky Friday the 13th" kulkeneen filmin kuvaukset alkoivat lokakuussa 2019. Nyt Freaky on saanut ensi-iltansa, enkä malttanut odottaa leffan näkemistä. Pidin paljon Landonin Happy Death Daysta ja tämä uusi elokuva vaikutti trailerin perusteella hilpeältä. Minua ihmetytti ja harmitti, ettei elokuvasta järjestetty lainkaan lehdistönäytöstä, joten päätimme Filmikela-arvostelusivua kirjoittavan ystäväni kanssa mennä katsomaan Freakyn heti ensi-iltapäivän ensimmäiseen näytökseen. Kyseessä oli perjantai 13. päivä ja meillä kävikin epäonni, sillä näytöksessä oli mukana myös iso teinijengi, jotka puhuivat läpi leffan, selasivat puhelimiaan, vaihtelivat paikkoja, vähät välittivät turvaväleistä, heittelivät toisiaan roskilla ja herkuilla, sekä ravasivat jatkuvasti ulkona salista.

Nuori Millie Kessler joutuu vaarallisen murhaajan, Blissfieldin Teurastajan uhriksi. Puukotus ei kuitenkaan tapa Millietä, vaan vaihtaa Millien ja Teurastajan mielet toistensa kehoihin. Teurastajan kehossa olevalla Milliellä on keskiyöhön aikaa palauttaa itsensä ennalleen tai muuten vaihto jää pysyväksi.

Kathryn Newton näyttelee high school -tyttö Millie Kessleriä, kun taas Blissfieldin Teurastajana nähdään Vince Vaughn. Ja kun hahmojen mielet vaihtavat paikkaa, Newtonin täytyy esittää Teurastajaa, joka kulkee Millien kehossa ja Vaughn pääsee hauskuuttamaan Millienä, joka yrittää totutella Teurastajan kehoon. Onkin hilpeää seurata, kuinka Newton ja Vaughn esittävät niin omia hahmojaan kuin toisiaan ja on selvää, että molemmilla on ollut hauskaa kuvauksissa silloin, kun he ovat päässeet esittämään toistensa roolihahmoja. Vaughn varastaa show'n, kanavoidessaan sisäistä teinityttöään. Lisäksi hän osaa olla yllättävänkin hyytävä ilmestys murhaajana ennen mielten vaihtumista. Newton on mainio epävarmana Millienä, mutta oikeasti erittäin hyvä kun hän pääsee tulkitsemaan häijyä psykopaattitappajaa.

Elokuvassa nähdään myös Katie Finneran Millien äitinä, Celeste O'Connor ja Misha Osherovich Millien kavereina, Uriah Shelton Millien ihastuksena, sekä Melissa Collazo Millien kiusaajana. Sivuhahmoista etenkin Osherovichin esittämä Josh-kaveri on hauska tapaus. Aluksi hän vaikutti liiankin stereotyyppiseltä homobestikseltä, joita high schooliin sijoittuvissa elokuvissa usein nähdään, mutta Osherovich onnistui nopeasti voittamaan puolelleen.

Ohjaaja-käsikirjoittaja Christopher Landonilla vaikuttaisi olevan tapana ottaa jokin tunnettu tarinakonsepti ja muovata siitä kauhukomedia. Edellisessä elokuvassaan Happy Death Dayssa Landon hyödynsi Päiväni murmelina -elokuvan (Groudhog Day - 1993) aikasilmukkaa, pistäen päähenkilön elämään kuolinpäivänsä yhä uudestaan ja uudestaan. Uuden Freaky-elokuvankaan konsepti, missä kahden hahmon mielet vaihtavat paikkaa ja päähenkilön täytyy yrittää korjata asia, ei ole mitenkään omaperäinen. Tätä on nähty monessa leffassa - tunnetuimpana tietty Rodgersin kirjaan perustuva Barbara Harrisin ja Jodie Fosterin tähdittämä Freaky Friday (1976) ja sen uudelleenfilmatisointi vuodelta 2003. Landonilla on kuitenkin homma hyvin hallussa ja toistamiseen hän muovailee tutusta ideasta jotain, minkä hän saa vekkulimaisella otteellaan tuntumaan erittäin tuoreelta.

Vaikka läsnäollut infernaalinen yleisö yrittikin kovasti pilata elokuvakokemuksen muilta, Freaky oli onneksi niin mainio teos, että pystyin suurimmaksi osaksi ajasta viihtymään sen parissa. Landon leikittelee hilpeästi kauhuelokuvien kustannuksella ja tarjoaa paljon herkkua lajityypin faneille. Kauhu ja komedia kulkevat lystikkäästi käsi kädessä. Elokuva osaa olla jännittävä, kun tarve vaatii, eikä Landon yhtään lähde tekemään murhista lapsiystävällisiä. Tapot ovat todella brutaaleja ja verisiä, mutta silti yliampuvasti kieli poskessa toteutettuja. Synkemmän huumorin ystäville löytyykin useita hauskoja hetkiä pitkin leffaa. On veikeää nähdä, kuinka Millie ja Teurastaja löytävät uusista kehoistaan niin hyviä että huonoja puolia. Suurikokoisen Teurastajan kehossa Millie on huomattavasti vahvempi, mutta samalla hänen täytyy keksiä jatkuvasti jokin valeasu, sillä kaupungilla kiertelevät poliisit tietävät, miltä murhaaja näyttää. Millien kehossa Teurastaja voikin kulkea vapaasti kaikkialla, mutta hänen täytyy olla luovempi murhiensa kanssa, sillä pienikokoisen Millien kehossa Teurastaja ei voi käyttää samalla tavalla raakaa voimaa.

Elokuvasta löytyy kyllä heikkoutensa, eikä Freaky täysin yllä tavoittelemaansa potentiaaliin. Millien hahmoa yritetään syventää sillä, että hänen isänsä on vastikään menehtynyt ja hänen äitinsä on alkoholisti, mitkä molemmat luovat vaikeuksia perhe-elämään. Tämä on kuitenkin aika kömpelösti toteutettu, eikä herätä katsojassa sellaisia tunteita kuin tekijät ovat luultavasti toivoneet. Tästä ja tietyistä pikkuvioistaan huolimatta Freaky on oikein mainio ja piristävä kauhukomedia, minkä katsomista suosittelen oikein lämpimästi, jos Happy Death Day upposi. Toivon vain, että te ette joudu kokemaan filmiä samanlaisen yleisön kanssa kuin minä...

Vaikka Landon tekeekin pääasiassa hyvää työtä ohjaajana tunnelman parissa ja käsikirjoittajana ideaa pyöritellessään, löytyy häneltä myös kompasteluja. Osa dialogista on hieman pökkelöä - etenkin Millien perheen väliset keskustelut. Teknisesti Freaky on taidokkaasti toteutettu. Kuvaus on erittäin tyylikästä ja valaisua hyödynnetään tehokkaasti. Lavasteet ovat oivalliset, maskeerauksissa käytetään mahtavasti tekoverta ja leikkaus on sujuvaa. Äänimaailmakin toimii ja Landon käyttää tarkoituksellisen yliampuvasti kauhugenreä vaivaavia äkkisäikäytysääniä. Musiikeista vastaava Bear McCreary auttaa Landonia tunnelmoinnissa.

Yhteenveto: Freaky on erittäin viihdyttävä kauhukomedia, mikä esittelee tutun konseptin uudella ja hauskalla käänteellä. Leffa tarjoaa paljon hilpeitä hetkiä ja kauhufanit voivat myhäillä erilaisten viittausten, sekä yllättävänkin raa'an menon vuoksi. Elokuva onnistuu myös rakentamaan toimivaa jännitettä, kun tarve sitä vaatii. Ohjaaja-käsikirjoittaja Christopher Landonilla on selvästi pääasiassa homma hallussa ja hän yhdistelee kauhua ja komediaa toisiinsa nokkelasti. Landon kuitenkin kompastelee, kun yrittää tuoda mukaan perhedraamaa. Kathryn Newton ja etenkin Vince Vaughn loistavat päärooleissa ja on erittäin hauskaa nähdä heidät esittämässä toistensa roolihahmoja. Tietyistä vioistaan huolimatta Freaky on todella mainio elokuva ja näyttää, ettei Landon ollut pelkkä yhden leffan ihme Happy Death Daynsa kanssa. Tutun konseptin vääntäminen kauhukomediaksi on selvästi Landonin taitolaji ja odotankin jo nyt innolla, mitä hän seuraavaksi keksii. Toivottavasti jotain muuta kuin "Freaky 2:n", sillä Happy Death Day 2U (2019) osoitti, etteivät Landonin ideat välttämättä kanna jatko-osaan asti. Jos kaipaatte jännitystä, mutta silti kevyttä viihdettä elämäänne, suosittelen katsomaan Freakyn. Jos käytte kaveriporukalla leffateatterissa katsomassa elokuvan, niin muistattehan huomioida muut katsojat ja antaa kaikille rauhan nauttia leffasta.

Kirjoittanut: Joonatan Porras, 13.11.2020
Lähteet: elokuvan tiedot www.imdb.com, www.en.wikipedia.org ja elokuvan juliste www.impawards.com
Freaky, 2020, Blumhouse Productions, Divide/Conquer